Politiikka |HS seuraa

Rkp:n Henriksson: Miksi sinisille annetaan valtaa hallituksessa – puoluejohtajien tentissä sanailtiin maahanmuutosta ja ensi vaalikauden menoista

Kyseessä oli ensimmäinen puheenjohtajien yhteistentti Touko Aallolle (vihr), Jussi Halla-aholle (ps) ja Sampo Terholle (sin).

Ja näin ensimmäinen puheenjohtajatentti nykyisten puheenjohtajien välillä on ohi. Tunnelma ei käynyt yhtä kuumaksi kuin Porin sää, mutta paletti oli silti monipuolinen. Oppositio moitti hallituksen linjauksia soten ja työllisyyden suhteen; Rinne ja Orpo sanailivat ensi vaalikauden menoista; ja muut puolueet olivat sinisten ja perussuomalaisten kanssa eri linjoilla maahanmuuttopolitiikasta. Terhon ja Halla-ahon välillä ei juurikaan kiistelyä sen sijaan kuultu.

Kiitoksia lukijoille seurannasta! HS:n liveseuranta päättyy tähän.

Kenen kanssa lähtisitte mieluiten kesäterassille, puheenjohtajilta kysytään tentin lopuksi.

”Kysyisin kaikilta puheenjohtaj…” Aalto sanoi.

”Yksi nimi!” juontaja Juha Kaija sanoo. Aalto ei ehdi mainita nimeä, kun Orpolle annetaan puheenvuoro. Hän sanoo suoraan kysyvänsä Li Anderssonia.

Sari Essayah sanoo lähtevänsä Henrikssonin kanssa teelle; Henriksson sanoisi lähtevänsä Rinteen kanssa puhumaan työllisyydestä.

”Voisin lähteä Petterin kanssa jatkamaan veropoliittista keskustelua”, Li Andersson puolestaan sanoi.

Sipilä valitsisi Terhon, Terho sanoisi vilkkaimman keskustelun syntyvän Henrikssonin kanssa. Rinnekin valitsisi Terhon.

Jussi Halla-aho kieltäytyy nimeämästä ketään.

Halla-aho nostaa esille kehitysyhteistyön määrärahat budjettipolitiikassa.

”Ketään ei tunnu huolestuttavan se, että lähes kaikki puolueet kannattavat tässä maassa kehitysmäärärahojen nostoa takaisin 0,7 prosenttiin. Se on lähes puolen miljardin euron lisälasku. Kukaan ei kysy, mistä tämä rahoitetaan.

Henrikssonin mukaan Suomessa tarvitaan perhevapaauudistus ja kokonaisverouudistus.

”Arki pitää nähdä kokonaisuutena, siksi tarvitaan perhevapaauudistus. Annetaan perheille enemmän valinnanvapautta vaikuttaa itse siihen, miten lapsia hoidetaan.”

Sitten kysytään ensi vaalikauden säästöistä.

”Toivoisin, että voidaan pitää yllä tämä hyvä talouskasvu. Ensi vuodellekin luvataan hyvää, mutta sen jälkeen se lähtee laskuun. Olemme oikealla uralla, jos pysymme yli kahden prosenttiyksikön talouskasvussa. Silloin meidän ei tarvitse tehdä uusia leikkauksia. Kun on hyvä aika, meidän on pakko puristaa velkaantuminen nollaan”, Orpo sanoo.

Rinne sanoo luottavansa teknologian kehitykseen tulevaisuudessa.

”Nyt täytyy tehdä ratkaisuja, joilla pääsemme jatkossakin kiinni kasvun eväisiin. Meidän täytyy tehdä sellaisia koulutusinvestointeja, joilla palautamme tieteen ja tutkimuksen kunniaan”, Rinne sanoi ja väisti kysymyksen mahdollisista kustannussäästöistä.

Rinne puolustaa omaa sadan euron eläkelupaustaan ja kritisoi kokoomuksen halua alentaa keskituloisten palkkaveroa Ruotsin tasolle.

”En ole sanonut, että se kertaheitolla voitaisiin tehdä”, Orpo vastasi.

Sipilän mukaan viime vaalikauden virhe oli, että verotusta kiristettiin työllisyyden alentuessa.

”Verotuksessa pitää keskittyä siihen, että se tehdään työn vastaanottamista kannustavaksi ja painotetaan pieni- ja keskituloisia. Eläkeläisten tulo-ongelmaan puuttuisin verotuksen keinoin”, Sipilä sanoi.

Aallon mukaan työn ja yrittämisen verotusta painetaan alas ja kulutuksen ja haittojen verotusta kiristettäisiin. Yritystukien sijasta menoja tulisi käyttää koulutukseen ja ympäristöön.

Terho puolestaan puolustaa sinisten ehdottamaa käänteistä tuloveroa.

”Näin saadaan koko yhteiskunnan veroastetta alaspäin ja toimeliaisuutta läpi koko yksityisen sektorin.”  

Lopun osiossa mennään HS:n tuoreisiin gallup-lukuihin.

Sipilältä kysyttiin heikentyneestä keskustan kannatuksesta.

”Totta kai ne huolettavat, mutta huolestuneempi olen siitä, että tehdään mitä luvattiin. Sote pitää saada maaliin ja vaaleissa katsotaan, mihin näytöt riittävät”, Sipilä sanoi.

Vihreiden kannatus on laskenut tasaisesti viime syksystä lähtien. Aalto sanoo, että aina voi miettiä miten tulisi tehdä toisin mutta sanoo kannatuksen olevan silti vahva.

”Minä teen politiikkaa asioiden enkä aseman takia.”

Orpon mukaan on paljon töitä tehtävänä ennen ensi huhtikuun vaaleja.

”Kokoomuksen tehtävä on hoitaa hallitusvastuussa niitä vastuullisia tehtäviä, joita meille on annettu. Minua huolestuttaa Sdp:n ohjelmassa veronkorotusohjelma, jonka Antti Rinne on lanseerannut.”

Sdp:n Rinteen mukaan tarveharkinta on järkevä tapa hoitaa työperäinen maahanmuutto, joskin siihen tarvitaan lisää joustavuutta. Hän kertoo tapaamisestaan Supercellin Ilkka Paanasen kanssa. Rinne sanoo, että yksi ratkaisu voisi olla ulkomaisen työntekijän muuttokustannusten korvaamisen helpottaminen.

Halla-ahon mukaan puheet saatavuusharkinnan lopettamisesta ovat vaarallisia.

”Asiantuntijat eivät tälläkään hetkellä tarvitse työvoimaviranomaisten hyväksyntää maahantulolle. Saatavuusharkinnan poistamisella mahdollistetaan kouluttamattomien tulo maahan.”

Andersson palaa puheenvuorossaan työllisyystavoitteeseen.

”Kilpailemmeko palkoilla vai osaamisella? Kaikki toimenpiteet tällä vaalikaudella ovat olleet suomalaisten osaamispohjaa heikentäviä toimia, kun puhutaan koulutuksen resursseista”, Andersson sanoo ja saa helteessä istuvalta porilaisyleisöltä aplodit.

Halla-aho, Terho, Andersson ja Aalto sanovat olleensa jossain vaiheessa elämäänsä työttömiä. Aalto kertoo päätyneensä lehtimyyjäksi valmistuttuaan yliopistosta, kun oman alan töitä ei löytynyt.

Halla-aho kertoo valmistuneensa ammattiin 1990-luvun laman aikaan. 

”En sano, että olisin tehnyt pimeästi töitä, koska se oli laitonta, vaikka se oli siihen aikaan yleisempää alalla”, Halla-aho sanoo.

Aallon mukaan Suomen tulee siirtyä kohti perustulojärjestelmää, jossa sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan ja työn vastaanottamista tehdään kannustavammaksi. 

Lisäksi Aalto esittää lisää panostuksia ja korjausrakennusta suomalaiseen infrastruktuuriin.

Henriksson kysyy, miksi hallituspuolueet antavat sinisille paljon valtaa tarveharkinnan poiston kieltämisessä ja paikallisen sopimisen jarruttamisessa.

Terho puolustikin näkemyksiään tarveharkinnan puolesta.

”Suomessa on valtavasti työvoimareserviä jäljellä ja potentiaalia omassa maassa. Tarveharkinta nostetaan väärässä asiassa esiin. Se ei koske yli 3 000 euroa tienaavia, eli se ei koske korkean tason asiantuntijoita.”

Sipilän mukaan ei Suomessa saada mansikoita maasta, jos ei ole EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisia työntekijöitä.

”Jostain syystä suomalaiset eivät siihen hommaan lähde."

Terhon mukaan tärkeintä ensi vaalikaudella on muuttaa sosiaaliturva ja verojärjestelmä. Hän esittää käänteistä tuloveroa, joka kannustaisi työntekoon.

”Pitää muistaa, että edellisen vaalikauden aikana oli kansainvälinen nousukausi mutta se ei tarttunut Suomeen. Tämän hallituksen aikana se tarttui”, Terho sanoi.

Orpon mukaan viime vaalikaudella luotiin pohjaa kasvulle ja kiitti Antti Rinnettä päätöksestä alentaa yhteisöveroa 20 prosenttiin.

Seuraava osio käsittelee työllisyyttä.

Essayahilta kysyttiin, peruisiko hän aktiivimallin.

”Ei voi olla työttömän vika, että hän ei voi aktivoitua. Siksi emme olleet kannattamassa hallituksen esitystä.”

Hänen mukaansa aktiivimallia pitää siksi korjata. Essayah sanoo, että ensi vaalikaudella Suomi tarvitsee korkeamman työllisyystavoitteen, kuten 75 prosenttia.

Rinne sanoo isoimpien syiden työllisyyden nousuun olevan EKP:n rahapolitiikassa ja kansainvälisen talouden vedossa. Hänen mukaansa tulee panostaa koulutukseen sekä tieteen ja tutkimuksen rahoitusta.

Sipilältä kysyttiin, kuinka paljon työllisyyden kasvussa on ollut kyse silpputöiden määrän noususta.

”Hyvin vähän, Sipilä sanoi. Olemme tehneet kymmeniä toimia. Jokaisesta keinosta pitää keskustella, mutta ei aktiivimalli meidän keinojemme kärjessä ole”, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa pitää panostaa työvoimapulan ongelmiin.

”Yksi vastaus on tarveharkinnan asteittain poistaminen. Tarvitsemme Suomen ulkopuolelta laillisia reittejä työvoimalle.”

”Juha, olet itse aiheuttanut tämän tilanteen”, Andersson sanoi Sipilälle. Hänen mukaansa oppositio on vaatinut, että uudistus valmisteltaisiin yhdessä kaikkien puolueiden yhteistyönä.

”Näin ei valittu, ja tässä on riski, että tämä avataan seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Toinen vaatimus on se, että uudistus toteuttaa alkuperäiset tavoitteet” Andersson sanoo.

Orpo sanoo Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaativan, että yksityisiä yrityksiä ei käytettäisi terveyspalveluiden tuottajina. Andersson ja Rinne pudistavat päätään.

”Meidän malli on se, että nykyiset kunnat mutta isompina tuottavat palveluita. Kun kuntalaiset päättävät asioista, se on meidän sote-kuntamalli”, Rinne sanoo.

Terho sanoo, että julkinen toimija säilyy isäntänä ja yksityinen sektori renkinä sote-uudistuksessa.

Seuraavan osion aiheena on sote-uudistus. Kuinka monet vaalit pidetään ensi keväänä, puheenjohtajilta kysytään.

Hallituspuolueet sanovat, että kolmet vaalit pidetään vuoden 2019 keväällä – opposition mukaan kahdet, eli eurovaalit ja eduskuntavaalit.

Sipilä sanoo uskovansa, että kokoomus pysyy sote-uudistuksen takana. Rinteeltä Sipilä kysyy, haluaako hän purkaa sote-uudistuksen ensi vaalikaudella.

”Lähtökohta on se, että tässä on tehty 10 vuotta hyvää valmistelua. Mutta tämä lehmänkauppa-markkinamalli ei sovi”, Rinne sanoi.

Aallonkaan mukaan tyhjästä ei soten rakentamisessa lähdettäisi. Hänen mukaansa pitää saada aikaan sellainen malli, joka toteuttaa tavoitteet kustannuskasvun hillitsemisestä ja terveyserojen kaventamisesta.

”Mikä vika on vaikkapa tutuissa lääneissä, joista voidaan tehdä valmiit pohjat?” Aalto kysyy Sipilältä.

Halla-ahon mukaan kaikki asiantuntija-arviot katsovat, ettei kokoomuksen ajama malli tule aiheuttamaan kustannussäästöjä.

”Kaikki varmasti ovat sitä mieltä, että tarvitsemme hyvän sote-järjestelmän. Joskus voi kuitenkin olla parempi muuttamatta asioita jos ne eivät ole rikki”, Halla-aho sanoi.

”Muistuttaisin, että perussuomalaiset olivat hyväksymässä tätä uudistusta, kun tästä sovittiin”, Terho sanoi Halla-aholle.

Orpon mukaan EU:n pitää huolehtia omista ulkorajoistaan.

”Meillä pitää olla uskottava ulkorajavalvonta ja tehokas palauttaminen. Se mitä tapahtui vuonna 2015 johtui siitä, että sen kaltaiseen kansainvaellukseen lainsäädäntö ei löytänyt vastauksia. Vaikka huippukokouksessa löytyi ratkaisuja, olen huolestunut siitä, mikä on Euroopan maiden kyky tehdä ratkaisuja, jos katson mielipiteiden kirjoa Itä-Euroopasta länteen. Ainoastaan eurooppalaiset ratkaisut ovat mahdollisia. Meidän täytyy puskea eurooppalaisia ratkaisuja”, Orpo sanoi.

Sitten käsiäänestetään kiintiöpakolaisten määrän nostosta vuodessa. Kaikki muut haluaisivat nostaa kiintiöpakolaisten määrää 750:stä vuodessa paitsi Terho ja Halla-aho.

Henrikssonin mukaan Suomen kannattaa nostaa kiintiöpakolaisten määrää.

”Suomi on rikas maa maailmassa. EU:ssa on nyt valtava paine siitä, että löydämme yhteisen tien eteenpäin. Me tarvitsemme EU:ta, koska muut maat – Venäjä, USA, Kiina – ovat varteenotettavia tekijöitä. Me emme pärjää yksin maailmankaupassa. Olen huolissani siitä, että arvomaailma Euroopassa on hauraassa tilassa.”

Halla-ahon mukaan pakolaiskiintiö on parempi kuin ”turvapaikkaturismi” tai ”turvapaikkashoppailu”, mutta hänen mukaansa Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna hyvin suuri.

”Maahanmuutto ei ole ratkaisu maailman humanitäärisiin ongelmiin”, Halla-aho sanoi.

Terhon mukaan Suomen tulee keskittyä ratkaisemaan turvapaikkajärjestelmän epäonnistumiset 2015 kriisissä.

”Kun nämä on korjattu, voidaan miettiä, onko pakolaiskiintiön kautta järkeä lisätä apua.”

Terho kannattaa EU:ssa esitettyjä toimia turvapaikkapolitiikassa.

”Prosessi pitää siirtää EU:n ulkopuolelle. Aikakautemme suurin ongelma on se, miten avoin talous ja vapaa liikkuvuus yhdistetään julkisten palveluiden säilyttämiseen ja korkeaan verotukseen.”

Rinne sanoi yhtyvänsä Sipilän ja Terhon näkemykseen siitä, etteivät väestön liikkeet tule menemään ohi.

”Näille ihmisille täytyy löytää toivo tulevaisuudesta, muuten he lähtevät liikkeelle”, sanoi Rinne Afrikan kasvavasta nuorista ikäpolvista.

Seuraavaksi puhutaan maahanmuuttopolitiikasta Euroopan unionin sisällä. Sipilältä kysytään, natiseeko EU:n yhtenäisyys.

”Tällä hetkellä ei ole akuuttia kriisiä päällä. Juurisyyt eivät ole hävinneet mihinkään. Monenlaisia kriisejä on olemassa ja ihmisiä on liikkeellä. Viime Eurooppa-neuvoston ilmapiiri oli hyvin ratkaisuhakuinen ja olen positiivisesti yllättynyt.”

Sipilältä kysyttiin, ovatko kaikki muka yhtenäisiä, kun eritoten Puola ja Unkari ovat haranneet vastaan EU:n pakolaispolitiikassa. Eripuraa on ollut myös Italiassa ja Itävallassa.

”Leveässä skaalassa löydettiin eteenpäin menemisen tie”, Sipilä vastasi.

Anderssonilta kysyttiin Euroopan ulkopuolelle perustettavista pakolaiskeskuksista.

”Toivon, että voidaan löytää yhteisymmärrys maiden kesken. Tämä epäluottamuksen tilanne ei ole kestävää, kuten ei myöskään se, että etelässä sijaitsevat kriisimaat kantavat suurimman vastuun pakolaisten vastaanotosta.”

Anderssonin mukaan pitää sopia yhtenäisistä standardeista turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja tasaisemmasta vastuunjaosta. Sipilän mukaan erityisesti pakolaisuuden juurisyiden hoitamiseen Afrikassa on suuri yhteisymmärrys.

Halla-ahon mukaan EU on menossa kohti niitä ratkaisuja, jotka olisi pitänyt tehdä vuonna 2015.

”Viisaus ei ole voittanut vaan on pelätty niitä seurauksia, joita holtittoman maahanmuuton sallimisella on. Kansainvaellukset Afrikasta ja Lähi-idästä ovat tämän vuosisadan megatrendi.”

Rinne sanoi Orpolle, että Naton huippukokous näytti sekavalta, kun Trump nosti Yhdysvaltain oman asetuotannon uhitellessaan Eurooppaa.

”En yhdy näkemykseesi siitä, että siellä rauhallinen ja tasainen olotila Brysselissä oli.”

Orpon mukaan Nato-kokouksessa tehtiin suuria päätöksiä Naton yhteistyön tiivistämisestä.

”Meidän pitää tarkkailla koko ajan, mitä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä tapahtuu. Ne kaikki vaikuttavat meidän ratkaisuihimme.”

Orpon mukaan näyttää siltä, että Nato on yhtenäinen.

”Meidän pitää katsoa, miten Nato kehittyy, mutta samaan aikaan Yhdysvaltojen vaade siitä, että Eurooppa kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan on johtanut jo siihen, että EU-lipun alla tehdään vahvempaa puolustuspolitiikkaa.”

Sipilä tarttui ”harmaasta alueesta”, josta puhuminen nousi esille Helsingin huippukokouksen logon yhteydessä. Sipilän mukaan sellainen puhe on hieman ”huonoa itsetuntoa”.

Anna-Maja Henrikssonin mukaan suomalainen yhteiskunta näytti toimivuutensa ja että Suomi on vahva osa länttä.

”Se, että puhutaan Nato-optiosta, on hyvä että se pidetään mielessä. Mutta se ei ole mikään itsestään selvyys, että se saadaan kun halutaan. Pitää katsoa, mitä Ruotsissa tapahtuu.”

Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan on tärkeää, että keskustelu kansainvälisellä areenalla pysyy yllä.

”On tärkeää, että Suomi jatkaa hyvällä ulkopolitiikan linjallaan ja pitää yllä suhteet joka suuntaan, mutta pitää yllä myös omaa puolustustaan ja jatkaa EU:n tasolla yhteistyötä.”

Rinteeltä kysyttiin, kuinka paljon Suomi voi nojata Nato-optioon, kun sotilasliiton sisällä on kiistaa.

”Mielestäni tämä tilaisuus hyvin osoitti, että sotilaallisesti liittoutumaton maa voi pysyä jännitteiden ulkopuolella. Nato-optio tarkoittaa minulle sitä, että Suomi jokaisessa tilanteessa päättää, liittoutuuko se sotilaallisesti. Tämä on pragmaattinen lähtökohta asiaan.”

Halla-aho vastasi Rinteen näkemyksiin sanomalla, että kyse on lievästä itsepetoksesta uskottelemalla, että Suomi voisi liittyä sotilasliittoon milloin tahansa. Halla-aho sanoi, että jäsenyys edellyttää muiden hyväksyntää.

Touko Aallon mukaan olennaista tapahtumassa oli, että Suomi pyrkii edistämään vuoropuhelua ja että suomalainen kansalaisyhteiskunta välittää rauhasta, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja ihmisoikeuksista.

Tentti alkaa.

Kevyen kesäkuulumiskierroksen jälkeen äänestettiin Trumpin ja Putinin huippukokouksen hyödyistä Suomelle. Kaikki olivat sitä mieltä, että huippukokouksesta oli Suomelle hyötyä.

Halla-ahon mukaan tärkeintä tapaamisessa oli, että saataisiin uusi alku vuosikausia solmussa olleisiin USA:n ja Venäjän suhteen.

”Kuten Trump sanoi, helppo ratkaisu olisi ollut olla tapaamatta Putinia.”

Li Anderssonin mukaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi voi olla kokoaan suurempi valtio kansainvälisessä järjestelmässä.

Sipilän mukaan tapaamisen järjestymisessä oli kyse paljon presidentti Niinistön suhteista suurvaltajohtajiin. Tapaaminen oli Sipilän mukaan ”hienoa PR:ää Suomelle”.

”Vuoropuhelun käynnistyminen on suurin saavutus tapaamisesta”, Sipilä sanoi.

Orpolta kysyttiin, syntyikö maailmalle kuva, että Suomi on harmaa vyöhyke USA:n ja Venäjän välissä. Hänen mukaansa Suomi teki valintansa liittyä läntiseen yhteisöön vuonna 1995.

”Liittoutuneita emme ole, mutta puolemme olemme silti valinneet”, Orpo sanoi.

Tentti kestää noin puolitoista tuntia. Se koostuu viidestä jaksosta, joiden välissä pidetään muutaman minuutin tauot, jotta saadaan ”hikeä otsalta pois ja puuteria naamaan” tentin juontaja Jussi Kärjen sanoin.

Puheenjohtajat on istutettu lavalla puolikaareen, naiset keskelle ja miehet reunoille. Vasemmalla ääripäässä on vihreiden Touko Aalto ja oikealla perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Tämä yli 90 päivää vanha arkistoartikkeli kuuluu HS Digi -tilaukseen
Vaihda HS Mini -tilauksesi helposti HS Digiin
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    2. 2

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    3. 3

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    4. 4

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    5. 5

      Varusmiespalvelussa suurin uudistus vuosikymmeniin: alokasajasta tehdään entistä kevyempi, taistelua harjoitellaan virtuaaliympäristössä

    6. 6

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    7. 7

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    8. 8

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    9. 9

      Käytä pieniä tukisanoja kehuessasi itseäsi – näistä ilmaisuista muut eivät ärsyynny

      Tilaajille
    10. 10

      Ruotsi antoi pullan, Suomi lisäsi hillon – Miksi Ruotsissa ei ole kuultukaan meidän tavastamme syödä laskiaispullia?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    2. 2

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    3. 3

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    4. 4

      Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta lopullisesti kahden viikon päästä – Näin historiallinen liikennemullistus etenee

    5. 5

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    6. 6

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    7. 7

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin hätätila on yritys pelastaa presidentin kasvot, ja se hirvittää jopa monia republikaaneja

    10. 10

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. 2 tuntia sitten
    2. Millaista hoivaa hoitokodeissa voidaan vaatia? Vanhuksen oma tahto on hoidon perusta, sanovat asiantuntijat
    3. 4 tuntia sitten
    4. Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman
    5. Ruotsi antoi pullan, Suomi lisäsi hillon – Miksi Ruotsissa ei ole kuultukaan meidän tavastamme syödä laskiaispullia?
    6. Varusmiespalvelussa suurin uudistus vuosikymmeniin: alokasajasta tehdään entistä kevyempi, taistelua harjoitellaan virtuaaliympäristössä
    7. Viina oli oire pahemmasta ongelmasta – Salibandyhuippu Peter Kotilainen paljastaa, miksi hän tarttui pulloon kahden maailmanmestaruuden välissä Tilaajille
    8. Suuryritysten pää kääntyi: Elinkeinoelämän päälobbari vaatii kunnianhimoisia ilmastotavoitteita
    9. Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia: ”Mukautuvat hydridi-infrastruktuurit, jotka pohjautuvat johtaviin teknologia-alustoihin ja -kumppanuuksiin, takaavat liiketoiminnan ketteryyden”, totesi Tieto Tilaajille
    10. Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään
    11. Ensin lähti lentoon viulisti, sitten kapellimestari ja lopulta insinöörit – sen jälkeen laskettiin mäkiveteraanien MM-mitalit
    12. Onko Supercellin uutuus uhkapeli? Nuorten suosikkipelit koukuttavat rahankäyttöön, ja se on herättänyt myös viranomaiset Tilaajille
    13. Näytä lisää