Politiikka |HS seuraa

Rkp:n Henriksson: Miksi sinisille annetaan valtaa hallituksessa – puoluejohtajien tentissä sanailtiin maahanmuutosta ja ensi vaalikauden menoista

Kyseessä oli ensimmäinen puheenjohtajien yhteistentti Touko Aallolle (vihr), Jussi Halla-aholle (ps) ja Sampo Terholle (sin).

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat tiistaina Porin helteisellä torilla ensimmäiseen yhteistenttiinsä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Tunteet lavalla eivät äityneet yhtä kuumiksi kuin parhaimmillaan 35 celsiusasteeseen lämmennyt ilma, ja yleisönkin reaktiot yhdeksän puheenjohtajan esiintymisiin olivat kohteliaan raukeita.

Ärhäkimmät keskustelut tentissä syntyivät ensi vaalikauden menoista sekä ulkomaalaispolitiikasta.

Gallup-kärjessä liihottavan Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sai kokoomuksen Petteri Orpolta kritiikkiä lupauksestaan korottaa sadalla eurolla pienimpiä eläkkeitä ja rahoittaa toimi veronkorotuksilla, esimerkiksi omaisuuden verotusta kiristämällä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rinne puolestaan kritisoi kokoomuksen halua alentaa keskituloisten palkkaveroa Ruotsin tasolle.

”En ole sanonut, että se kertaheitolla voitaisiin tehdä”, Orpo vastasi ja moitti Rinnettä siitä, ettei tämä ole lukenut kilpailijoiden ohjelmia.

Ensi vaalikauden säästöistä kysyttäessä Orpo sanoi Suomen olevan oikealla uralla, jos maan talous pysyy yli kahden prosenttiyksikön vuotuisessa kasvussa.

”Silloin meidän ei tarvitse tehdä uusia leikkauksia. Kun on hyvä aika, meidän on pakko puristaa velkaantuminen nollaan”, Orpo sanoi.

Rinteen näkemyksen mukaan Suomen tulee panostaa ensi vaalikaudella koulutukseen.

”Meidän täytyy tehdä sellaisia koulutusinvestointeja, joilla palautamme tieteen ja tutkimuksen kunniaan”, Rinne sanoi.

Ensi vaalikauden asialistalla on myös työllisyysasteen nostaminen entisestään tämän vaalikauden 72 prosentin tavoitteesta. Työllisyydestä puhuttaessa pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi, että työvoiman tarveharkinta tulee asteittain poistaa. Tarveharkinta tarkoittaa, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolinen työntekijä voi saada oleskeluluvan vasta kun on selvitetty, onko työhön sopivaa työvoimaa saatavilla Suomesta tai EU:sta.

Hallituksessa siniset on vaa­tinut tarve­harkinnan säilyttämistä. Anna-Maja Henriksson kysyikin, miksi muut hallitus­puolueet antavat 1,3 prosentin kanna­tuksen puolueelle niin paljon valtaa kysy­myksessä.

”Tarveharkinta nostetaan väärässä asiassa esiin. Se ei koske yli 3 000 euroa tienaavia, eli se ei koske korkean tason asiantuntijoita”, Sampo Terho (sin) puolusti tarveharkinnan säilyttämistä.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan puheet tarveharkinnan poistamisesta ovat vaarallisia.

”Asiantuntijat eivät tälläkään hetkellä tarvitse työvoimaviranomaisten hyväksyntää maahantulolle. Saatavuusharkinnan poistamisella mahdollistetaan kouluttamattomien tulo maahan.”

Turvapaikanhakijoista puhuttaessa vasemmiston Li Andersson sanoi, että EU-maiden pitää sopia yhtenäisistä standardeista turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja taakanjaon tasaamisesta.

”Toivon, että voidaan löytää yhteisymmärrys maiden kesken. Tämä epäluottamuksen tilanne ei ole kestävää", Andersson sanoi.

HS seurasi tentin etenemistä hetki hetkeltä:

Ja näin ensimmäinen puheenjohtajatentti nykyisten puheenjohtajien välillä on ohi. Tunnelma ei käynyt yhtä kuumaksi kuin Porin sää, mutta paletti oli silti monipuolinen. Oppositio moitti hallituksen linjauksia soten ja työllisyyden suhteen; Rinne ja Orpo sanailivat ensi vaalikauden menoista; ja muut puolueet olivat sinisten ja perussuomalaisten kanssa eri linjoilla maahanmuuttopolitiikasta. Terhon ja Halla-ahon välillä ei juurikaan kiistelyä sen sijaan kuultu.

Kiitoksia lukijoille seurannasta! HS:n liveseuranta päättyy tähän.

Kenen kanssa lähtisitte mieluiten kesäterassille, puheenjohtajilta kysytään tentin lopuksi.

”Kysyisin kaikilta puheenjohtaj…” Aalto sanoi.

”Yksi nimi!” juontaja Juha Kaija sanoo. Aalto ei ehdi mainita nimeä, kun Orpolle annetaan puheenvuoro. Hän sanoo suoraan kysyvänsä Li Anderssonia.

Sari Essayah sanoo lähtevänsä Henrikssonin kanssa teelle; Henriksson sanoisi lähtevänsä Rinteen kanssa puhumaan työllisyydestä.

”Voisin lähteä Petterin kanssa jatkamaan veropoliittista keskustelua”, Li Andersson puolestaan sanoi.

Sipilä valitsisi Terhon, Terho sanoisi vilkkaimman keskustelun syntyvän Henrikssonin kanssa. Rinnekin valitsisi Terhon.

Jussi Halla-aho kieltäytyy nimeämästä ketään.

Halla-aho nostaa esille kehitysyhteistyön määrärahat budjettipolitiikassa.

”Ketään ei tunnu huolestuttavan se, että lähes kaikki puolueet kannattavat tässä maassa kehitysmäärärahojen nostoa takaisin 0,7 prosenttiin. Se on lähes puolen miljardin euron lisälasku. Kukaan ei kysy, mistä tämä rahoitetaan.

Henrikssonin mukaan Suomessa tarvitaan perhevapaauudistus ja kokonaisverouudistus.

”Arki pitää nähdä kokonaisuutena, siksi tarvitaan perhevapaauudistus. Annetaan perheille enemmän valinnanvapautta vaikuttaa itse siihen, miten lapsia hoidetaan.”

Sitten kysytään ensi vaalikauden säästöistä.

”Toivoisin, että voidaan pitää yllä tämä hyvä talouskasvu. Ensi vuodellekin luvataan hyvää, mutta sen jälkeen se lähtee laskuun. Olemme oikealla uralla, jos pysymme yli kahden prosenttiyksikön talouskasvussa. Silloin meidän ei tarvitse tehdä uusia leikkauksia. Kun on hyvä aika, meidän on pakko puristaa velkaantuminen nollaan”, Orpo sanoo.

Rinne sanoo luottavansa teknologian kehitykseen tulevaisuudessa.

”Nyt täytyy tehdä ratkaisuja, joilla pääsemme jatkossakin kiinni kasvun eväisiin. Meidän täytyy tehdä sellaisia koulutusinvestointeja, joilla palautamme tieteen ja tutkimuksen kunniaan”, Rinne sanoi ja väisti kysymyksen mahdollisista kustannussäästöistä.

Rinne puolustaa omaa sadan euron eläkelupaustaan ja kritisoi kokoomuksen halua alentaa keskituloisten palkkaveroa Ruotsin tasolle.

”En ole sanonut, että se kertaheitolla voitaisiin tehdä”, Orpo vastasi.

Sipilän mukaan viime vaalikauden virhe oli, että verotusta kiristettiin työllisyyden alentuessa.

”Verotuksessa pitää keskittyä siihen, että se tehdään työn vastaanottamista kannustavaksi ja painotetaan pieni- ja keskituloisia. Eläkeläisten tulo-ongelmaan puuttuisin verotuksen keinoin”, Sipilä sanoi.

Aallon mukaan työn ja yrittämisen verotusta painetaan alas ja kulutuksen ja haittojen verotusta kiristettäisiin. Yritystukien sijasta menoja tulisi käyttää koulutukseen ja ympäristöön.

Terho puolestaan puolustaa sinisten ehdottamaa käänteistä tuloveroa.

”Näin saadaan koko yhteiskunnan veroastetta alaspäin ja toimeliaisuutta läpi koko yksityisen sektorin.”  

Lopun osiossa mennään HS:n tuoreisiin gallup-lukuihin.

Sipilältä kysyttiin heikentyneestä keskustan kannatuksesta.

”Totta kai ne huolettavat, mutta huolestuneempi olen siitä, että tehdään mitä luvattiin. Sote pitää saada maaliin ja vaaleissa katsotaan, mihin näytöt riittävät”, Sipilä sanoi.

Vihreiden kannatus on laskenut tasaisesti viime syksystä lähtien. Aalto sanoo, että aina voi miettiä miten tulisi tehdä toisin mutta sanoo kannatuksen olevan silti vahva.

”Minä teen politiikkaa asioiden enkä aseman takia.”

Orpon mukaan on paljon töitä tehtävänä ennen ensi huhtikuun vaaleja.

”Kokoomuksen tehtävä on hoitaa hallitusvastuussa niitä vastuullisia tehtäviä, joita meille on annettu. Minua huolestuttaa Sdp:n ohjelmassa veronkorotusohjelma, jonka Antti Rinne on lanseerannut.”

Sdp:n Rinteen mukaan tarveharkinta on järkevä tapa hoitaa työperäinen maahanmuutto, joskin siihen tarvitaan lisää joustavuutta. Hän kertoo tapaamisestaan Supercellin Ilkka Paanasen kanssa. Rinne sanoo, että yksi ratkaisu voisi olla ulkomaisen työntekijän muuttokustannusten korvaamisen helpottaminen.

Halla-ahon mukaan puheet saatavuusharkinnan lopettamisesta ovat vaarallisia.

”Asiantuntijat eivät tälläkään hetkellä tarvitse työvoimaviranomaisten hyväksyntää maahantulolle. Saatavuusharkinnan poistamisella mahdollistetaan kouluttamattomien tulo maahan.”

Andersson palaa puheenvuorossaan työllisyystavoitteeseen.

”Kilpailemmeko palkoilla vai osaamisella? Kaikki toimenpiteet tällä vaalikaudella ovat olleet suomalaisten osaamispohjaa heikentäviä toimia, kun puhutaan koulutuksen resursseista”, Andersson sanoo ja saa helteessä istuvalta porilaisyleisöltä aplodit.

Halla-aho, Terho, Andersson ja Aalto sanovat olleensa jossain vaiheessa elämäänsä työttömiä. Aalto kertoo päätyneensä lehtimyyjäksi valmistuttuaan yliopistosta, kun oman alan töitä ei löytynyt.

Halla-aho kertoo valmistuneensa ammattiin 1990-luvun laman aikaan. 

”En sano, että olisin tehnyt pimeästi töitä, koska se oli laitonta, vaikka se oli siihen aikaan yleisempää alalla”, Halla-aho sanoo.

Aallon mukaan Suomen tulee siirtyä kohti perustulojärjestelmää, jossa sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan ja työn vastaanottamista tehdään kannustavammaksi. 

Lisäksi Aalto esittää lisää panostuksia ja korjausrakennusta suomalaiseen infrastruktuuriin.

Henriksson kysyy, miksi hallituspuolueet antavat sinisille paljon valtaa tarveharkinnan poiston kieltämisessä ja paikallisen sopimisen jarruttamisessa.

Terho puolustikin näkemyksiään tarveharkinnan puolesta.

”Suomessa on valtavasti työvoimareserviä jäljellä ja potentiaalia omassa maassa. Tarveharkinta nostetaan väärässä asiassa esiin. Se ei koske yli 3 000 euroa tienaavia, eli se ei koske korkean tason asiantuntijoita.”

Sipilän mukaan ei Suomessa saada mansikoita maasta, jos ei ole EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisia työntekijöitä.

”Jostain syystä suomalaiset eivät siihen hommaan lähde."

Terhon mukaan tärkeintä ensi vaalikaudella on muuttaa sosiaaliturva ja verojärjestelmä. Hän esittää käänteistä tuloveroa, joka kannustaisi työntekoon.

”Pitää muistaa, että edellisen vaalikauden aikana oli kansainvälinen nousukausi mutta se ei tarttunut Suomeen. Tämän hallituksen aikana se tarttui”, Terho sanoi.

Orpon mukaan viime vaalikaudella luotiin pohjaa kasvulle ja kiitti Antti Rinnettä päätöksestä alentaa yhteisöveroa 20 prosenttiin.

Seuraava osio käsittelee työllisyyttä.

Essayahilta kysyttiin, peruisiko hän aktiivimallin.

”Ei voi olla työttömän vika, että hän ei voi aktivoitua. Siksi emme olleet kannattamassa hallituksen esitystä.”

Hänen mukaansa aktiivimallia pitää siksi korjata. Essayah sanoo, että ensi vaalikaudella Suomi tarvitsee korkeamman työllisyystavoitteen, kuten 75 prosenttia.

Rinne sanoo isoimpien syiden työllisyyden nousuun olevan EKP:n rahapolitiikassa ja kansainvälisen talouden vedossa. Hänen mukaansa tulee panostaa koulutukseen sekä tieteen ja tutkimuksen rahoitusta.

Sipilältä kysyttiin, kuinka paljon työllisyyden kasvussa on ollut kyse silpputöiden määrän noususta.

”Hyvin vähän, Sipilä sanoi. Olemme tehneet kymmeniä toimia. Jokaisesta keinosta pitää keskustella, mutta ei aktiivimalli meidän keinojemme kärjessä ole”, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa pitää panostaa työvoimapulan ongelmiin.

”Yksi vastaus on tarveharkinnan asteittain poistaminen. Tarvitsemme Suomen ulkopuolelta laillisia reittejä työvoimalle.”

”Juha, olet itse aiheuttanut tämän tilanteen”, Andersson sanoi Sipilälle. Hänen mukaansa oppositio on vaatinut, että uudistus valmisteltaisiin yhdessä kaikkien puolueiden yhteistyönä.

”Näin ei valittu, ja tässä on riski, että tämä avataan seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Toinen vaatimus on se, että uudistus toteuttaa alkuperäiset tavoitteet” Andersson sanoo.

Orpo sanoo Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaativan, että yksityisiä yrityksiä ei käytettäisi terveyspalveluiden tuottajina. Andersson ja Rinne pudistavat päätään.

”Meidän malli on se, että nykyiset kunnat mutta isompina tuottavat palveluita. Kun kuntalaiset päättävät asioista, se on meidän sote-kuntamalli”, Rinne sanoo.

Terho sanoo, että julkinen toimija säilyy isäntänä ja yksityinen sektori renkinä sote-uudistuksessa.

Seuraavan osion aiheena on sote-uudistus. Kuinka monet vaalit pidetään ensi keväänä, puheenjohtajilta kysytään.

Hallituspuolueet sanovat, että kolmet vaalit pidetään vuoden 2019 keväällä – opposition mukaan kahdet, eli eurovaalit ja eduskuntavaalit.

Sipilä sanoo uskovansa, että kokoomus pysyy sote-uudistuksen takana. Rinteeltä Sipilä kysyy, haluaako hän purkaa sote-uudistuksen ensi vaalikaudella.

”Lähtökohta on se, että tässä on tehty 10 vuotta hyvää valmistelua. Mutta tämä lehmänkauppa-markkinamalli ei sovi”, Rinne sanoi.

Aallonkaan mukaan tyhjästä ei soten rakentamisessa lähdettäisi. Hänen mukaansa pitää saada aikaan sellainen malli, joka toteuttaa tavoitteet kustannuskasvun hillitsemisestä ja terveyserojen kaventamisesta.

”Mikä vika on vaikkapa tutuissa lääneissä, joista voidaan tehdä valmiit pohjat?” Aalto kysyy Sipilältä.

Halla-ahon mukaan kaikki asiantuntija-arviot katsovat, ettei kokoomuksen ajama malli tule aiheuttamaan kustannussäästöjä.

”Kaikki varmasti ovat sitä mieltä, että tarvitsemme hyvän sote-järjestelmän. Joskus voi kuitenkin olla parempi muuttamatta asioita jos ne eivät ole rikki”, Halla-aho sanoi.

”Muistuttaisin, että perussuomalaiset olivat hyväksymässä tätä uudistusta, kun tästä sovittiin”, Terho sanoi Halla-aholle.

Orpon mukaan EU:n pitää huolehtia omista ulkorajoistaan.

”Meillä pitää olla uskottava ulkorajavalvonta ja tehokas palauttaminen. Se mitä tapahtui vuonna 2015 johtui siitä, että sen kaltaiseen kansainvaellukseen lainsäädäntö ei löytänyt vastauksia. Vaikka huippukokouksessa löytyi ratkaisuja, olen huolestunut siitä, mikä on Euroopan maiden kyky tehdä ratkaisuja, jos katson mielipiteiden kirjoa Itä-Euroopasta länteen. Ainoastaan eurooppalaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Meidän täytyy puskea eurooppalaisia ratkaisuja”, Orpo sanoi.

Sitten käsiäänestetään kiintiöpakolaisten määrän nostosta vuodessa. Kaikki muut haluaisivat nostaa kiintiöpakolaisten määrää 750:stä vuodessa paitsi Terho ja Halla-aho.

Henrikssonin mukaan Suomen kannattaa nostaa kiintiöpakolaisten määrää.

”Suomi on rikas maa maailmassa. EU:ssa on nyt valtava paine siitä, että löydämme yhteisen tien eteenpäin. Me tarvitsemme EU:ta, koska muut maat – Venäjä, USA, Kiina – ovat varteenotettavia tekijöitä. Me emme pärjää yksin maailmankaupassa. Olen huolissani siitä, että arvomaailma Euroopassa on hauraassa tilassa.”

Halla-ahon mukaan pakolaiskiintiö on parempi kuin ”turvapaikkaturismi” tai ”turvapaikkashoppailu”, mutta hänen mukaansa Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna hyvin suuri.

”Maahanmuutto ei ole ratkaisu maailman humanitäärisiin ongelmiin”, Halla-aho sanoi.

Terhon mukaan Suomen tulee keskittyä ratkaisemaan turvapaikkajärjestelmän epäonnistumiset 2015 kriisissä.

”Kun nämä on korjattu, voidaan miettiä, onko pakolaiskiintiön kautta järkeä lisätä apua.”

Terho kannattaa EU:ssa esitettyjä toimia turvapaikkapolitiikassa.

”Prosessi pitää siirtää EU:n ulkopuolelle. Aikakautemme suurin ongelma on se, miten avoin talous ja vapaa liikkuvuus yhdistetään julkisten palveluiden säilyttämiseen ja korkeaan verotukseen.”

Rinne sanoi yhtyvänsä Sipilän ja Terhon näkemykseen siitä, etteivät väestön liikkeet tule menemään ohi.

”Näille ihmisille täytyy löytää toivo tulevaisuudesta, muuten he lähtevät liikkeelle”, sanoi Rinne Afrikan kasvavasta nuorista ikäpolvista.

Seuraavaksi puhutaan maahanmuuttopolitiikasta Euroopan unionin sisällä. Sipilältä kysytään, natiseeko EU:n yhtenäisyys.

”Tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä. Juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään. Monenlaisia kriisejä on olemassa ja ihmisiä on liikkeellä. Viime Eurooppa-neuvoston ilmapiiri oli hyvin ratkaisuhakuinen ja olen positiivisesti yllättynyt.”

Sipilältä kysyttiin, ovatko kaikki muka yhtenäisiä, kun eritoten Puola ja Unkari ovat haranneet vastaan EU:n pakolaispolitiikassa. Eripuraa on ollut myös Italiassa ja Itävallassa.

”Leveässä skaalassa löydettiin eteenpäin menemisen tie”, Sipilä vastasi.

Anderssonilta kysyttiin Euroopan ulkopuolelle perustettavista pakolaiskeskuksista.

”Toivon, että voidaan löytää yhteisymmärrys maiden kesken. Tämä epäluottamuksen tilanne ei ole kestävää, kuten ei myöskään se, että etelässä sijaitsevat kriisimaat kantavat suurimman vastuun pakolaisten vastaanotosta.”

Anderssonin mukaan pitää sopia yhtenäisistä standardeista turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja tasaisemmasta vastuunjaosta. Sipilän mukaan erityisesti pakolaisuuden juurisyiden hoitamiseen Afrikassa on suuri yhteisymmärrys.

Halla-ahon mukaan EU on menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015.

”Viisaus ei ole voittanut vaan on pelätty niitä seurauksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-idästä ovat tämän vuosisadan megatrendi.”

Rinne sanoi Orpolle, että Naton huippukokous näytti sekavalta, kun Trump nosti Yhdysvaltain oman asetuotannon uhitellessaan Eurooppaa.

”En yhdy näkemykseesi siitä, että siellä rauhallinen ja tasainen olotila Brysselissä oli.”

Orpon mukaan Nato-kokouksessa tehtiin suuria päätöksiä Naton yhteistyön tiivistämisestä.

”Meidän pitää tarkkailla koko ajan, mitä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuu. Ne kaikki vaikuttavat meidän ratkaisuihimme.”

Orpon mukaan näyttää siltä, että Nato on yhtenäinen.

”Meidän pitää katsoa, miten Nato kehittyy, mutta samaan aikaan Yhdysvaltojen vaade siitä, että Eurooppa kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan on johtanut jo siihen, että EU-lipun alla tehdään vahvempaa puolustuspolitiikkaa.”

Sipilä tarttui ”harmaasta alueesta”, josta puhuminen nousi esille Helsingin huippukokouksen logon yhteydessä. Sipilän mukaan sellainen puhe on hieman ”huonoa itsetuntoa”.

Anna-Maja Henrikssonin mukaan suomalainen yhteiskunta näytti toimivuutensa ja että Suomi on vahva osa länttä.

”Se, että puhutaan Nato-optiosta, on hyvä että se pidetään mielessä. Mutta se ei ole mikään itsestään selvyys, että se saadaan kun halutaan. Pitää katsoa, mitä Ruotsissa tapahtuu.”

Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan on tärkeää, että keskustelu kansainvälisellä areenalla pysyy yllä.

”On tärkeää, että Suomi jatkaa hyvällä ulkopolitiikan linjallaan ja pitää yllä suhteet joka suuntaan, mutta pitää yllä myös omaa puolustustaan ja jatkaa EU:n tasolla yhteistyötä.”

Rinteeltä kysyttiin, kuinka paljon Suomi voi nojata Nato-optioon, kun sotilasliiton sisällä on kiistaa.

”Mielestäni tämä tilaisuus hyvin osoitti, että sotilaallisesti liittoutumaton maa voi pysyä jännitteiden ulkopuolella. Nato-optio tarkoittaa minulle sitä, että Suomi jokaisessa tilanteessa päättää, liittoutuuko se sotilaallisesti. Tämä on pragmaattinen lähtökohta asiaan.”

Halla-aho vastasi Rinteen näkemyksiin sanomalla, että kyse on lievästä itsepetoksesta uskottelemalla, että Suomi voisi liittyä sotilasliittoon milloin tahansa. Halla-aho sanoi, että jäsenyys edellyttää muiden hyväksyntää.

Touko Aallon mukaan olennaista tapahtumassa oli, että Suomi pyrkii edistämään vuoropuhelua ja että suomalainen kansalaisyhteiskunta välittää rauhasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ihmisoikeuksista.

Tentti alkaa.

Kevyen kesäkuulumiskierroksen jälkeen äänestettiin Trumpin ja Putinin huippukokouksen hyödyistä Suomelle. Kaikki olivat sitä mieltä, että huippukokouksesta oli Suomelle hyötyä.

Halla-ahon mukaan tärkeintä tapaamisessa oli, että saataisiin uusi alku vuosikausia solmussa olleisiin USA:n ja Venäjän suhteen.

”Kuten Trump sanoi, helppo ratkaisu olisi ollut olla tapaamatta Putinia.”

Li Anderssonin mukaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi voi olla kokoaan suurempi valtio kansainvälisessä järjestelmässä.

Sipilän mukaan tapaamisen järjestymisessä oli kyse paljon presidentti Niinistön suhteista suurvaltajohtajiin. Tapaaminen oli Sipilän mukaan ”hienoa PR:ää Suomelle”.

”Vuoropuhelun käynnistyminen on suurin saavutus tapaamisesta”, Sipilä sanoi.

Orpolta kysyttiin, syntyikö maailmalle kuva, että Suomi on harmaa vyöhyke USA:n ja Venäjän välissä. Hänen mukaansa Suomi teki valintansa liittyä läntiseen yhteisöön vuonna 1995.

”Liittoutuneita emme ole, mutta puolemme olemme silti valinneet”, Orpo sanoi.

Tentti kestää noin puolitoista tuntia. Se koostuu viidestä jaksosta, joiden välissä pidetään muutaman minuutin tauot, jotta saadaan ”hikeä otsalta pois ja puuteria naamaan” tentin juontaja Jussi Kärjen sanoin.

Puheenjohtajat on istutettu lavalla puolikaareen, naiset keskelle ja miehet reunoille. Vasemmalla ääripäässä on vihreiden Touko Aalto ja oikealla perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Tentin alla julkaistiin tuoreimmat HS-gallupin tulokset. Eduskuntapuolueiden kannatusmittauksessa oppositiopuolue Sdp:n kannatus on noussut yli 22 prosentin. Kokoomuksen kannatus on 20,2 prosentissa, keskustan 15,3 prosentissa ja vihreitä kannattaisi mittauksen mukaan eduskuntavaaleissa nyt 13,2 prosenttia.

HS-gallupin kärkinelikosta Sdp on ainoa puolue, jonka kannatus on kyselyssä suurempi kuin kuluvan vuoden alussa.

Lisää gallupin tuloksista voit lukea tästä jutusta.

Tentti alkaa 10 minuutin päästä

Tervehdys täältä helteisestä Porista! Elohopea näyttää täällä tällä hetkellä 32 celsiusasteen lukemia - torin lämpömittari näyttää jopa 35 asteen lukemia.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tentti torilla alkaa kello 18 aikaan. Olettepa sitten rannalla, terassilla tai viileissä sisätiloissa, tervetuloa mukaan seuraamaan tenttiä HS:n kanssa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta sitten kuntavaalien, kun kaikki puheenjohtajat ovat yhdessä tentattavana. Lisäksi kyseessä on ensimmäinen yhteistentti vihreiden Touko Aallolle, perussuomalaisten Jussi Halla-aholle ja sinisten Sampo Terholle.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä vie auttajaltakin yöunet – Ihmisiä alkoi pudota tukien ulkopuolelle, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon

    2. 2

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Yksi ihminen kuoli henkilöauton ja hevoskärryä vetäneen pakettiauton kolarissa Liperissä

    5. 5

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    6. 6

      Nuoriso on pilalla, taas

    7. 7

      ”Tällä kertaa sattuu vain yksi kolari” – Pasilan työmaasumpussa yksikään liikkuja ei tunnu tietävän, missä pitäisi olla

    8. 8

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    9. 9

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    10. 10

      Kohudokumentaristi Michael Mooren presidentti Trumpia mätkivä uutuuselokuva ei innostanut yleisöä USA:ssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    6. 6

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää