Politiikka

Korkeakoulujen rooli muuttuu uusien lakiluonnosten myötä: Aikuisten osaamisen päivittäminen korostuu nuorten tutkintojen rinnalla

Tavoitteena on velvoittaa korkeakoulut tarjoamaan jatkuvaa osaamisen päivitystä, kuten tutkinnon osia ja tilauskoulutusta. Opetusministeriö lähetti tiistaina vuoteen 2030 ulottuvan korkeakouluvision vaatimia lainmuutoksia lausunnoille.

Tuoreiden lakiluonnosten mukaan korkeakoulut on määrä velvoittaa tarjoamaan aikuisille lisää ja monipuolisempia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Käytännössä se tarkoittaa, että korkeakoulujen rooli päivittää aikuisten osaamista esimerkiksi tutkintojen osien ja tilauskoulutuksen avulla korostuu nuorten tutkintokoulutuksen rinnalla.

Nyt maksutonta tutkintokoulutusta käytetään runsaasti myös osaamisen täydentämiseen, mikä vie paikkoja nuorilta. Noin neljänneksellä uusista korkeakouluopiskelijoista on entuudestaan joko korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus.

Korkeakouluja patistetaan nyt selkeämmin tarjoamaan tutkinnon osia eli moduuleja täydennyskoulutuksena. Yritykset voisivat vastedes tilata myös suomalaisille ja muille EU-kansalaisille niin sanottua tilauskoulutusta, joka voisi johtaa tutkintoon asti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muutosehdotukset liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä julkistamaan korkeakouluvisioon. Nyt valmistellut yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia koskevat esitykset on määrä antaa eduskunnalle tänä syksynä.

Vuoteen 2030 ulottuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision eli tulevaisuuskuvan päätavoitteina on nostaa koulutustasoa ja edistää elinikäistä opiskelua.

Konkreettinen päämäärä on, että vähintään puolet nuorista aikuisista eli 25–34-vuotiaista suorittaa vastedes korkeakoulututkinnon. Sen lisäksi korkeakoulujen tulee lisätä ja monipuolistaa jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Tiistaina lausunnoille lähtenyt hallituksen esitysluonnos on ensimmäinen vaihe vision toimeenpanosta. Jo kehysriihessä huhtikuussa hallitus päätti käynnistää jatkuvan oppimisen uudistuksen.

Nykyinenkin korkeakoululainsäädäntö antaa esityksen mukaan jo hyvän pohjan edistää jatkuvaa oppimista, mutta säädöksiä on määrä selventää esimerkiksi niin, että myös tutkinnon osia eli moduuleja sisältävää koulutusta voi yksiselitteisesti tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena.

Esityksen mukaan moduulien avulla voidaan uudistaa osaamista ja helpottaa osaajapulaa.

Uutena asiana esitetään, että myös suomalaiset ja muut EU- tai Eta-valtion kansalaiset voisivat osallistua tutkintoon johtavaan tilauskoulutukseen, mikä nyt on mahdollista vain EU/Eta-maiden ulkopuolisille.

Korkeakoulu ei perisi tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijoilta, vaan koulutuksen maksaisi kokonaisuudessaan tilaaja, kuten työnantaja.

Esimerkiksi rakennusliike voisi hankkia vastedes vaikka rakennusmestarin tutkinnon myös suomalaiselle tai virolaiselle työntekijälle, kun nyt se on mahdollista vain esimerkiksi venäläiselle tai kiinalaiselle työntekijälle.

Lakiluonnokseen on erikseen kirjattu, ettei korkeakoulu saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että tarkoitus on sen avulla kiertää opiskelijavalinta. Tällä halutaan estää se, että esimerkiksi perheyritys tilaisi ja kustantaisi tutkintokoulutusta lapsilleen, jotka eivät muuten pääsisi korkeakouluun.

Nytkin korkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi esimerkiksi erikoistumiskoulutusta ja tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena opetuksena tai muutoin erillisiä opintoina.

Erikoistumiskoulutuksesta opiskelijalta voidaan periä maksu enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä ja avoimista korkeakouluopinnoista enintään 15 euroa opintopisteeltä.

Täydennyskoulutus taas on liiketoimintaa, joka ei saa vääristää kilpailua ja jota ei ole sallittua tukea korkeakoulun julkiseen tehtävään annettavalla julkisella rahoituksella. Maksaja voi olla työnantaja tai opiskelija itse.

Tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan nykyisin räätälöidä työnantajan tarpeisiin ja tilata opiskelijaryhmälle vain tilauskoulutuksena, jota ei voida soveltaa suomalaisiin ja muihin EU-kansalaisiin. Korkeakoulujen tulee periä tilaajalta vähintään koulutuksen järjestämisestä koituvat kustannukset.

Korkeakouluvision parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenen, kansanedustaja Li Anderssonin (vas) mielestä vision toimeenpano voi tarkoittaa käytännössä tutkintoon johtavan koulutuksen muuttumista maksulliseksi.

”Näin tutkintonsa suorittaneet siis maksaisivat opinnoistaan kovan hinnan. Lisäksi heillä ei todennäköisesti olisi samanlaista oikeutta tukipalveluihin, ohjaukseen tai opiskelijoille suunnattuihin etuuksiin kuin muilla opiskelijoilla. Pääperiaatteena tulee olla, että tutkintoon johtava koulutus säilyy maksuttomana jatkossakin”, Andersson totesi tiedotteessaan kesäkuussa.

”Meitä maksuttoman tutkintokoulutuksen puolustajia moititaan turhaan porttiteorioihin uskoviksi”, Andersson tarkentaa HS:lle ja viittaa esimerkiksi EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuihin, joiden perinnän nykyinen hallitus teki mahdolliseksi ja jopa pakolliseksi.

”Minäkin näen jatkuvan oppimisen tarpeen, mutta suomalaista tutkintoon johtavaa koulutusta ei tule kaupallistaa eikä luopua maksuttomuudesta, vaan siihen on muita keinoja esimerkiksi erilaisten rahoitusmallien kautta”, Andersson sanoo.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) rauhoittelee, että tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy vastakin maksuttomana itse opiskelijalle.

”Moduulit eli tutkinnon osat täydennyskoulutuksena eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, ja tilauskoulutuksessahan maksaja on tilaaja eli esimerkiksi työnantaja”, Grahn-Laasonen sanoo.

”Tutkinnon osia tarjotaan toki täydennyskoulutuksena jo nyt paljonkin, mutta laki ei siihen kannusta. Jatkossa on yksiselitteistä, että näin saa tehdä. Tutkinnon antaminen edellyttää jatkossakin opiskelijaksi ottamista eli opinto-oikeuden saamista. Nykyään käytössä oleva niin sanottu avoimen väylä, vaikka se onkin aika pieni, on pitkälti juuri tätä”, Laasonen sanoo.

”Nokian huippuvuosina Suomi tuotti nopeasti osaajia tilauskoulutuksen reseptillä, mutta laki ei enää anna korkeakouluille tällaista mahdollisuutta vastata joustavasti ja nopeasti yksilöiden ja työelämän vauhdilla muuttuviin tarpeisiin”, Grahn-Laasonen perustelee tilauskoulutuksen avaamista EU-kansalaisille.

”Nyt käytössä on valtion rahoittamia muuntokoulutusohjelmia, jotka osin vastaavat tähän tarpeeseen. Rahoitusta haetaan kuitenkin koko ajan enemmän kuin sitä voidaan myöntää”, Grahn-Laasonen sanoo.

”Kun korkeakoulut ja työelämä voisivat kehittää yhteistyössä erilaisia koulutuksia ilman sitä rajoitetta, että ne voivat johtaa tutkintoon, voitaisiin osaavan työvoiman pulaan vastata ihan uusilla työkaluilla”, opetusministeri uskoo ja arvioi, että muuten markkinoille ilmestyy muita koulutuksen tarjoajia.

Jatkuvan oppimisen lisäksi muutoksilla luvataan helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä ja vahvistaa kansainvälisyyttä.

Esityksissä mainitaan esimerkiksi jatkuva haku korkeakoulutukseen, mutta se tarkoittaa lähinnä erillisvalintojen lisäämistä silloin, kun valitaan opiskelijoita myös vieraskieliseen koulutukseen tai kun täytetään tyhjiksi jääneitä paikkoja. Vastakin yhteishaun on määrä säilyä pääväylänä.

Alanvaihtoa pyritään helpottamaan korkeakoulun sisällä niin, että korkeakoulu voisi valita omat, sisäiset siirto-opiskelijansa erikseen muista korkeakouluista siirtyvistä opiskelijoista.

Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ei vastedes enää vaadittaisi kolmen vuoden työkokemusta, vaan kaksikin riittäisi.

Yliopistojen vieraskielisten tai muuten kansainvälisten ylempien tutkintojen laajuudeksi riittäisi vastedes myös 60 tai 90 opintopistettä nykyisten 120:n sijaan, mikä helpottaisi esityksen mukaan kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteellinen kansainvälisen tutkinnon suoritusaika voisi siten olla kahden lukuvuoden sijasta yksi tai puolitoista lukuvuotta.

Fakta

Visiointia vuoteen 2030 asti


 Opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi keväällä 2017 valmistella korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota eli tulevaisuuskuvaa, joka tähtää vuoteen 2030. Taustalla oli huoli suomalaisten koulutustason laskusta kansainvälisessä vertailussa.

 Yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa työstetty visio julkaistiin lokakuussa 2017. Tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta sekä edistää jatkuvaa oppimista ja kansainvälistymistä.

 Vision toimeenpanon tueksi laaditaan tiekartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat, joita on valmistelemassa monta työryhmää. Myös verkkoaivoriihessä on ideoita kerätty.

 Tiistaina lähetettiin lausuntokierrokselle lainmuutosluonnokset, joiden on määrä lisätä moduulien eli tutkinnon osien tarjontaa täydennyskoulutuksena sekä mahdollistaa tilauskoulutus myös suomalaisille ja muille Eta-alueen kansalaisille. Myös korkeakouluihin hakemista joustavoitetaan.

 Syksyllä julkistetaan esitykset uusiksi korkeakoulujen rahoitusmalleiksi.

 Lisäksi luvassa on kehitysohjelmia, kuten ”korkeakoulutuksen kansallinen alustaratkaisu”. Se tarkoittaisi esimerkiksi avoimia oppimateriaaleja ja opiskelijoiden laajaa osallistumista toisten korkeakoulujen kursseille. Myös ohjelma henkilöstön osaamisen ja johtamisen tueksi on luvassa.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä vie auttajaltakin yöunet – Ihmisiä alkoi pudota tukien ulkopuolelle, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon

    2. 2

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    5. 5

      Nuoriso on pilalla, taas

    6. 6

      Kohudokumentaristi Michael Mooren presidentti Trumpia mätkivä uutuuselokuva ei innostanut yleisöä USA:ssa

    7. 7

      Huippusuositun Tatu ja Patu -sarjan tekijät jättäisivät nykyään yhden kirjansa tekemättä ja paljastavat, miksi hahmot saattavatkin olla naisia

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      ”Tällä kertaa sattuu vain yksi kolari” – Pasilan työmaasumpussa yksikään liikkuja ei tunnu tietävän, missä pitäisi olla

    10. 10

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    6. 6

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää