Politiikka

Korkeakoulujen rooli muuttuu uusien lakiluonnosten myötä: Aikuisten osaamisen päivittäminen korostuu nuorten tutkintojen rinnalla

Tavoitteena on velvoittaa korkeakoulut tarjoamaan jatkuvaa osaamisen päivitystä, kuten tutkinnon osia ja tilauskoulutusta. Opetusministeriö lähetti tiistaina vuoteen 2030 ulottuvan korkeakouluvision vaatimia lainmuutoksia lausunnoille.

Tuoreiden lakiluonnosten mukaan korkeakoulut on määrä velvoittaa tarjoamaan aikuisille lisää ja monipuolisempia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.

Käytännössä se tarkoittaa, että korkeakoulujen rooli päivittää aikuisten osaamista esimerkiksi tutkintojen osien ja tilauskoulutuksen avulla korostuu nuorten tutkintokoulutuksen rinnalla.

Nyt maksutonta tutkintokoulutusta käytetään runsaasti myös osaamisen täydentämiseen, mikä vie paikkoja nuorilta. Noin neljänneksellä uusista korkeakouluopiskelijoista on entuudestaan joko korkeakoulututkinto tai opiskeluoikeus.

Korkeakouluja patistetaan nyt selkeämmin tarjoamaan tutkinnon osia eli moduuleja täydennyskoulutuksena. Yritykset voisivat vastedes tilata myös suomalaisille ja muille EU-kansalaisille niin sanottua tilauskoulutusta, joka voisi johtaa tutkintoon asti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muutosehdotukset liittyvät opetus- ja kulttuuriministeriön viime syksynä julkistamaan korkeakouluvisioon. Nyt valmistellut yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia koskevat esitykset on määrä antaa eduskunnalle tänä syksynä.

Vuoteen 2030 ulottuvan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision eli tulevaisuuskuvan päätavoitteina on nostaa koulutustasoa ja edistää elinikäistä opiskelua.

Konkreettinen päämäärä on, että vähintään puolet nuorista aikuisista eli 25–34-vuotiaista suorittaa vastedes korkeakoulututkinnon. Sen lisäksi korkeakoulujen tulee lisätä ja monipuolistaa jatkuvan oppimisen tarjontaa.

Tiistaina lausunnoille lähtenyt hallituksen esitysluonnos on ensimmäinen vaihe vision toimeenpanosta. Jo kehysriihessä huhtikuussa hallitus päätti käynnistää jatkuvan oppimisen uudistuksen.

Nykyinenkin korkeakoululainsäädäntö antaa esityksen mukaan jo hyvän pohjan edistää jatkuvaa oppimista, mutta säädöksiä on määrä selventää esimerkiksi niin, että myös tutkinnon osia eli moduuleja sisältävää koulutusta voi yksiselitteisesti tarjota maksullisena täydennyskoulutuksena.

Esityksen mukaan moduulien avulla voidaan uudistaa osaamista ja helpottaa osaajapulaa.

Uutena asiana esitetään, että myös suomalaiset ja muut EU- tai Eta-valtion kansalaiset voisivat osallistua tutkintoon johtavaan tilauskoulutukseen, mikä nyt on mahdollista vain EU/Eta-maiden ulkopuolisille.

Korkeakoulu ei perisi tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijoilta, vaan koulutuksen maksaisi kokonaisuudessaan tilaaja, kuten työnantaja.

Esimerkiksi rakennusliike voisi hankkia vastedes vaikka rakennusmestarin tutkinnon myös suomalaiselle tai virolaiselle työntekijälle, kun nyt se on mahdollista vain esimerkiksi venäläiselle tai kiinalaiselle työntekijälle.

Lakiluonnokseen on erikseen kirjattu, ettei korkeakoulu saa järjestää tilauskoulutusta, jos on ilmeistä, että tarkoitus on sen avulla kiertää opiskelijavalinta. Tällä halutaan estää se, että esimerkiksi perheyritys tilaisi ja kustantaisi tutkintokoulutusta lapsilleen, jotka eivät muuten pääsisi korkeakouluun.

Nytkin korkeakoulut järjestävät tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi esimerkiksi erikoistumiskoulutusta ja tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena opetuksena tai muutoin erillisiä opintoina.

Erikoistumiskoulutuksesta opiskelijalta voidaan periä maksu enintään 120 euroa opinto-oikeuteen kuuluvalta opintopisteeltä ja avoimista korkeakouluopinnoista enintään 15 euroa opintopisteeltä.

Täydennyskoulutus taas on liiketoimintaa, joka ei saa vääristää kilpailua ja jota ei ole sallittua tukea korkeakoulun julkiseen tehtävään annettavalla julkisella rahoituksella. Maksaja voi olla työnantaja tai opiskelija itse.

Tutkintoon johtavaa koulutusta voidaan nykyisin räätälöidä työnantajan tarpeisiin ja tilata opiskelijaryhmälle vain tilauskoulutuksena, jota ei voida soveltaa suomalaisiin ja muihin EU-kansalaisiin. Korkeakoulujen tulee periä tilaajalta vähintään koulutuksen järjestämisestä koituvat kustannukset.

Korkeakouluvision parlamentaarisen seurantaryhmän jäsenen, kansanedustaja Li Anderssonin (vas) mielestä vision toimeenpano voi tarkoittaa käytännössä tutkintoon johtavan koulutuksen muuttumista maksulliseksi.

”Näin tutkintonsa suorittaneet siis maksaisivat opinnoistaan kovan hinnan. Lisäksi heillä ei todennäköisesti olisi samanlaista oikeutta tukipalveluihin, ohjaukseen tai opiskelijoille suunnattuihin etuuksiin kuin muilla opiskelijoilla. Pääperiaatteena tulee olla, että tutkintoon johtava koulutus säilyy maksuttomana jatkossakin”, Andersson totesi tiedotteessaan kesäkuussa.

”Meitä maksuttoman tutkintokoulutuksen puolustajia moititaan turhaan porttiteorioihin uskoviksi”, Andersson tarkentaa HS:lle ja viittaa esimerkiksi EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuihin, joiden perinnän nykyinen hallitus teki mahdolliseksi ja jopa pakolliseksi.

”Minäkin näen jatkuvan oppimisen tarpeen, mutta suomalaista tutkintoon johtavaa koulutusta ei tule kaupallistaa eikä luopua maksuttomuudesta, vaan siihen on muita keinoja esimerkiksi erilaisten rahoitusmallien kautta”, Andersson sanoo.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) rauhoittelee, että tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy vastakin maksuttomana itse opiskelijalle.

”Moduulit eli tutkinnon osat täydennyskoulutuksena eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, ja tilauskoulutuksessahan maksaja on tilaaja eli esimerkiksi työnantaja”, Grahn-Laasonen sanoo.

”Tutkinnon osia tarjotaan toki täydennyskoulutuksena jo nyt paljonkin, mutta laki ei siihen kannusta. Jatkossa on yksiselitteistä, että näin saa tehdä. Tutkinnon antaminen edellyttää jatkossakin opiskelijaksi ottamista eli opinto-oikeuden saamista. Nykyään käytössä oleva niin sanottu avoimen väylä, vaikka se onkin aika pieni, on pitkälti juuri tätä”, Laasonen sanoo.

”Nokian huippuvuosina Suomi tuotti nopeasti osaajia tilauskoulutuksen reseptillä, mutta laki ei enää anna korkeakouluille tällaista mahdollisuutta vastata joustavasti ja nopeasti yksilöiden ja työelämän vauhdilla muuttuviin tarpeisiin”, Grahn-Laasonen perustelee tilauskoulutuksen avaamista EU-kansalaisille.

”Nyt käytössä on valtion rahoittamia muuntokoulutusohjelmia, jotka osin vastaavat tähän tarpeeseen. Rahoitusta haetaan kuitenkin koko ajan enemmän kuin sitä voidaan myöntää”, Grahn-Laasonen sanoo.

”Kun korkeakoulut ja työelämä voisivat kehittää yhteistyössä erilaisia koulutuksia ilman sitä rajoitetta, että ne voivat johtaa tutkintoon, voitaisiin osaavan työvoiman pulaan vastata ihan uusilla työkaluilla”, opetusministeri uskoo ja arvioi, että muuten markkinoille ilmestyy muita koulutuksen tarjoajia.

Jatkuvan oppimisen lisäksi muutoksilla luvataan helpottaa korkeakoulutukseen pääsyä ja vahvistaa kansainvälisyyttä.

Esityksissä mainitaan esimerkiksi jatkuva haku korkeakoulutukseen, mutta se tarkoittaa lähinnä erillisvalintojen lisäämistä silloin, kun valitaan opiskelijoita myös vieraskieliseen koulutukseen tai kun täytetään tyhjiksi jääneitä paikkoja. Vastakin yhteishaun on määrä säilyä pääväylänä.

Alanvaihtoa pyritään helpottamaan korkeakoulun sisällä niin, että korkeakoulu voisi valita omat, sisäiset siirto-opiskelijansa erikseen muista korkeakouluista siirtyvistä opiskelijoista.

Ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ei vastedes enää vaadittaisi kolmen vuoden työkokemusta, vaan kaksikin riittäisi.

Yliopistojen vieraskielisten tai muuten kansainvälisten ylempien tutkintojen laajuudeksi riittäisi vastedes myös 60 tai 90 opintopistettä nykyisten 120:n sijaan, mikä helpottaisi esityksen mukaan kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteellinen kansainvälisen tutkinnon suoritusaika voisi siten olla kahden lukuvuoden sijasta yksi tai puolitoista lukuvuotta.

Fakta

Visiointia vuoteen 2030 asti


 Opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi keväällä 2017 valmistella korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota eli tulevaisuuskuvaa, joka tähtää vuoteen 2030. Taustalla oli huoli suomalaisten koulutustason laskusta kansainvälisessä vertailussa.

 Yhteistyössä korkeakoulujen ja sidosryhmien kanssa työstetty visio julkaistiin lokakuussa 2017. Tavoitteena on nostaa koulutustasoa ja tutkimusrahoitusta sekä edistää jatkuvaa oppimista ja kansainvälistymistä.

 Vision toimeenpanon tueksi laaditaan tiekartta ja sitä tukevat kehittämisohjelmat, joita on valmistelemassa monta työryhmää. Myös verkkoaivoriihessä on ideoita kerätty.

 Tiistaina lähetettiin lausuntokierrokselle lainmuutosluonnokset, joiden on määrä lisätä moduulien eli tutkinnon osien tarjontaa täydennyskoulutuksena sekä mahdollistaa tilauskoulutus myös suomalaisille ja muille Eta-alueen kansalaisille. Myös korkeakouluihin hakemista joustavoitetaan.

 Syksyllä julkistetaan esitykset uusiksi korkeakoulujen rahoitusmalleiksi.

 Lisäksi luvassa on kehitysohjelmia, kuten ”korkeakoulutuksen kansallinen alustaratkaisu”. Se tarkoittaisi esimerkiksi avoimia oppimateriaaleja ja opiskelijoiden laajaa osallistumista toisten korkeakoulujen kursseille. Myös ohjelma henkilöstön osaamisen ja johtamisen tueksi on luvassa.


Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aftonbladet: Kaksi otettiin kiinni epäiltyinä joukkoraiskauksesta Tukholman keskustassa

    2. 2

      Sdp oli DDR:n vakoilijoiden ”pääyhteistyö­kumppani” Suomessa, väittää Suojelupoliisin pitkäaikainen päällikkö Seppo Tiitinen

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    5. 5

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    6. 6

      Stormy Danielsin kirja kertoo uhkauksista ja seksistä Trumpin kanssa

    7. 7

      Joku tyri pahasti Syyrian ilma­tilassa ja ajoi Israelin ja Venäjän törmäys­kurssille

    8. 8

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    9. 9

      84-vuotias eläkeläinen luuli tilannetta vitsiksi, kun naamioituneet ryöstäjät rynnivät kioskiin Irlannissa – lopulta hän päätyi painiin, ajoi kaksi ryöstäjää pakoon ja kampitti vielä kolmannen

    10. 10

      Rihanna lähetti Juha Sipilälle Suomen lipulla ja kiitos-sanalla höystetyn Twitter-viestin – ja vaati Suomelta lisää rahaa kehitysmaiden koulutuksen tukemiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka tämän suunnitteli? Arvotalon umpiseinään on puhkaistu yksinäinen ikkuna, taustalla ”jännittävä ja traaginen” tarina

    6. 6

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    7. 7

      Jos seksin määrästä tulee suhteessa riitaa, kannattaa katsoa, ovatko muut asiat kunnossa

    8. 8

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    9. 9

      Kammottava näky odotti Rautatientorin käymälässä: Ulostetta, huumeneuloja ja verisiä papereita pitkin poikin

    10. 10

      Syyrian ilmapuolustus ampui alas venäläisen tiedustelukoneen, Putinin mukaan kyse oli onnettomasta tapahtumaketjusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    9. 9

      ”Ihmiset eivät osaa nukkua, ovat superkireitä ja yli- tai alipainoisia”, sanoo joogaopettaja, joka uupui itsekin – Sitten hän löysi ratkaisun ja näyttää nyt kolme helppoa palauttavaa liikettä

    10. 10

      Kohufinaalin voittanut Naomi Osaka paljasti, mitä Serena Williams sanoi hänelle yleisön buuausten aikana

    11. Näytä lisää