Politiikka

Puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena sote-alan järjestöissä – Sote-uudistus ei kuitenkaan takaa järjestöjen toiminta-avustuksia

Tuoreessa raportissa varoitetaan, että sote-järjestöjen toimintaedellytykset ja -avustukset voivat pienentyä sote-uudistuksessa merkittävästi ilman, että kukaan on tietoisesti tehnyt päätöstä heikentää järjestöjen roolia.

Helsingin Uudenmaankatu 32:n toisen kerroksen huoneisto näyttää boheemin, sisustamisesta pitävän suurperheen kodilta. Huoneisto on kuitenkin Suomen Punaisen Ristin (SPR) nuorten turvatalo Helsingissä.

Turvatalolle saa tulla ilman lähetettä ja ajanvarausta juuri niiden murheiden kanssa, jotka nuori tai vanhempi kokee ongelmakseen. Turvatalolla järjestetään myös tilapäismajoitusta, jos nuorella ei ole muuta paikkaa nukkua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nuorten turvatalolla kymmenet vapaaehtoiset työskentelevät ammattilaisten rinnalla. Vapaaehtoinen Yrjö Piirto on tehnyt Helsingin nuorten turvatalolla yhden vuoron viikossa yli 25 vuotta. Hän kokkaa nuorille ruokaa, yleensä risottoa, sekä kuuntelee ja kyselee.

”On kiva kysyä nuorilta, että mikä sinusta tulee isona. Sitten keskustellaan siitä, miten tavoitteen voi saavuttaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nuoret puhuvat myös esimerkiksi rakkauselämästään, ja tulevaisuuden valintoja mietitään yhdessä.

Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää toteaa, että nuoret ovat otettuja siitä, että vapaaehtoiset ovat turvatalolla vain heitä varten, ilman palkkaa ja omasta tahdostaan. Usein nuorella ei ole muuta aikuista, jonka kanssa voi kaikessa rauhassa jutella ja pohtia asioita.

Turvatalon kaltaiset matalan kynnyksen palvelut ovat olennainen osa Suomen sote-järjestelmää, mutta niitä ei ole otettu erityisen hyvin huomioon sote-uudistuksessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomalaisille tutut järjestöt, kuten SPR, Marttaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Syöpäyhdistys eivät vieläkään tiedä, turvaako sote-uudistus niiden rahoituksen ja toimintamahdollisuudet vai ei. On mahdollista, että etenkin pieniä sote-alan järjestöjä saattaa joutua lopettamaan toimintansa, kun maakunnat aloittavat vuonna 2021.

Sote-alan järjestöt ovat kirjava joukko. Osa toimii pelkästään vapaaehtoisten voimin, kun taas osalla on satojen ammattilaisten organisaatio ja ne myös tuottavat markkinaehtoisia palveluja. Kyse ei ole vähäpätöisestä kokonaisuudesta, sillä noin neljännes suomalaisista kuuluu johonkin sosiaali- ja terveysalan järjestöön. Järjestöt tekevät erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä julkisen ja yksityisen sektorin katvealueilla.

Ne voivat ottaa vastuun ihmisestä hoitojen jälkeen, kuntouttaa ja auttaa arkeen paluussa tai ne voivat ennaltaehkäistä ongelmia ottamalla ihmisestä kopin ennen kuin he päätyvät kalliiden terveyspalvelujen piiriin. Järjestöt ovat usein matalan kynnyksen paikkoja hakea apua erilaisissa elämän kriiseissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sote-järjestöt ylläpitävät esimerkiksi raiskauskriisikeskuksia, tukevat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja puolustavat omaishoitajien etua. Suomessa tärkeä ajatus on ollut se, että terveys ja hyvinvointi eivät tarvitse tuekseen pelkästään palveluita, vaan niitä tukevat myös vapaaehtoistyö ja ihmisten välinen vuorovaikutus, kuten vertaistuki.

Heinäkuussa julkaistussa, sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa raportissa Sydänliiton pääsihteeri Tuija Brax kuitenkin varoittaa, että pahimmassa tapauksessa järjestöjen toimintaedellytykset ja -avustukset voivat pienentyä sote-uudistuksessa merkittävästi ilman, että kukaan on tietoisesti tehnyt päätöstä heikentää sote-järjestöjen roolia.


Sote-uudistuksessa järjestöjen vapaaehtoistyöhön perustuva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle, mutta palvelutuotanto siirtyy maakuntiin. Tällä hetkellä molemmat ovat kunnissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Järjestötyötä voi tehdä jatkossa myös maakunnissa, mutta maakunnille ei toistaiseksi ole kirjattu lakisääteistä velvoitetta rahoittaa yleishyödyllisiä järjestöjä. Maakunnalla on vain velvollisuus tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa sen omaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön liittyen.

Kysymys taloudellisesta tuesta on olennainen, koska tällä hetkellä kunnat tukevat järjestöjä pienillä, mutta monesti elintärkeillä toiminta-avustuksilla. Kunnat ovat myös ostaneet järjestöiltä palveluita ja tarjonneet ilmaisia tai edullisia tiloja järjestöjen käyttöön.

Vaikka terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää sote-uudistuksen jälkeen kunnille, niillä ei välttämättä ole kannustinta rahoittaa sote-järjestöjen työtä. Ennaltaehkäisevän työn hyödyt kun satavat sote-palvelut järjestävien maakuntien laariin.

”Järjestöjen erittäin suuri huoli ovat toiminta-avustukset. Näkevätkö kunnat edelleen järjestöjen työn tukemisen merkityksellisenä? Siinä on riskin paikka, ja se pitää jotenkin ratkaista”, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestön Sosten johtaja Anne Knaapi sanoo.

Toistaiseksi kukaan ei tiedä, kuinka moni kunta todella jatkaisi sote-järjestöjen tukemista. Järjestöissä on jo huomattu, että viime vuosina monet avustukset ovat pienentyneet tai lakanneet kokonaan, mikä lisää pelkoja sote-uudistuksen jälkeisestä maailmasta.

Kuntaliitto on kehottanut kuntia jatkamaan sellaisen järjestötyön tukemista, josta on hyötyä kuntien elinvoimaisuuden kehittämisessä. Tällaista voisi olla esimerkiksi lapsiperheitä kuntiin houkuttelevat perheiden palvelut.

Mitä tapahtuu kaikelle muulle sote-järjestöjen työlle? Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen toivoo, että maakunnat ottaisivat asiakseen tukea esimerkiksi potilasjärjestöjä, jotka tarjoavat tietoa, vertaistukea ja kuntoutusta eri sairauksien sairastajille. Tämä liittyy suoraan ihmisten hoitamiseen.

Koska järjestöt toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin, yhteistyö on ollut kunnille hyödyllistä ja taloudellisesti kannattavaa. Braxin raportissa pohditaankin, että myös maakunnilla pitäisi olla tämän takia kiinnostusta tukea paikallisjärjestöjä. Ilman korvamerkittyä rahaa ei silti ole varmaa, tukevatko maakunnat järjestöjä vai eivät. Brax esittää, että järjestöjen paikallistoiminnan rahoitus turvattaisiin lainsäädännöllä.

Nuorten turvatalot saavat rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen Stean veikkausvaroista, kunnilta ja SPR:ltä. Suurpää toivoo, että myös sote-uudistuksen jälkeen turvatalojen julkinen tuki ja itsenäinen asema säilyvät.

Moni järjestö toimii jo nyt kahdella rintamalla: niissä tehdään sekä vapaaehtoistyötä että tuotetaan markkinaehtoisia palveluita. Jatkossa nämä toiminnat on eriytettävä esimerkiksi omiksi yhtiöikseen.

Yli sataa sote-järjestöä edustavan Sininauhaliiton toiminnanjohtajan Teemu Tiensuun mukaan pienillä, muutaman työntekijän palvelutuottajajärjestöillä haasteena voivat tosin olla riittävä laatu ja johtaminen.

”Jonkin verran voi olla haasteita ja on mahdollista, että jotkin järjestöt kärsivät ja joutuvat lopettamaan palvelutuotantonsa. Jos palvelutuottaja on hyvä ja sen prosessit ovat laadukkaat ja palveluita voidaan tuottaa tehokkaasti, uskoisin, että järjestöillä on oikein hyvät mahdollisuudet pärjätä tulevaisuudessa.”

Sekä Tiensuu että SPR:n Suurpää korostavat sitä, että kyllä laadukkaan työn tekijälle jotenkin järjestyy rahoitus.

”Lähdemme siitä, että teemme mahdollisimman laadukasta ja hyvää työtä ja luotamme siihen, että tämäntyyppistä kansalaisjärjestötoimintaa tarvitaan jatkossakin. Yksityinen ja julkinen sektori eivät pysty korvaamaan kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten paikkaa yhteiskunnassa”, Suurpää toteaa.

Tiensuu huomauttaa, että monen järjestön talous on perustunut sekä kuntien ja valtion avustuksiin että palvelutuotannon tuloihin. Jos uudessa mallissa jompikumpi jää pois, se voi johtaa toisen puolen lopettamiseen tai vähintään toiminnan kaventamiseen, jos järjestön hallintoa ei pystytä pyörittämään.

Hänen mielestään paljon on silti kiinni järjestöistä itsestään, eikä hän näekään sote- ja maakuntauudistusta uhkana.

”Uhkat tulevat järjestöjen sisältä, osaamattomuudesta ja valmistautumattomuudesta tähän muutokseen ja uudistukseen. Kyse ei ole pelkästään siitä, ollaanko valmiita soteen.”


Sote-uudistuksen lähtökohta on se, että kolmas sektori on yksityisen ja julkisen sektorin kanssa tasavertainen palvelutuottaja maakunnissa. Järjestöt voivat siis perustaa vaikka sote-keskuksia.

Tiensuu uskoo, että yhteistyötä tekemällä järjestöt pystyvät perustamaan jopa sote-keskuksia. Hän huomauttaa, että Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö omisti vuoteen 2016 asti terveyspalvelujen tuottajan Diacorin.

Sote-keskusten pyörittämisen lisäksi järjestöt voisivat tuottaa maakunnissa palveluita, joita maakunnan asukkaat saavat hankkia asiakassetelien avulla. Tiensuu on toiveikas erityisesti tämän mahdollisuuden osalta. Palvelutuotannon eriytyminen muusta järjestötyöstä voi siis tarjota myös mahdollisuuden kehittää toimintaa.

”Uskon, että järjestöt pystyvät toimimaan nimenomaan asiakassetelipuolella hyvin. Jos puhutaan sosiaalisen kuntoutuksen palveluista, jotka tämän hetken tiedon mukaan ovat menossa asiakassetelin piiriin, järjestöjen osaaminen tulee hyvin esiin nimenomaan kuntoutukseen, päihdekuntoutukseen ja mielenterveystyöhön liittyvissä palveluissa.”

Tiensuu uskoo myös, että monelle asiakkaalle on tärkeää tukea paikallista ja voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Järjestöjen roolia ja rahoitusta mutkistavat maakunnissa myös tiukat kilpailuneutraliteettisäännöt. Toisin sanoen julkisella ja yksityisellä elinkeinotoiminnalla tulee olla tasapuoliset toimintaedellytykset.

Tähän asti järjestöjen ja kuntien on tarvinnut huolehtia vain siitä, ettei järjestö tuota kunnan tai Stean rahoituksella julkiselle sektorille kuuluvia palveluita. Jatkossa on huolehdittava siitä, ettei järjestö tuota myöskään mitään sellaista palvelua, jonka voidaan katsoa kilpailevan yksityisten yritysten kanssa.

Vapaaehtoistyön ja palvelutuotannon väliin jää vaikeasti määriteltävä alue, johon kuuluvat esimerkiksi päihdeongelmaisten päiväkeskukset ja tuettu asuminen sekä työllistymisen palvelut. Nämä eivät istu kuntien elinvoimaisuustavoitteeseen eivätkä erityisesti nimettömään asiointiin perustuvat toiminnot ole oikein markkinakelpoisia.

Myös nuorten turvatalot ovat sellaista vapaaehtoisuuteen vahvasti nojaavaa toimintaa, ettei sitä voi lähteä kilpailuttamaan markkinoilla ilman, että sen luonne muuttuisi täysin.

”Sote-uudistuksen valmistelu on pitkälti ollut terveydenhuollon uudistuksen valmistelua, eikä poliittinen puoli välttämättä edes tunnista näitä asioita. Tässä saattaa käydä niin, että ajatellaan palveluiden olevan kaikki kaikessa, vaikka kansalaisyhteiskuntakin kannattelee tärkeitä asioita. Järjestötoiminnan idea on se, että ihminen on sekä antajana että saajana”, Kuntaliiton Myllärinen sanoo.

Anne Knaapi on samaa mieltä. Uhkakuvana on se, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoite jää toteutumatta.

”Uhkana on, että ajatellaan pelkästään palveluita. Kuitenkin se tiedetään, että ennaltaehkäisy on ratkaisevaa koko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumiselle.”

Mistä on kyse?

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt


­Sosiaali- ja terveysalan järjestöt työllistävät Suomessa noin 50­000 ihmistä. Niissä toimii myös noin puoli miljoonaa vapaaehtoista ja 260­000 vertaistukijaa.

­Järjestöt toimivat ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä ja yleishyödyllisinä kansalaisjärjestöinä, mutta osa järjestöistä tuottaa myös sosiaali- ja terveyspalveluita markkinoilla.

­Vuoden 2016 järjestöbarometrin mukaan paikallisen sote-yhdistyksen vuosibudjetti oli noin 6­400 euroa, josta keskimäärin 700 euroa tuli kunnalta toiminta-avustuksena. 53 prosenttia järjestöistä saa kunnalta avustusta.

­Uudellamaalla on laskettu, että sote-järjestöt saavat taloudellista tukea noin kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Edulliset tai ilmaiset tilavuokrat lisäävät pottia yli 100­000 eurolla.

­Sote-järjestöjä tukee myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea, joka hallinnoi Veikkauksen pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia. Avustuksia myöntää myös opetus- ja kulttuuriministeriö.

 Sote-järjestöjen kattojärjestöllä Sostella on noin 200 valtakunnallista jäsenjärjestöä. Näiden paikallisjärjestöjä on koko maassa noin 9­500.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miksi autojen keskipaikan kohdalla on möykky, joka tekee keskipaikka­matkustuksen epämukavaksi?

    2. 2

      Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä – Kahdeksan grafiikkaa näyttää uuden väestöennusteen madonluvut

    3. 3

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    4. 4

      USA paljasti vahingossa valmistelleensa syytteet Wikileaksin perustajaa Julian Assangea vastaan

    5. 5

      Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten suuri johtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  

    6. 6

      Päivi Leino-Sandberg alkoi saada aivan eri kadulle tarkoitettua postia – Virheen seuraus oli ”jännällä tavalla kiva suhde” Taka-Töölössä

    7. 7

      Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035

    8. 8

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    9. 9

      ”Dinnerille öbaut kasilta?” – Anglismien tunkeutumista suomen kieleen ei voi estää, mutta ne ylittävät monen ärsytyskynnyksen, selviää HS:n kyselystä

    10. 10

      Kaksoset oli jo annettu Katja Korhosen rinnalle, kun hoitaja nappasi pojan ja vei pois – Pian äiti silitti heiveröistä selkää ja toivoi, että lapsi saisi elää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies hyppäsi Pitkältäsillalta ja kuoli – ”Oli ilmeisesti halunnut näyttää, että pystyy uimaan kylmässä vedessä”

    2. 2

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    3. 3

      Raiskauksen määritelmää muuttava kansalaisaloite etenee eduskuntaan – Näin aloite määrittelee rangaistavat sukupuoliyhteydet

    4. 4

      Viranomainen tarkasti Meilahden sairaalan: leikkausosastolla raadetaan niin äärirajoilla, että siitä aiheutuu vaaraa

    5. 5

      Marco Bjurström vaikenee tanssikoulunsa hyväksikäyttö­epäilyistä – Alan veteraani Anitra Ahtola tuomitsee tapauksen: ”En hyväksyisi omassa koulussani”

    6. 6

      Norjalaisfregatti voi vaipua vieläkin syvemmälle, nostotyö vie viikkoja – Naisupseereja ryöpytetään vaikka ei tiedetä, olivatko he edes laivalla

    7. 7

      Floridan tiukoissa vaaleissa ajauduttiin 8,3 miljoonan äänen käsilaskentaan ja oikeuden­käynteihin – ”Olemme tehneet itsemme naurun­alaisiksi koko maailman edessä”

    8. 8

      Kolme tavallista suomalais­naista repäistiin pysty­metsästä super­tähdiksi Etelä-Koreaan – ”Mihin olemme oikein lähteneet mukaan”

    9. 9

      Pattitilanne taloyhtiössä: Naapuri seisottaa isoa autoa ikkunan edessä, valittaja sai kuulla häiritsevänsä asumismukavuutta

    10. 10

      Katso tästä taulukosta, tulisitko toimeen kohtuullisena pidetyillä menoilla – Tutkijat määrittelivät, mitä Suomessa tarvitaan säälliseen elämään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    5. 5

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    6. 6

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    9. 9

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    10. 10

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Lars Sundin Finlandia-ehdokkaana oleva romaani vyöryttää lukijan eteen sodanjälkeisen sukupolven soittolistan
    3. Näillä harjoituksilla opit priorisoimaan työt – Asiantuntijat kertovat, miten karsit turhat tehtävät ja saat aikaa olennaiseen
    4. Päivi Leino-Sandberg alkoi saada aivan eri kadulle tarkoitettua postia – Virheen seuraus oli ”jännällä tavalla kiva suhde” Taka-Töölössä
    5. Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä – Kahdeksan grafiikkaa näyttää uuden väestöennusteen madonluvut
    6. USA paljasti vahingossa valmistelleensa syytteet Wikileaksin perustajaa Julian Assangea vastaan
    7. Yksinpurjehdusta johtavan ranskalaiskipparin vaikeudet merellä jatkuvat – ”On ihme, jos pääsen maaliin ”
    8. Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035
    9. Nämä näyttelyt kannattaa käydä katsomassa viikonloppuna – pienistä täydellisistä valokuvista alkuperäiskansojen oikeuksiin
    10. Kestääkö eläkejärjestelmä väestön vähenemisen? Eläkemaksuja on nostettava, mutta ei äkillisesti
    11. Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten suuri johtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  
    12. Näytä lisää