Politiikka

Korkeakoulujen rooli muuttuu uusien lakiluonnosten myötä: Aikuisten osaamisen päivittäminen korostuu nuorten tutkintojen rinnalla

Tavoitteena on velvoittaa korkeakoulut tarjoamaan jatkuvaa osaamisen päivitystä, kuten tutkinnon osia ja tilauskoulutusta. Opetusministeriö lähetti tiistaina vuoteen 2030 ulottuvan korkeakouluvision vaatimia lainmuutoksia lausunnoille.

Tuoreiden lakiluonnosten mukaan korkeakoulut on määrä velvoittaa tarjoamaan aikuisille lisää ja monipuolisempia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Käytännössä se tarkoittaa, että korkeakoulujen rooli päivittää aikuisten osaamista esimerkiksi tutkintojen osien ja tilauskoulutuksen avulla korostuu nuorten tutkintokoulutuksen rinnalla.

Nyt maksutonta tutkintokoulutusta käytetään runsaasti myös osaamisen täydentämiseen, mikä vie paikkoja nuorilta. Noin neljänneksellä uusista korkeakouluopiskelijoista on entuudestaan joko korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus.

Korkeakouluja patistetaan nyt selkeämmin tarjoamaan tutkinnon osia eli moduuleja täydennyskoulutuksena. Yritykset voisivat vastedes tilata myös suomalaisille ja muille EU-kansalaisille niin sanottua tilauskoulutusta, joka voisi johtaa tutkintoon asti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muutosehdotukset liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä julkistamaan korkeakouluvisioon. Nyt valmistellut yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia koskevat esitykset on määrä antaa eduskunnalle tänä syksynä.

Vuoteen 2030 ulottuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision eli tulevaisuuskuvan päätavoitteina on nostaa koulutustasoa ja edistää elinikäistä opiskelua.

Konkreettinen päämäärä on, että vähintään puolet nuorista aikuisista eli 25–34-vuotiaista suorittaa vastedes korkeakoulututkinnon. Sen lisäksi korkeakoulujen tulee lisätä ja monipuolistaa jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Tiistaina lausunnoille lähtenyt hallituksen esitysluonnos on ensimmäinen vaihe vision toimeenpanosta. Jo kehysriihessä huhtikuussa hallitus päätti käynnistää jatkuvan oppimisen uudistuksen.

Nykyinenkin korkeakoululainsäädäntö antaa esityksen mukaan jo hyvän pohjan edistää jatkuvaa oppimista, mutta säädöksiä on määrä selventää esimerkiksi niin, että myös tutkinnon osia eli moduuleja sisältävää koulutusta voi yksiselitteisesti tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena.

Esityksen mukaan moduulien avulla voidaan uudistaa osaamista ja helpottaa osaajapulaa.

Uutena asiana esitetään, että myös suomalaiset ja muut EU- tai Eta-valtion kansalaiset voisivat osallistua tutkintoon johtavaan tilauskoulutukseen, mikä nyt on mahdollista vain EU/Eta-maiden ulkopuolisille.

Korkeakoulu ei perisi tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijoilta, vaan koulutuksen maksaisi kokonaisuudessaan tilaaja, kuten työnantaja.

Esimerkiksi rakennusliike voisi hankkia vastedes vaikka rakennusmestarin tutkinnon myös suomalaiselle tai virolaiselle työntekijälle, kun nyt se on mahdollista vain esimerkiksi venäläiselle tai kiinalaiselle työntekijälle.

Lakiluonnokseen on erikseen kirjattu, ettei korkeakoulu saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että tarkoitus on sen avulla kiertää opiskelijavalinta. Tällä halutaan estää se, että esimerkiksi perheyritys tilaisi ja kustantaisi tutkintokoulutusta lapsilleen, jotka eivät muuten pääsisi korkeakouluun.

Nytkin korkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi esimerkiksi erikoistumiskoulutusta ja tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena opetuksena tai muutoin erillisiä opintoina.

Erikoistumiskoulutuksesta opiskelijalta voidaan periä maksu enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä ja avoimista korkeakouluopinnoista enintään 15 euroa opintopisteeltä.

Täydennyskoulutus taas on liiketoimintaa, joka ei saa vääristää kilpailua ja jota ei ole sallittua tukea korkeakoulun julkiseen tehtävään annettavalla julkisella rahoituksella. Maksaja voi olla työnantaja tai opiskelija itse.

Tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan nykyisin räätälöidä työnantajan tarpeisiin ja tilata opiskelijaryhmälle vain tilauskoulutuksena, jota ei voida soveltaa suomalaisiin ja muihin EU-kansalaisiin. Korkeakoulujen tulee periä tilaajalta vähintään koulutuksen järjestämisestä koituvat kustannukset.

Korkeakouluvision parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenen, kansanedustaja Li Anderssonin (vas) mielestä vision toimeenpano voi tarkoittaa käytännössä tutkintoon johtavan koulutuksen muuttumista maksulliseksi.

”Näin tutkintonsa suorittaneet siis maksaisivat opinnoistaan kovan hinnan. Lisäksi heillä ei todennäköisesti olisi samanlaista oikeutta tukipalveluihin, ohjaukseen tai opiskelijoille suunnattuihin etuuksiin kuin muilla opiskelijoilla. Pääperiaatteena tulee olla, että tutkintoon johtava koulutus säilyy maksuttomana jatkossakin”, Andersson totesi tiedotteessaan kesäkuussa.

”Meitä maksuttoman tutkintokoulutuksen puolustajia moititaan turhaan porttiteorioihin uskoviksi”, Andersson tarkentaa HS:lle ja viittaa esimerkiksi EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuihin, joiden perinnän nykyinen hallitus teki mahdolliseksi ja jopa pakolliseksi.

”Minäkin näen jatkuvan oppimisen tarpeen, mutta suomalaista tutkintoon johtavaa koulutusta ei tule kaupallistaa eikä luopua maksuttomuudesta, vaan siihen on muita keinoja esimerkiksi erilaisten rahoitusmallien kautta”, Andersson sanoo.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) rauhoittelee, että tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy vastakin maksuttomana itse opiskelijalle.

”Moduulit eli tutkinnon osat täydennyskoulutuksena eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, ja tilauskoulutuksessahan maksaja on tilaaja eli esimerkiksi työnantaja”, Grahn-Laasonen sanoo.

”Tutkinnon osia tarjotaan toki täydennyskoulutuksena jo nyt paljonkin, mutta laki ei siihen kannusta. Jatkossa on yksiselitteistä, että näin saa tehdä. Tutkinnon antaminen edellyttää jatkossakin opiskelijaksi ottamista eli opinto-oikeuden saamista. Nykyään käytössä oleva niin sanottu avoimen väylä, vaikka se onkin aika pieni, on pitkälti juuri tätä”, Laasonen sanoo.

”Nokian huippuvuosina Suomi tuotti nopeasti osaajia tilauskoulutuksen reseptillä, mutta laki ei enää anna korkeakouluille tällaista mahdollisuutta vastata joustavasti ja nopeasti yksilöiden ja työelämän vauhdilla muuttuviin tarpeisiin”, Grahn-Laasonen perustelee tilauskoulutuksen avaamista EU-kansalaisille.

”Nyt käytössä on valtion rahoittamia muuntokoulutusohjelmia, jotka osin vastaavat tähän tarpeeseen. Rahoitusta haetaan kuitenkin koko ajan enemmän kuin sitä voidaan myöntää”, Grahn-Laasonen sanoo.

”Kun korkeakoulut ja työelämä voisivat kehittää yhteistyössä erilaisia koulutuksia ilman sitä rajoitetta, että ne voivat johtaa tutkintoon, voitaisiin osaavan työvoiman pulaan vastata ihan uusilla työkaluilla”, opetusministeri uskoo ja arvioi, että muuten markkinoille ilmestyy muita koulutuksen tarjoajia.

Jatkuvan oppimisen lisäksi muutoksilla luvataan helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä ja vahvistaa kansainvälisyyttä.

Esityksissä mainitaan esimerkiksi jatkuva haku korkeakoulutukseen, mutta se tarkoittaa lähinnä erillisvalintojen lisäämistä silloin, kun valitaan opiskelijoita myös vieraskieliseen koulutukseen tai kun täytetään tyhjiksi jääneitä paikkoja. Vastakin yhteishaun on määrä säilyä pääväylänä.

Alanvaihtoa pyritään helpottamaan korkeakoulun sisällä niin, että korkeakoulu voisi valita omat, sisäiset siirto-opiskelijansa erikseen muista korkeakouluista siirtyvistä opiskelijoista.

Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ei vastedes enää vaadittaisi kolmen vuoden työkokemusta, vaan kaksikin riittäisi.

Yliopistojen vieraskielisten tai muuten kansainvälisten ylempien tutkintojen laajuudeksi riittäisi vastedes myös 60 tai 90 opintopistettä nykyisten 120:n sijaan, mikä helpottaisi esityksen mukaan kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteellinen kansainvälisen tutkinnon suoritusaika voisi siten olla kahden lukuvuoden sijasta yksi tai puolitoista lukuvuotta.

Fakta

Visiointia vuoteen 2030 asti


 Opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi keväällä 2017 valmistella korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota eli tulevaisuuskuvaa, joka tähtää vuoteen 2030. Taustalla oli huoli suomalaisten koulutustason laskusta kansainvälisessä vertailussa.

 Yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa työstetty visio julkaistiin lokakuussa 2017. Tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta sekä edistää jatkuvaa oppimista ja kansainvälistymistä.

 Vision toimeenpanon tueksi laaditaan tiekartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat, joita on valmistelemassa monta työryhmää. Myös verkkoaivoriihessä on ideoita kerätty.

 Tiistaina lähetettiin lausuntokierrokselle lainmuutosluonnokset, joiden on määrä lisätä moduulien eli tutkinnon osien tarjontaa täydennyskoulutuksena sekä mahdollistaa tilauskoulutus myös suomalaisille ja muille Eta-alueen kansalaisille. Myös korkeakouluihin hakemista joustavoitetaan.

 Syksyllä julkistetaan esitykset uusiksi korkeakoulujen rahoitusmalleiksi.

 Lisäksi luvassa on kehitysohjelmia, kuten ”korkeakoulutuksen kansallinen alustaratkaisu”. Se tarkoittaisi esimerkiksi avoimia oppimateriaaleja ja opiskelijoiden laajaa osallistumista toisten korkeakoulujen kursseille. Myös ohjelma henkilöstön osaamisen ja johtamisen tueksi on luvassa.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    2. 2

      Sana ”moi” riitti lopettamaan huumeidenkäyttäjien häiriköinnin Töölön kirjastossa – ”Jos ihminen nähdään vain järjestyshäiriönä, käytös on sen mukaista”

    3. 3

      Täysin kokeellinen hoito tuotti yllättävän tuloksen: ihosyöpä hävisi kokonaan 97-vuotiaalta naiselta

    4. 4

      Taas pukkaa hikeä, mutta miksi hikoilen enemmän kuin vierustoveri? Ihotautilääkäri vastaa 12 kysymykseen hikoilusta ja miten sitä voi vähentää

      Tilaajille
    5. 5

      Trump pyörtää puheitaan Helsingin-kokouksen jälkeen: Venäjä sekaantui Yhdysvaltojen vaaleihin

    6. 6

      Lastaan pelastaessa hukkunut äiti oli veden alla yli 40 minuuttia vilkkaalla uimarannalla Vantaalla – Uima­valvojille on järjestetty kriisiapua

    7. 7

      Jupiterilta löytyi 12 uutta kuuta ja niistä yksi on hyvin outo

    8. 8

      Suomalaisille lähetetty viestejä, joissa kiristäjät väittävät uhriensa katsoneen nettipornoa – viestintä­virasto neuvoo peittämään tietokoneen kameran

    9. 9

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    10. 10

      Yli 300 päivää ostamatta mitään turhaa – Heidi Juvonen haluaa elää ekologisesti ja siksi hän pesee hiuksensa pelkällä vedellä ja korvaa talouspaperin vaaterievuilla

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    2. 2

      36-vuotias nainen sai pelastettua hukuksissa olleen lapsen Vantaalla, mutta hukkui itse – pelastuslaitoksen mukaan hukkunut oli lapsen äiti

    3. 3

      Trump pyörtää puheitaan Helsingin-kokouksen jälkeen: Venäjä sekaantui Yhdysvaltojen vaaleihin

    4. 4

      Trumpin Euroopan-vierailu oli lopulta nöyryytys, josta jää jälki maailmanhistoriaan

    5. 5

      Kesän lämpöennätys nousi 33,3 asteeseen, Lapissa on yhtä lämmintä kuin Roomassa – Kuvakooste näyttää, kuinka Helsingissä hikoiltiin

    6. 6

      USA:ssa nousi poliittinen myrsky Trumpin puheista – ”Yksi Yhdysvaltain presidentin häpeällisimmistä esiintymisistä”

    7. 7

      ”Propralia, Seroxatia, Arcoxia, Esomeprazolia” –Tällaisen lääke­cocktailin voimin huippukokki Henri Alén paiski töitä vuosia ja kertoo nyt, miten pääsi pillereistä eroon

    8. 8

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    9. 9

      Ensin kipu, sitten lamauttava väsymys ja lopulta koiran ulkoiluttaminenkin muuttui ylivoimaisen vaikeaksi – Nykyinen elintapamme uuvuttaa monet

    10. 10

      12 kuvaa, jotka tiivistävät Helsingin historiallisen päivän parrasvaloissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    3. 3

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    4. 4

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    5. 5

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    6. 6

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    7. 7

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    8. 8

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    9. 9

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    10. 10

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    11. Näytä lisää