Politiikka
Uutuuskirja valottaa Sauli Niinistön puuttumista sisäpolitiikkaan – ”Sipilälle Niinistö oli kuin apuun rientäv
Presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto puhui työmarkkinajärjestöjen ylimmän johdon kilpailukykysopimuksen taakse, kirjoittavat Aamulehden toimittajat Matti Mörttinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+morttinen ja Lauri Nurmihttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+nurmi uutuuskirjassaan.
Mörttisen ja Nurmen Mäntyniemen herra -kirja presidentti Sauli Niinistöstä ilmestyi maanantaina.
Kirjan mukaan Niinistö kutsui EK:n ja SAK:n johtoa sekä muiden ammattiliittojen johtajia, muiden muassa Jyri Häkämiehenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+hakamiehen, Matti Alahuhdanhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+alahuhdan, Lauri Lylynhttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+lylyn ja Ann Selininhttps://www.hs.fi/haku/?query=ann+selinin Mäntyniemeen joulukuussa 2015.
Paikalla olivat myös Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+herlin ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanhttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+jordan sekä toisaalta Auto- ja kuljetusalan työntekijäjärjestö AKT:n johtaja Marko Piirainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=marko+piirainen. AKT on yksi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jääneistä liitoista.
Lylyn mukaan Niinistö vetosi kilpailukykysopimuksen puolesta.
”Tehkää nyt vaan näitä ratkaisuja ja että Suomi tarvitsee niitä”, SAK:n silloinen puheenjohtaja, Tampereen nykyinen pormestari Lyly kertoo kirjassa Niinistön sanoneen.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen eli kikyn alkukeväästä 2016. Sopimus syntyi, koska hallitus uhkasi pakkotoimilla, jotka olisivat leikanneet palkansaajien etuja vielä enemmän. Sopimus alensi työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja pidensi työaikaa.
”Meillä oli erityyppisiä tapoja yrittää saada AKT:tä mukaan. Sanotaan näin, että presidentti tietysti on kiinnostunut asioista. Se oli vähän tahmea vaihe. Presidentti kutsui keskustelemaan, missä mennään. Siinä kaikki. Varmaan kukaan ei kokenut – oletan näin – patistamista tai painostamista”, EK:n toimitusjohtaja Häkämies sanoo kirjassa.
Niinistön motiivi palaverin taustalla mietitytti työmarkkinajohtajia.
”Presidentin veto oli yllättävä, eikä meille kerrottu, oliko pääministeri kyydissä vai edustiko tapaaminen presidentin henkilökohtaista ajattelua. Hallitukseen nähden presidentti ajoi ohituskaistaa”, eräs paikalla ollut, kirjassa nimeämättä jäävä ay-johtaja sanoo.
Kirjassa arvioidaan, että Niinistön viesti oli suunnattu enemmän elinkeinoelämän vaikuttajille kuin palkansaajapuolelle. Palkansaajajärjestöjen johdossa oltiin halukkaampia saamaan kilpailukykysopimus aikaan, sillä hallitus oli valmistellut työehtoja kikyä pahemmin heikentäviä pakkolakeja, jos kilpailukykysopimusta ei olisi saatu aikaan.
Kokous pidettiin salaisena, eikä siitä kerrottu kirjan mukaan valtiovarainministeri Alexander Stubbillehttps://www.hs.fi/haku/?query=alexander+stubbille (kok) tai suurimman oppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtajalle Antti Rinteellehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteelle. Kirjassa arvioidaan, että näin Niinistö nakersi sekä Stubbin arvovaltaa kokoomuksen puheenjohtajana sekä esti Sdp:n kiky-kritiikin osumisen Niinistöön itseensä.
Kirjassa arvioidaan, että jos tieto kokouksesta olisi vuotanut tuolloin joulukuussa 2015, seurauksena olisi ollut poliittinen myrsky sisäpolitiikkaan puuttumisen vuoksi.
Politiikan avainvaikuttajaksi nimetty lähde sanoo kirjassa, että Niinistö otti asiassa ”hirvittävän riskin”: ”Itse en ottaisi näin suuria riskejä valtaoikeuksien ylittämiseen liittyvissä kysymyksissä”.
Nurmi sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa, että tekijät eivät halua arvioida, onko Niinistön toiminta ollut presidentin valtaoikeudet ylittävää tai perustuslain vastaista.
”En halua ottaa kantaa, onko Niinistö toiminut oikein vai väärin. Mutta on selvää, että Niinistö on osallistunut sisäpolitiikkaan tavalla, jota hän ei ole missään nimessä halunnut julkisuuteen ja joka on salattu.”
Sitä, tiesikö pääministeri Juha Sipilähttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila (kesk) asiasta, ei kirjassa tarkalleen ottaen ilmaista. Tekstissä kuitenkin sanotaan, että Niinistö on tullut tilanteessa nimenomaan Sipilän avuksi.
”Sipilälle Niinistö oli kirjaimellisesti kuin rintaman murentuessa apuun rientävä Antti Rokka, ja samalla presidentti osallistui hallitusohjelman tärkeimmän talouspoliittisen kirjauksen toteuttamiseen.”
Sipilän avustaja viestitti HS:lle, ettei pääministeri kommentoi tänään asiaa. Nurmen mukaan tekijät eivät halunneet tuoda asiaa Sipilälle esille kirjaa tehdessään.
Kirjan mukaan Sipilä järjesti joulukuun alussa 2015 toimittajille tapahtuman, jota tekstissä kutsutaan ”valetiedotustilaisuudeksi”. Siellä Sipilä sanoi, ettei edellytyksiä kiky-neuvotteluiden jatkamiselle ollut. Näin sanomalla Sipilä halusi taata neuvottelijoille työrauhan ja kiinnittää median huomion muualle.
”Pääministerin viestin sisältö ei vastannut sitä, mikä oli tosiasiallinen asioiden tila, josta pääministeri oli itse tietoinen”, Nurmi sanoo HS:lle. Hän sanoo saaneensa neuvottelujen jatkumisesta tuolloin vahvistuksen sekä palkansaaja- että työmarkkinaosapuolilta.
Lisäksi kirjassa arvioidaan Niinistön työntäneen vahvasti valtion energiayhtiö Fortumin mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen. Kesällä 2015 ydinvoimalahanke oli vaakalaudalla, kun näytti siltä, ettei eduskunnan ydinvoimalalle asettama 60 prosentin kotimaisen omistuksen ehto täyty.
Monien vaiheiden jälkeen Fortum ilmoitti lähtevänsä 6,6 prosentin osuudella mukaan Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen.
Taustalla arvioitiin kirjan mukaan, ettei Pyhäjoen ydinvoimalan peruuntuminen ollut Venäjän presidentti Vladimir Putinille vaihtoehto.
”Se olisi johtanut aidosti jännitteen kiristymiseen maiden välillä. Kreml paljasti, että presidentit olivat puhuneet ydinvoimalasta”, kirjassa sanotaan.
Niinistö teki kirjaa varten haastateltujen lähteiden mukaan pääministeri Sipilä ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufillehttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden.
Mörttisen ja Nurmen mukaan sekä Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet olisivat vahingoittuneet että Fortumin miljardiomistukset Venäjällä olisivat vaarantuneet, jos Fortum ei olisi lähtenyt mukaan hankkeeseen.
Fortumin nykyinen toimitusjohtaja Pekka Lundmarkhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+lundmark vihjaa kirjassa yhteyden Niinistöön olevan olemassa. Lundmark ei ollut ydinvoimalaan osallistumispäätöksen aikaan vielä Fortumin johdossa.
”En halua mennä yksityiskohtiin, mutta totta kai meille on tärkeätä pitää suhteita yllä kaikilla poliittisilla tasoilla”, Lundmark sanoo kirjassa.
Mörttisen ja Nurmen Mäntyniemen herra -kirja presidentti Sauli Niinistöstä ilmestyi maanantaina.
Kirjan mukaan Niinistö kutsui EK:n ja SAK:n johtoa sekä muiden ammattiliittojen johtajia, muiden muassa Jyri Häkämiehenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jyri+hakamiehen, Matti Alahuhdanhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+alahuhdan, Lauri Lylynhttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+lylyn ja Ann Selininhttps://www.hs.fi/haku/?query=ann+selinin Mäntyniemeen joulukuussa 2015.
Paikalla olivat myös Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+herlin ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanhttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+jordan sekä toisaalta Auto- ja kuljetusalan työntekijäjärjestö AKT:n johtaja Marko Piirainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=marko+piirainen. AKT on yksi kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jääneistä liitoista.
Lylyn mukaan Niinistö vetosi kilpailukykysopimuksen puolesta.
”Tehkää nyt vaan näitä ratkaisuja ja että Suomi tarvitsee niitä”, SAK:n silloinen puheenjohtaja, Tampereen nykyinen pormestari Lyly kertoo kirjassa Niinistön sanoneen.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat kilpailukykysopimuksen eli kikyn alkukeväästä 2016. Sopimus syntyi, koska hallitus uhkasi pakkotoimilla, jotka olisivat leikanneet palkansaajien etuja vielä enemmän. Sopimus alensi työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja pidensi työaikaa.
”Meillä oli erityyppisiä tapoja yrittää saada AKT:tä mukaan. Sanotaan näin, että presidentti tietysti on kiinnostunut asioista. Se oli vähän tahmea vaihe. Presidentti kutsui keskustelemaan, missä mennään. Siinä kaikki. Varmaan kukaan ei kokenut – oletan näin – patistamista tai painostamista”, EK:n toimitusjohtaja Häkämies sanoo kirjassa.
Häkämies ja Lyly sanovat suhtautuneensa Niinistön aloitteellisuuteen myönteisesti. Molemmat halusivat saada aikaan sopuratkaisun, mutta kummankin oli taivuteltava etujärjestöjensä vallankäyttäjiä sopimisen taustalle.”Presidentin veto oli yllättävä.”
Niinistön motiivi palaverin taustalla mietitytti työmarkkinajohtajia.
”Presidentin veto oli yllättävä, eikä meille kerrottu, oliko pääministeri kyydissä vai edustiko tapaaminen presidentin henkilökohtaista ajattelua. Hallitukseen nähden presidentti ajoi ohituskaistaa”, eräs paikalla ollut, kirjassa nimeämättä jäävä ay-johtaja sanoo.
Kirjassa arvioidaan, että Niinistön viesti oli suunnattu enemmän elinkeinoelämän vaikuttajille kuin palkansaajapuolelle. Palkansaajajärjestöjen johdossa oltiin halukkaampia saamaan kilpailukykysopimus aikaan, sillä hallitus oli valmistellut työehtoja kikyä pahemmin heikentäviä pakkolakeja, jos kilpailukykysopimusta ei olisi saatu aikaan.
Kokous pidettiin salaisena, eikä siitä kerrottu kirjan mukaan valtiovarainministeri Alexander Stubbillehttps://www.hs.fi/haku/?query=alexander+stubbille (kok) tai suurimman oppositiopuolueen Sdp:n puheenjohtajalle Antti Rinteellehttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinteelle. Kirjassa arvioidaan, että näin Niinistö nakersi sekä Stubbin arvovaltaa kokoomuksen puheenjohtajana sekä esti Sdp:n kiky-kritiikin osumisen Niinistöön itseensä.
Kirjassa arvioidaan, että jos tieto kokouksesta olisi vuotanut tuolloin joulukuussa 2015, seurauksena olisi ollut poliittinen myrsky sisäpolitiikkaan puuttumisen vuoksi.
Politiikan avainvaikuttajaksi nimetty lähde sanoo kirjassa, että Niinistö otti asiassa ”hirvittävän riskin”: ”Itse en ottaisi näin suuria riskejä valtaoikeuksien ylittämiseen liittyvissä kysymyksissä”.
Nurmi sanoi kirjan julkaisutilaisuudessa, että tekijät eivät halua arvioida, onko Niinistön toiminta ollut presidentin valtaoikeudet ylittävää tai perustuslain vastaista.
”En halua ottaa kantaa, onko Niinistö toiminut oikein vai väärin. Mutta on selvää, että Niinistö on osallistunut sisäpolitiikkaan tavalla, jota hän ei ole missään nimessä halunnut julkisuuteen ja joka on salattu.”
Sitä, tiesikö pääministeri Juha Sipilähttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila (kesk) asiasta, ei kirjassa tarkalleen ottaen ilmaista. Tekstissä kuitenkin sanotaan, että Niinistö on tullut tilanteessa nimenomaan Sipilän avuksi.
”Sipilälle Niinistö oli kirjaimellisesti kuin rintaman murentuessa apuun rientävä Antti Rokka, ja samalla presidentti osallistui hallitusohjelman tärkeimmän talouspoliittisen kirjauksen toteuttamiseen.”
Sipilän avustaja viestitti HS:lle, ettei pääministeri kommentoi tänään asiaa. Nurmen mukaan tekijät eivät halunneet tuoda asiaa Sipilälle esille kirjaa tehdessään.
Kirjan mukaan Sipilä järjesti joulukuun alussa 2015 toimittajille tapahtuman, jota tekstissä kutsutaan ”valetiedotustilaisuudeksi”. Siellä Sipilä sanoi, ettei edellytyksiä kiky-neuvotteluiden jatkamiselle ollut. Näin sanomalla Sipilä halusi taata neuvottelijoille työrauhan ja kiinnittää median huomion muualle.
”Pääministerin viestin sisältö ei vastannut sitä, mikä oli tosiasiallinen asioiden tila, josta pääministeri oli itse tietoinen”, Nurmi sanoo HS:lle. Hän sanoo saaneensa neuvottelujen jatkumisesta tuolloin vahvistuksen sekä palkansaaja- että työmarkkinaosapuolilta.
Lisäksi kirjassa arvioidaan Niinistön työntäneen vahvasti valtion energiayhtiö Fortumin mukaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen. Kesällä 2015 ydinvoimalahanke oli vaakalaudalla, kun näytti siltä, ettei eduskunnan ydinvoimalalle asettama 60 prosentin kotimaisen omistuksen ehto täyty.
Monien vaiheiden jälkeen Fortum ilmoitti lähtevänsä 6,6 prosentin osuudella mukaan Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen.
Taustalla arvioitiin kirjan mukaan, ettei Pyhäjoen ydinvoimalan peruuntuminen ollut Venäjän presidentti Vladimir Putinille vaihtoehto.
”Se olisi johtanut aidosti jännitteen kiristymiseen maiden välillä. Kreml paljasti, että presidentit olivat puhuneet ydinvoimalasta”, kirjassa sanotaan.
Niinistö teki kirjaa varten haastateltujen lähteiden mukaan pääministeri Sipilä ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufillehttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden.
Mörttisen ja Nurmen mukaan sekä Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet olisivat vahingoittuneet että Fortumin miljardiomistukset Venäjällä olisivat vaarantuneet, jos Fortum ei olisi lähtenyt mukaan hankkeeseen.
Fortumin nykyinen toimitusjohtaja Pekka Lundmarkhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+lundmark vihjaa kirjassa yhteyden Niinistöön olevan olemassa. Lundmark ei ollut ydinvoimalaan osallistumispäätöksen aikaan vielä Fortumin johdossa.
”En halua mennä yksityiskohtiin, mutta totta kai meille on tärkeätä pitää suhteita yllä kaikilla poliittisilla tasoilla”, Lundmark sanoo kirjassa.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kilpailukykysopimus Seuraa
- Sauli Niinistö Seuraa
- Kilpailukyky Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24