Politiikka

”Käsittämätöntä elitismiä” – Nobelisti Bengt Holmströmin väite avoimuuden haitallisuudesta saa kovaa kritiikkiä tutkijoilta

Päätöksenteon sulkeminen vieraannuttaisi kansalaiset yhä pahemmin politiikasta ja pelaisi populistien pussiin, tutkijat varoittavat.

Taloustieteilijä Bengt Holmströmin näkemykset demokratian toiminnasta ja politiikan luottamuskriisistä saavat kovaa kritiikkiä valtio-opin tutkijoilta. Tutkijoiden mukaan Holmströmin ajatukset päätöksenteon toiminnasta ovat elitistisiä ja jopa vaarallisia eivätkä kestä kriittistä tarkastelua.

Yhdysvaltalaisessa MIT:ssä taloustieteen professorina toimiva Holmström väitti hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, että lisääntynyt avoimuus on syy, miksi ihmiset eivät luota poliittiseen järjestelmään.

Holmströmin mielestä politiikasta on tullut jo liian läpinäkyvää. Poliitikot toimivat jatkuvasti julkisuuden valokeilassa, minkä vuoksi kompromissien tekemisestä on tullut vaikeaa. Se heikentää päätösten laatua, mikä puolestaan rapauttaa luottamusta poliittiseen järjestelmään ja päätöksentekijöihin, Holmström arvioi.

”Kansa on lähtenyt sille linjalle, että sen pitää saada nähdä enemmän ja päättää enemmän asioista. – – Luullaan, että läpinäkyvyys on ratkaisu ongelmaan, mutta minä väitän, että se on osa ongelmaa”, hän sanoi HS:lle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Holmströmin näkemykset herättivät vilkasta keskustelua, sillä ne ovat vastoin viime vuosikymmenten suuntausta, jossa on nimenomaan korostettu avoimuuden merkitystä luottamusta rakentavana voimana.

Nobelisti Holmströmin näkemyksiä pohdittiin useaan otteeseen muun muassa viime viikolla Suomi-Areenan keskusteluissa. Esimerkiksi keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen kannatti avoimuuden rajoittamista.

”Olen samaa mieltä. Hyvin tarkasti pitää harkita, millaisia keskeneräisiä asioita tuo julkisuuteen”, Kääriäinen sanoi.

Ajatus siitä, että läpinäkyvyydellä on rajansa, ei sinänsä ole uusi.

Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä sanoo, että avoimuuden rajoista on keskusteltu 1700-luvun lopulta lähtien, jolloin edustuksellisen demokratian idea syntyi. Monet ajattelijat ovat katsoneet, että päätöksenteon helpottamiseksi tietyt keskustelut pitäisi käydä julkisuuden valokeilan ulkopuolella.

Setälä ei itse usko Holmströmin teesiin, että avoimuus rapauttaa luottamusta.

”En suoraan näe sellaista yhteyttä.”

Setälä katsoo, että kompromissien tekemisen vaikeus liittyy pikemminkin niin sanottujen välittävien instituutioiden eli puolueiden ja perinteisen median aseman heikentymiseen. Puolueet ja media pyrkivät selittämään äänestäjille päätöksenteon syitä ja taustoja. Se voi helpottaa epämiellyttäviltä tuntuvien päätösten hyväksymistä.

”Välittävät instituutiot ovat murroksessa, ja siksi edustuksellisen demokratian tilanne näyttää heikolta”, Setälä arvioi.

Akatemiatutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo, että Holmström tarkastelee poliittisen järjestelmän luottamusta liian kapeasti, yksinomaan päätösten hyväksyttävyyden kannalta. Hän huomauttaa, että kansalaisten on myös voitava luottaa päätösten valmistelun laatuun ja siihen, että he saavat äänensä kuuluviin. Tämä edellyttää avoimuutta.


Holmströmin mielestä on harhaa, että läpinäkyvyys on lisääntynyt. Kansalaisilla ei ole täyttä tilannekuvaa eikä kaikkea sitä tietoa, joka päättäjillä on. Siksi kansalaisten pitäisi antaa päättäjille työrauha.

”Se, että kansa seuraa koko ajan, kun makkaraa tehdään – ei siitä mitään tule. Pitäisi odottaa, että makkara on valmis, ja katsoa sitten, maistuuko se vai ei”, hän totesi HS:n haastattelussa.

Setälä huomauttaa, että eräänlainen epäluottamus kuuluu edustukselliseen demokratiaan.

”Ei poliitikkoihin ihan täysin pidäkään luottaa. Se kuuluu kriittiseen kansalaisuuteen ja ajatukseen tilivelvollisuudesta.”

Myös Wass pitää näkemystä outona.

”Vaatimus sokeasta luottamuksesta on ongelmallinen.”

Hänen mukaansa päätöksenteon sulkeminen heikentäisi myös päättäjien käytössä olevan tiedon laatua.

”Holmström jättää huomiotta kansalaisyhteiskunnan potentiaalin. Jos prosessi on suljettu, mistä se tieto tulee? Tieto on kovin vajavaista, jos vain pieni joukko voi vaikuttaa päätöksiin.”

Politiikantutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta pitää Holmströmin ajatuksia ”käsittämättömänä elitisminä”, joka toistaa myyttiä yksinäisistä poikkeuslahjakkuuksista. Hänen mukaansa tiede ja politiikka edistyvät pohjimmiltaan samalla tavoin: keskustelemalla yhteisössä. Se vaatii avoimuutta ja suostuttelua.

”On todella outoa ja demokratialle vaarallista ajatella, että ikään kuin jonkun rationaalisen, elämää suuremman ymmärryksen valaisemat eliitit päättäisivät puolestamme.”

Holmströmin väite liian pitkälle menneestä avoimuudesta ei saa tukea Tampereen yliopiston valtio-opin professorilta Tapio Rauniolta. Pohjoismainen avoimuus on hänen mukaansa jossain määrin myytti: vaikka kansalaiset voivat helposti saada asiakirjoja tai yhteyden päättäjiin, itse päätöksenteko tapahtuu isolta osin suljettujen ovien takana.

Suomessa valtaa pitävät monen puolueen muodostamat enemmistöhallitukset, ja hallituspuolueiden keskinäiset kompromissit ja kaupankäynnit tehdään julkisuudelta piilossa. Eduskunnassa puolestaan valiokuntien kokoukset ovat suljettuja. Kolmanneksi työmarkkinajärjestöillä on paljon valtaa päätöksiin ja hallituksen ja järjestöjen neuvottelut käydään salassa.

Raunion mukaan järjestelmä on huomattavasti suljetumpi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

”Suomen päätöksentekoprosessi ei ole avoin”, hän sanoo.

Hallituksen sote-uudistus on Holmströmin mielestä esimerkki siitä, millaisia ongelmia liiallinen avoimuus tuottaa. Raunio katsoo, että esimerkki ontuu. Sote-uudistuksen pääpiirteet sovittiin nimenomaan suljettujen ovien takana käydyissä hallitusneuvotteluissa.

Lisäksi Raunio huomauttaa, että sote-uudistus menee syvälle suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin: maakuntauudistus puuttuu kuntien itsemääräämisoikeuteen ja valinnanvapausmalli hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden järjestämiseen. Viime vaaleissa näistä asioista ei hänen mukaansa kuitenkaan keskusteltu, vaan vaalidebatti keskittyi julkisen talouden ongelmiin.

”Kun on kyse näin isoista muutoksista, tarvitaan ehdottomasti julkista keskustelua”, Raunio sanoo.

Sekä Setälä että Wass ovat sitä mieltä, että päätöksenteon sulkeminen olisi huono suuntaus.

”Mitä vähemmän ymmärretään päätöksenteon monimutkaisuutta, sitä helpompaa puskista huutelu on. Se on vaarallinen ajatus yhteiskuntarauhan kannalta. Jos päätöksentekoa ei ymmärretä, päätöksiin kohdistuvaa tyytymättömyyttä on tosi helppo mobilisoida halvoilla kikoilla”, Wass sanoo.

”Lääke ei voi olla avoimuuden vähentäminen. Se vieraannuttaisi ihmiset entisestään politiikasta. Silläkin olisi hintansa”, Setälä sanoo.

”Pikemminkin ajattelen niin, että ratkaisu voisi löytyä uusista osallistamisen tavoista.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Avoimuus
  • Demokratia
  • Läpinäkyvyys
  • Bengt Holmström

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    2. 2

      Touko Aallon tapaus tarjosi Venäjän medialle varsinaisen herkkupalan – siihen yhdistyi kolme keskeistä mielikuvaa, joita suomalaisista yritetään iskostaa venäläisiin

    3. 3

      Yksityistetty vankila luisui niin pahaan kaaokseen, että brittihallitus joutui ottamaan sen takaisin haltuunsa

    4. 4

      Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta

    5. 5

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    7. 7

      Juutalainen seurakunta: Weekend-festivaalin aikana hajotettu hautausmaan muuri on historiallisesti arvokas – ”Käsivoimin on revitty kiviä alas”

    8. 8

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    10. 10

      Hallituspuolueet jyräsivät opposition: Eduskunnan sote-valiokunta ei enää kuule asiantuntijoita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    2. 2

      Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

    3. 3

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    4. 4

      Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri kuvailee Weekend Festivalin aiheuttamia ongelmia pitkän uransa pahimmiksi – festivaalin edustaja ja poliisi eivät jaa näkemystä tuhoista

    5. 5

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    6. 6

      Trump ihastui tosi-tv-tähden häikäilemättö­myyteen mutta ei arvannut, mihin se johtaisi – Näin Omarosa Manigault-Newmanista tuli Valkoisen talon uusi vihollinen

    7. 7

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    8. 8

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    9. 9

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    10. 10

      New York Times: #metoo-johto­hahmo Asia Argento maksoi satoja­tuhansia dollareita häntä seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle miehelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yali Liu hämmästyi, kun suomalaiskollegat ottivat lounaspuheet tosissaan – Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä

      Tilaajille
    2. 2

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    3. 3

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

    4. 4

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    5. 5

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    6. 6

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    7. 7

      Festareiden silmiinpistävät: Flow’hun kultaisiin legginseihin pukeutuneet miehet: “Missään muualla kuin Mummotunnelissa mua ei ole kähmitty näin paljon”

    8. 8

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    9. 9

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    11. Näytä lisää