Politiikka

”Pohjoismaiden mustana lampaana” pidetyn Suomen tuomiot Euroopan ihmisoikeustuomio­istuimessa kääntyivät laskuun – vielä 2000-luvun alussa langettavia tuli roimasti enemmän

Suomi on saanut erityisen paljon tuomioita oikeudenkäyntien pituuksista, joten lainsäädäntöä on kehitetty sen mukaisesti.

Suomella on ollut kyseenalainen kunnia erottua muista Pohjoismaista Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimessa (EIT). Suomi on saanut EIT:stä enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat yhteensä – paljon muita lyhyemmällä aikavälillä.

Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1989, ja sopimus tuli voimaan vuotta myöhemmin. Ruotsi, Norja ja Tanska liittyivät sopimukseen jo vuonna 1949.

Kuilu Suomen ja muiden välillä on kuitenkin kaventunut koko 2010-luvun. Vielä vuonna 2009 Suomi sai peräti 28 langettavaa tuomiota mutta viime vuonna vain yhden.

Mitä on tapahtunut? Tampereen yliopiston julkisoikeuden professorin Jukka Viljasen mukaan Suomi on oppinut kantapään kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa viitataan perusteellisemmin tapausaineistoon. Kun otettiin käyttöön menettely, että jo kansallisella tasolla voi hakea korvauksia pitkistä oikeudenkäynneistä, näitä tapauksia ei enää mene EIT:hen.”

EIT:n tuomiot ovat jäsenmaita velvoittavia. Tuomioiden perusteella jäsenmaiden on muutettava lainsäädäntöään ja hallintokäytäntöjään vastaamaan paremmin Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Koska Suomi on saanut erityisen paljon tuomioita oikeudenkäyntien pituuksista, maan lainsäädäntöä on kehitetty sen mukaisesti. Oikeudenkäynnit kestävät edelleen poikkeuksellisen pitkään, mutta nykyään korvauksia voi hakea kansallisesti. Tämä näkyy tuomioiden ja valitusten määrässä.

Viime vuoden ainoa langettava tuomio annettiin tuttuun tapaan oikeudenkäynnin pituudesta. Tänä vuonna EIT:stä on tullut Suomeen yksi täytäntöönpanokielto ulkomaalaisasiassa ja toisesta tapauksesta odotetaan ratkaisua.

Vaikka EIT:hen valitetaan edelleen, valitukset eivät enää kovin usein täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Viime vuonna yhdestäkään valituksesta ei tullut ilmoitusta Suomen hallitukselle.

Vuonna 2017 Suomea vastaan kirjattiin 181 uutta valitusta. Edellisenä vuonna määrä oli 196 ja sitä edellisenä 177. Vielä vuonna 2011 valituksia jätettiin paljon enemmän, 431.

Yksi syy valitusten vähenemiseen on se, että EIT on lyhentänyt valitusaikoja ja tiukentanut valitusten muotovaatimuksia vuonna 2010. Juttua ei myöskään tutkita, jos ihmisoikeusloukkauksesta ei ole ollut merkittävää haittaa.

Kaiken tämän tarkoituksena oli purkaa tuomioistuimen valtavaa valitussumaa sen jälkeen kun Itä-Euroopan maat alkoivat liittyä ihmisoikeussopimukseen. Vuonna 1990 valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtiin kaikkiaan noin 5 200, ja vuonna 2016 määrä oli jo 53 500.


Arvostelijoiden mielestä Suomen tuomioiden määrä on vähentynyt siksi, että EIT:hen valittamisesta on tullut liian vaikeaa ja teknistä ja EIT keskittyy liikaa Itä-Euroopan maiden ihmisoikeusongelmiin. Esimerkiksi vuonna 2016 puolet käsittelyä odottavista hakemuksista oli jätetty Ukrainaa, Turkkia ja Unkaria vastaan.

EIT ottaa tutkittavaksi noin viisi prosenttia kaikista valituksista.

Valitusprosessin muuttaminen ei syrji mitään yksittäistä maata mutta saattaa johtaa siihen, etteivät suomalaiset tapaukset ylitä tutkittavaksi ottamisen kynnystä. Muutosten tarkoituksena oli myös se, että jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset vastaisivat jo valmiiksi paremmin ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia.

Muuttuneet vaatimukset eivät Jukka Viljasen mielestä ole tarpeeksi hyvä syy arvostella sitä, että valittaminen on aiempaa hankalampaa.

”Se edellyttää vain erilaista ajattelua. On vähän kummallista, että suomalaiset asianajajatkin ajattelevat, että sinne on aika vaikea saada asiaa käsiteltäväksi. Olen saanut sellaisen kuvan, että osa hylkäyksistä johtuu teknisistä virheistä valituksen teossa, joten työ kannattaa tehdä huolellisesti.”

Kun kansalliset tuomioistuimet hyödyntävät entistä paremmin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, kynnys valittaa kuitenkin nousee.

”Ihmisoikeusargumentaatio on kaiken kaikkiaan lisääntynyt kotimaisen prosessin aikana. Kertynyt oppi näkyy siten ihmisoikeussuojan tasossa.”

Kynnys valittaa voi nousta entisestään, kun elokuun alussa tulee voimaan ihmisoikeussopimuksen 16. pöytäkirja.

Sen ideana on, että jäsenvaltion korkeimmat oikeudet voivat pyytää ihmisoikeustuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa oikeudenkäynnin ollessa vielä kesken kansallisessa tuomioistuimessa. Toisin sanoen EIT:n mielipiteen voi saada jo kansallisen oikeusprosessin aikana.

Pöytäkirjan tarkoituksena on entisestään jakaa ihmisoikeussopimuksen tulkinnan taakkaa EIT:n ja kansallisten tuomioistuinten välillä.

Viljasen mukaan tämä voi parhaassa tapauksessa estää suuriin ihmisryhmiin kohdistuvat tulkintaongelmat ilman vuosien mittaista kierrosta ihmisoikeustuomioistuimessa.

”Yhdellä tapauksella voitaisiin silloin ratkaista isomman joukon ongelmia.”

Viljanen nostaa esiin myös uuden teknologian tuomat haasteet ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tällaiset kysymykset koskettavat käytännössä kaikkia jäsenmaita, jolloin lausuntoa kannattaa pyytää. Neuvoa-antavaa lausuntoa voi olla järkevää pyytää myös silloin, kun eri oikeusasteet ovat tulkinneet ihmisoikeuksia eri tavoin, jolloin kysymys on erityisen tulkinnanvarainen.

16. pöytäkirjan seurauksena suomalaisten valitukset EIT:hen tuskin loppuisivat, eikä niin ole tarkoituskaan käydä.

Vaikka valitukset EIT:hen ovat vähentyneet, valitukset YK:n ihmisoikeuskomiteoihin ovat lisääntyneet. YK:n komiteoissa on parhaillaan vireillä 12 valitusta, mikä on Suomen ennätys.

Ulkoministeriöstä ei osata arvioida, miksi suomalaiset valittavat nyt YK:hon.

Yksi selitys voi olla se, että kaikkiin YK:n komiteoihin ei ole voinut valittaa kovin pitkään. YK:n komiteoihin valitetaan sellaisista asioista, jotka eivät menestyisi EIT:ssä, kuten saamelaisasioista.

Komiteat eivät ole tuomioistuimia. Ne antavat vain suosituksia, eivät velvoittavia päätöksiä.

Suomea on pidetty Pohjoismaiden mustana lampaana ja verrattu Itä-Euroopan maihin tuomioiden määrän perusteella. Vuosina 1994–2017 Suomi sai 188 tuomiota, joista 140 oli langettavia. Samaan vuoteen mennessä muut Ruotsi, Norja ja Tanska olivat saaneet yhteensä 105 langettavaa.

Itä-Eurooppa-vertaus kuitenkin ontuu. Sopiva vertailukohta on vuonna 1992 sopimukseen liittynyt seitsemän miljoonan asukkaan Bulgaria, joka oli saanut viime vuoteen mennessä yli 580 langettavaa tuomiota.

Suuri osa Bulgarian langettavista koski esimerkiksi oikeutta koulutukseen, syrjimättömyyteen sekä vapauteen ja turvallisuuteen. Epäinhimillisestä tai alistavasta kohtelusta annettiin 78 langettavaa.

Sopimukseen vuonna 1949 liittynyt Turkki on puolestaan saanut noin 3 000 langettavaa. Joukkoon mahtuu räikeitä ihmisoikeusloukkauksia.

Suomi on saanut eniten tuomioita oikeudenkäyntien pituuksista sekä sananvapautta ja yksityiselämän suojaa käsittelevistä tapauksista. Loppujen lopuksi Suomen paras vertailuryhmä ovat Pohjoismaat.

Fakta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin


 Toimii Euroopan neuvoston yhteydessä. Valvoo Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden valtioiden sopimusvelvollisuuksien täyttämistä.

 Tuomioistuimeen voi valittaa vasta, kun kansallisen tason oikeustoimet on käyty läpi. Tuomioistuimessa on tuomari jokaisesta Euroopan neuvoston jäsenvaltiosta. Suomen tuomariksi valittiin vuonna 2015 Pauliine Koskelo.

 Euroopan ihmisoikeussopimus on tullut voimaan syyskuussa 1953. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 1990. Suomi sai ensimmäisen tuomionsa vuonna 1994. Muut Pohjoismaat liittyivät sopimukseen vuonna 1949. Ruotsi ja Tanska saivat ensimmäisen tuomionsa vuonna 1976. Norjalle ensimmäinen tuomio tuli vasta vuonna 1990.

 Jos jäsenvaltio on tuomioistuimen mukaan rikkonut ihmisoikeuksia, se voidaan määrätä maksamaan valittajalle hyvitystä. Tuomiot ovat jäsenmaita velvoittavia. EIT ei kuitenkaan voi muuttaa tai purkaa kansallisten tuomioistuinten päätöksiä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    3. 3

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    4. 4

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    5. 5

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    6. 6

      Muslimit aloittivat jälleen pyhiin­vaelluksen Mekkaan – kaaos pyritään välttämään kännykkä­sovelluksella ja kymmenillä tuhansilla turva­miehillä

    7. 7

      Lauantai oli todennäköisesti kesän viimeinen helle­päivä – ensi viikolla koko maahan saapuu sade

    8. 8

      Liukkosen veljekset Taisto, 79, ja Teuvo, 77, elivät lapsuutensa Suomen kuuluisimman mielisairaalan alueella – Nyt Lapinlahden ”kakarat” palaavat kotiin, joka on taas heräämässä

    9. 9

      Camden Elliott on Trumpia palvovan Amerikan kasvatti, joka vaihtoi kotiseudun huippuyliopistoon – Paluu Etelä-Virginiaan on kuin matka vieraaseen maahan

      Tilaajille
    10. 10

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    2. 2

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    4. 4

      Kaljaa, sikareita ja miesten välttelyä – satavuotiaiden selitykset ontuvat, mutta tiede on viimein löytämässä pitkän iän salaisuuden

      Tilaajille
    5. 5

      ”Miten te suomalaiset oikein selviätte hankalan luonteenne kanssa?”– Kiinalaiset rakastuivat sosiaalisesti kömpelöön Mattiin, joka välttelee ihmisten kohtaamista

    6. 6

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    7. 7

      Suomalaismiehen epäillään joutuneen yli 30 miljoonan euron arvoisen bitcoin-kavalluksen uhriksi – Huijauksen taustalla on thaimaalaisia julkkiksia ja pankkien laiminlyöntejä

    8. 8

      Tove Jansson kirjoitti vuonna 1979 onnettomaksi tekevästä arkkitehtuurista – se tulee mieleen, kun katsoo Jätkäsaarta ja Kalasatamaa

    9. 9

      Weekend Festivalin porteilla jouduttiin perjantaina jonottamaan tunteja – miksi tapahtuman ympärillä tuntuu kuohuvan vuodesta toiseen?

    10. 10

      Mitä useamman auton jengiläiset polttavat Ruotsin lähiöissä, sitä paremman vaaliaseen saa Jussi Halla-aho

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Toimittaja ja kirjailija Perttu Häkkinen on kuollut – Flow-festivaalilla pidettiin hiljainen hetki

    2. 2

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    3. 3

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    4. 4

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Niklas nosti 2 000 euron pikavipin, hyppäsi bussiin ja pelasi rahat loppuun työmatkalla – ”Unelmien toimiala” takoo satumaisia tuottoja mutta jättää jälkeensä rumia tarinoita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää