Politiikka

Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia

Tuoreessa raportissa varoitetaan, että sote-järjestöjen toimintaedellytykset ja -avustukset voivat pienentyä sote-uudistuksessa merkittävästi ilman, että kukaan on tietoisesti tehnyt päätöstä heikentää järjestöjen roolia.

Helsingin Uudenmaankatu 32:n toisen kerroksen huoneisto näyttää boheemin, sisustamisesta pitävän suurperheen kodilta. Huoneisto on kuitenkin Suomen Punaisen Ristin (SPR) nuorten turvatalo Helsingissä.

Turvatalolle saa tulla ilman lähetettä ja ajanvarausta juuri niiden murheiden kanssa, jotka nuori tai vanhempi kokee ongelmakseen. Turvatalolla järjestetään myös tilapäismajoitusta, jos nuorella ei ole muuta paikkaa nukkua.

Nuorten turvatalolla kymmenet vapaaehtoiset työskentelevät ammattilaisten rinnalla. Vapaaehtoinen Yrjö Piirto on tehnyt Helsingin nuorten turvatalolla yhden vuoron viikossa yli 25 vuotta. Hän kokkaa nuorille ruokaa, yleensä risottoa, sekä kuuntelee ja kyselee.

”On kiva kysyä nuorilta, että mikä sinusta tulee isona. Sitten keskustellaan siitä, miten tavoitteen voi saavuttaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nuoret puhuvat myös esimerkiksi rakkauselämästään, ja tulevaisuuden valintoja mietitään yhdessä.

Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää toteaa, että nuoret ovat otettuja siitä, että vapaaehtoiset ovat turvatalolla vain heitä varten, ilman palkkaa ja omasta tahdostaan. Usein nuorella ei ole muuta aikuista, jonka kanssa voi kaikessa rauhassa jutella ja pohtia asioita.

Turvatalon kaltaiset matalan kynnyksen palvelut ovat olennainen osa Suomen sote-järjestelmää, mutta niitä ei ole otettu erityisen hyvin huomioon sote-uudistuksessa.

Suomalaisille tutut järjestöt, kuten SPR, Marttaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Syöpäyhdistys eivät vieläkään tiedä, turvaako sote-uudistus niiden rahoituksen ja toimintamahdollisuudet vai ei. On mahdollista, että etenkin pieniä sote-alan järjestöjä saattaa joutua lopettamaan toimintansa, kun maakunnat aloittavat vuonna 2021.

Sote-alan järjestöt ovat kirjava joukko. Osa toimii pelkästään vapaaehtoisten voimin, kun taas osalla on satojen ammattilaisten organisaatio ja ne myös tuottavat markkinaehtoisia palveluja. Kyse ei ole vähäpätöisestä kokonaisuudesta, sillä noin neljännes suomalaisista kuuluu johonkin sosiaali- ja terveysalan järjestöön. Järjestöt tekevät erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä julkisen ja yksityisen sektorin katvealueilla.

Ne voivat ottaa vastuun ihmisestä hoitojen jälkeen, kuntouttaa ja auttaa arkeen paluussa tai ne voivat ennaltaehkäistä ongelmia ottamalla ihmisestä kopin ennen kuin he päätyvät kalliiden terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt ovat usein matalan kynnyksen paikkoja hakea apua erilaisissa elämän kriiseissä.

Sote-järjestöt ylläpitävät esimerkiksi raiskauskriisikeskuksia, tukevat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja puolustavat omaishoitajien etua. Suomessa tärkeä ajatus on ollut se, että terveys ja hyvinvointi eivät tarvitse tuekseen pelkästään palveluita, vaan niitä tukevat myös vapaaehtoistyö ja ihmisten välinen vuorovaikutus, kuten vertaistuki.

Heinäkuussa julkaistussa, sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa raportissa Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax kuitenkin varoittaa, että pahimmassa tapauksessa järjestöjen toimintaedellytykset ja -avustukset voivat pienentyä sote-uudistuksessa merkittävästi ilman, että kukaan on tietoisesti tehnyt päätöstä heikentää sote-järjestöjen roolia.


Sote-uudistuksessa järjestöjen vapaaehtoistyöhön perustuva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle, mutta palvelutuotanto siirtyy maakuntiin. Tällä hetkellä molemmat ovat kunnissa.

Järjestötyötä voi tehdä jatkossa myös maakunnissa, mutta maakunnille ei toistaiseksi ole kirjattu lakisääteistä velvoitetta rahoittaa yleishyödyllisiä järjestöjä. Maakunnalla on vain velvollisuus tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa sen omaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön liittyen.

Kysymys taloudellisesta tuesta on olennainen, koska tällä hetkellä kunnat tukevat järjestöjä pienillä, mutta monesti elintärkeillä toiminta-avustuksilla. Kunnat ovat myös ostaneet järjestöiltä palveluita ja tarjonneet ilmaisia tai edullisia tiloja järjestöjen käyttöön.

Vaikka terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää sote-uudistuksen jälkeen kunnille, niillä ei välttämättä ole kannustinta rahoittaa sote-järjestöjen työtä. Ennaltaehkäisevän työn hyödyt kun satavat sote-palvelut järjestävien maakuntien laariin.

”Järjestöjen erittäin suuri huoli ovat toiminta-avustukset. Näkevätkö kunnat edelleen järjestöjen työn tukemisen merkityksellisenä? Siinä on riskin paikka, ja se pitää jotenkin ratkaista”, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten johtaja Anne Knaapi sanoo.

Toistaiseksi kukaan ei tiedä, kuinka moni kunta todella jatkaisi sote-järjestöjen tukemista. Järjestöissä on jo huomattu, että viime vuosina monet avustukset ovat pienentyneet tai lakanneet kokonaan, mikä lisää pelkoja sote-uudistuksen jälkeisestä maailmasta.

Kuntaliitto on kehottanut kuntia jatkamaan sellaisen järjestötyön tukemista, josta on hyötyä kuntien elinvoimaisuuden kehittämisessä. Tällaista voisi olla esimerkiksi lapsiperheitä kuntiin houkuttelevat perheiden palvelut.

Mitä tapahtuu kaikelle muulle sote-järjestöjen työlle? Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen toivoo, että maakunnat ottaisivat asiakseen tukea esimerkiksi potilasjärjestöjä, jotka tarjoavat tietoa, vertaistukea ja kuntoutusta eri sairauksien sairastajille. Tämä liittyy suoraan ihmisten hoitamiseen.

Koska järjestöt toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin, yhteistyö on ollut kunnille hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa. Braxin raportissa pohditaankin, että myös maakunnilla pitäisi olla tämän takia kiinnostusta tukea paikallisjärjestöjä. Ilman korvamerkittyä rahaa ei silti ole varmaa, tukevatko maakunnat järjestöjä vai eivät. Brax esittää, että järjestöjen paikallistoiminnan rahoitus turvattaisiin lainsäädännöllä.

Nuorten turvatalot saavat rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Stean veikkausvaroista, kunnilta ja SPR:ltä. Suurpää toivoo, että myös sote-uudistuksen jälkeen turvatalojen julkinen tuki ja itsenäinen asema säilyvät.

Moni järjestö toimii jo nyt kahdella rintamalla: niissä tehdään sekä vapaaehtoistyötä että tuotetaan markkinaehtoisia palveluita. Jatkossa nämä toiminnat on eriytettävä esimerkiksi omiksi yhtiöikseen.

Yli sataa sote-järjestöä edustavan Sininauhaliiton toiminnanjohtajan Teemu Tiensuun mukaan pienillä, muutaman työntekijän palvelutuottajajärjestöillä haasteena voivat tosin olla riittävä laatu ja johtaminen.

”Jonkin verran voi olla haasteita ja on mahdollista, että jotkin järjestöt kärsivät ja joutuvat lopettamaan palvelutuotantonsa. Jos palvelutuottaja on hyvä ja sen prosessit ovat laadukkaat ja palveluita voidaan tuottaa tehokkaasti, uskoisin, että järjestöillä on oikein hyvät mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa.”

Sekä Tiensuu että SPR:n Suurpää korostavat sitä, että kyllä laadukkaan työn tekijälle jotenkin järjestyy rahoitus.

”Lähdemme siitä, että teemme mahdollisimman laadukasta ja hyvää työtä ja luotamme siihen, että tämäntyyppistä kansalaisjärjestötoimintaa tarvitaan jatkossakin. Yksityinen ja julkinen sektori eivät pysty korvaamaan kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten paikkaa yhteiskunnassa”, Suurpää toteaa.

Tiensuu huomauttaa, että monen järjestön talous on perustunut sekä kuntien ja valtion avustuksiin että palvelutuotannon tuloihin. Jos uudessa mallissa jompikumpi jää pois, se voi johtaa toisen puolen lopettamiseen tai vähintään toiminnan kaventamiseen, jos järjestön hallintoa ei pystytä pyörittämään.

Hänen mielestään paljon on silti kiinni järjestöistä itsestään, eikä hän näekään sote- ja maakuntauudistusta uhkana.

”Uhkat tulevat järjestöjen sisältä, osaamattomuudesta ja valmistautumattomuudesta tähän muutokseen ja uudistukseen. Kyse ei ole pelkästään siitä, ollaanko valmiita soteen.”


Sote-uudistuksen lähtökohta on se, että kolmas sektori on yksityisen ja julkisen sektorin kanssa tasavertainen palvelutuottaja maakunnissa. Järjestöt voivat siis perustaa vaikka sote-keskuksia.

Tiensuu uskoo, että yhteistyötä tekemällä järjestöt pystyvät perustamaan jopa sote-keskuksia. Hän huomauttaa, että Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö omisti vuoteen 2016 asti terveyspalvelujen tuottajan Diacorin.

Sote-keskusten pyörittämisen lisäksi järjestöt voisivat tuottaa maakunnissa palveluita, joita maakunnan asukkaat saavat hankkia asiakassetelien avulla. Tiensuu on toiveikas erityisesti tämän mahdollisuuden osalta. Palvelutuotannon eriytyminen muusta järjestötyöstä voi siis tarjota myös mahdollisuuden kehittää toimintaa.

”Uskon, että järjestöt pystyvät toimimaan nimenomaan asiakassetelipuolella hyvin. Jos puhutaan sosiaalisen kuntoutuksen palveluista, jotka tämän hetken tiedon mukaan ovat menossa asiakassetelin piiriin, järjestöjen osaaminen tulee hyvin esiin nimenomaan kuntoutukseen, päihdekuntoutukseen ja mielenterveystyöhön liittyvissä palveluissa.”

Tiensuu uskoo myös, että monelle asiakkaalle on tärkeää tukea paikallista ja voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Järjestöjen roolia ja rahoitusta mutkistavat maakunnissa myös tiukat kilpailuneutraliteettisäännöt. Toisin sanoen julkisella ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla tulee olla tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tähän asti järjestöjen ja kuntien on tarvinnut huolehtia vain siitä, ettei järjestö tuota kunnan tai Stean rahoituksella julkiselle sektorille kuuluvia palveluita. Jatkossa on huolehdittava siitä, ettei järjestö tuota myöskään mitään sellaista palvelua, jonka voidaan katsoa kilpailevan yksityisten yritysten kanssa.

Vapaaehtoistyön ja palvelutuotannon väliin jää vaikeasti määriteltävä alue, johon kuuluvat esimerkiksi päihdeongelmaisten päiväkeskukset ja tuettu asuminen sekä työllistymisen palvelut. Nämä eivät istu kuntien elinvoimaisuustavoitteeseen eivätkä erityisesti nimettömään asiointiin perustuvat toiminnot ole oikein markkinakelpoisia.

Myös nuorten turvatalot ovat sellaista vapaaehtoisuuteen vahvasti nojaavaa toimintaa, ettei sitä voi lähteä kilpailuttamaan markkinoilla ilman, että sen luonne muuttuisi täysin.

”Sote-uudistuksen valmistelu on pitkälti ollut terveydenhuollon uudistuksen valmistelua, eikä poliittinen puoli välttämättä edes tunnista näitä asioita. Tässä saattaa käydä niin, että ajatellaan palveluiden olevan kaikki kaikessa, vaikka kansalaisyhteiskuntakin kannattelee tärkeitä asioita. Järjestötoiminnan idea on se, että ihminen on sekä antajana että saajana”, Kuntaliiton Myllärinen sanoo.

Anne Knaapi on samaa mieltä. Uhkakuvana on se, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoite jää toteutumatta.

”Uhkana on, että ajatellaan pelkästään palveluita. Kuitenkin se tiedetään, että ennaltaehkäisy on ratkaisevaa koko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle.”

Mistä on kyse?

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt


­Sosiaali- ja terveysalan järjestöt työllistävät Suomessa noin 50­000 ihmistä. Niissä toimii myös noin puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 260­000 vertaistukijaa.

­Järjestöt toimivat ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä ja yleishyödyllisinä kansalaisjärjestöinä, mutta osa järjestöistä tuottaa myös sosiaali- ja terveyspalveluita markkinoilla.

­Vuoden 2016 järjestöbarometrin mukaan paikallisen sote-yhdistyksen vuosibudjetti oli noin 6­400 euroa, josta keskimäärin 700 euroa tuli kunnalta toiminta-avustuksena. 53 prosenttia järjestöistä saa kunnalta avustusta.

­Uudellamaalla on laskettu, että sote-järjestöt saavat taloudellista tukea noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Edulliset tai ilmaiset tilavuokrat lisäävät pottia yli 100­000 eurolla.

­Sote-järjestöjä tukee myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea, joka hallinnoi Veikkauksen pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia. Avustuksia myöntää myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

 Sote-järjestöjen kattojärjestöllä Sostella on noin 200 valtakunnallista jäsenjärjestöä. Näiden paikallisjärjestöjä on koko maassa noin 9­500.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    2. 2

      Kohudokumentaristi Michael Mooren presidentti Trumpia mätkivä uutuuselokuva ei innostanut yleisöä USA:ssa

    3. 3

      Meksikon rajamuurin rakentaminen alkoi Texasissa – kuuden kilometrin pätkä maksaa 22 miljoonaa dollaria, ja rakennettavaa jää vielä noin 3 000 kilometriä

    4. 4

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    5. 5

      Barack Obama puhuu torstaina Helsingissä ja lentää sen jälkeen heti pois – Bisnes­tapahtumaan tulossa massiiviset turvatoimet

    6. 6

      Huippusuositun Tatu ja Patu -sarjan tekijät jättäisivät nykyään yhden kirjansa tekemättä ja paljastavat, miksi hahmot saattavatkin olla naisia

    7. 7

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    10. 10

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    3. 3

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    6. 6

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    9. 9

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää