Politiikka
Ykköspaikan säilyttäneen Sdp:n kannatus kääntyi pieneen laskuun, keskusta yhä kaukana kärkikaksikosta
Kesäkokouksissaan toisiaan parhaillaan piikittelevät puolueet voivat melko rauhallisin mielin tarkistaa tuoreimmat kannatuslukemansa HS-gallupista. Muutokset verrattuna edelliseen mittaukseen ovat äärimmäisen maltilliset, enimmillään puolen prosenttiyksikön luokkaa.
Lievää pettymystä uusimpiin lukemiin tosin voi löytyä niin suurimmasta oppositiopuolue Sdp:stä kuin hallituspuolue keskustastakin, sillä demareiden kannatuksen nousu näyttää nyt pysähtyneen, vaikka paalupaikka säilyikin.
Edellisessä HS:n mittauksessa Sdp pyristeli pitkästä aikaa yli 22 prosentin kannatukseen, jollaisen puolue on kokenut viimeksi toukokuussa 2016.
Nyt Sdp jäi hivenen sen alle eli 21,7 prosenttiin, jolla kuitenkin säilyi tulevan pääministeripuolueen paikka, mikäli äänestäjät käyttäytyisivät samoin varsinaisissa eduskuntavaaleissa ensi vuoden huhtikuussa.
Demarit ovat pitäneet HS-gallupin kärkisijaa huhtikuusta lähtien.
Keskusta taas ehti saada toivonkipinää suosion noususta Ylen elokuun alussa julkistamasta mittauksesta, jossa Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilanluotsaaman pääministeripuolueen kannatus kasvoi yli prosenttiyksikön verran lähelle 18:aa prosenttia, jolla se kiri liki Sdp:tä ja kokoomusta.
HS:n gallupista ei keskustalle tullut yhtä hyviä uutisia, vaan puolueen kannatus pysytteli kutakuinkin ennallaan ja oli nyt 15,5 prosenttia.
Tällä suosioluvulla säilyi kuitenkin kolmas sija, vaikka hajurako neljänneksi suosituimpaan puolueeseen eli opposition vihreisiin kapeni 1,8 prosenttiyksikköön.
Vihreät kasvattivat nyt kannatustaan hitusen eli puoli prosenttiyksikköä ja ylsivät 13,7 prosenttiin.
Hallituspuolue kokoomuksen kannatus on mittauksissa ollut viidenneksen tuntumassa ja oli nyt tasan 20 prosenttia. Sillä säilyi puolueen uskollisten kannattajien takaama kakkossija, jota hallitusvastuu ei tunnu rasittavan yhtä paljon kuin keskustaa.
Mittauksen kärkinelikon eli Sdp:n, kokoomuksen, keskustan ja vihreitten perään sijoittuvien puolueiden suosiossakaan ei poliittisesti rauhallisen kesän jäljiltä juuri muutoksia nähty.
Pienemmistä puolueista vain vasemmistoliitto hätyyttelee kymmenen prosentin kannatusta. Lukema pysytteli kuitenkin nyt sen alla eli 9,6 prosentissa, vaikka puolueen puheenjohtaja Li Andersson https://www.hs.fi/haku/?query=li+anderssonkerääkin kehuja yli puoluerajojen.
Osittain samoista eli työntekijöiden äänistä tulevissa vaaleissa taistelee myös Jussi Halla-ahon https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahonjohtama perussuomalaiset, joiden kannatus pysyi hieman alle kahdeksan prosentin.
Perussuomalaisista vuosi sitten irronneita, ministeri Sampo Terhon https://www.hs.fi/haku/?query=sampo+terhonjohtamia sinisiä kannatti HS-gallupissa nyt 1,2 prosenttia, kun Ylen mittauksessa vastaava osuus vajosi jopa alle prosentin. ”Uudistushakuiseksi konservatiivipuolueeksi” itseään kuvaamalla puolueella on 18 kansanedustajaa.
Rkp:n ja kristillisdemokraattien kannatuslukemat säilyivät kutakuinkin ennallaan ja olivat 4,3 ja 4,1 prosenttia.
Hallituksessa istuvat kokoomus, keskusta ja siniset nauttivat nyt 36,7 prosentin luottamusta. Siitä kokoomuksen osuus on yli puolet. Hallituksen kannatus on ollut laskussa, vaikka esimerkiksi talous- ja työllisyysluvut ovat kohentuneet jopa yli odotusten.
Ennen vaaleja politiikan syksyyn ja kevääseen mahtuu esimerkiksi ensi viikon budjettiriihi, joka on hallituspuolueiden ääntenkalastuksen kannalta hankala, koska paljon puhuttua jakovaraa ei niiden mukaan juuri ole.
Vaikka talousluvut ovat yhä lupaavat, on suurimmat linjaukset tehty jo kevään taloussuunnitelmissa ja kehysriihessä. Tosin esimerkiksi verotuksen keventämisestä ja sen painopisteistä vielä kiistellään.
Oppositiolle talouskasvu antaa aiheen perätä esimerkiksi koulutus- ja indeksileikkausten perumista. Samalla katse on jo eduskuntavaaleissa, ja sitä ennen ratkeaa myös sote- ja maakuntauudistuksen kohtalo.
Vaaliessa teemoiksi noussevat myös ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka, joissa äänestäjien saattaa olla työlästä saada tolkkua puolueiden painotuseroista.
Puolueet itsekin tuntuvat jo käyvän paitsi vaalitaistelua myös identiteettitaistelua. Pääministeri Juha Sipilän piikittely ”vihervasemmistosta” synnytti kiivaan kiistelyn termin sisällöstä ja osuvuudesta.
HS:n gallupissa oli puoluekannastaan tietämättömiä nyt 36 prosenttia, joka on hieman enemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo 33 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Toisaalta niistä, jotka äänestäisivät jotakin puoluetta eduskuntavaaleissa, erittäin varmoja kannastaan on 36 prosentin osuus.
Varmimpia puoluekannastaan ovat perussuomalaiset, kun taas vihreissä on eniten epätietoisuutta.
Lievää pettymystä uusimpiin lukemiin tosin voi löytyä niin suurimmasta oppositiopuolue Sdp:stä kuin hallituspuolue keskustastakin, sillä demareiden kannatuksen nousu näyttää nyt pysähtyneen, vaikka paalupaikka säilyikin.
Edellisessä HS:n mittauksessa Sdp pyristeli pitkästä aikaa yli 22 prosentin kannatukseen, jollaisen puolue on kokenut viimeksi toukokuussa 2016.
Nyt Sdp jäi hivenen sen alle eli 21,7 prosenttiin, jolla kuitenkin säilyi tulevan pääministeripuolueen paikka, mikäli äänestäjät käyttäytyisivät samoin varsinaisissa eduskuntavaaleissa ensi vuoden huhtikuussa.
Demarit ovat pitäneet HS-gallupin kärkisijaa huhtikuusta lähtien.
Keskusta taas ehti saada toivonkipinää suosion noususta Ylen elokuun alussa julkistamasta mittauksesta, jossa Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilanluotsaaman pääministeripuolueen kannatus kasvoi yli prosenttiyksikön verran lähelle 18:aa prosenttia, jolla se kiri liki Sdp:tä ja kokoomusta.
HS:n gallupista ei keskustalle tullut yhtä hyviä uutisia, vaan puolueen kannatus pysytteli kutakuinkin ennallaan ja oli nyt 15,5 prosenttia.
Tällä suosioluvulla säilyi kuitenkin kolmas sija, vaikka hajurako neljänneksi suosituimpaan puolueeseen eli opposition vihreisiin kapeni 1,8 prosenttiyksikköön.
Vihreät kasvattivat nyt kannatustaan hitusen eli puoli prosenttiyksikköä ja ylsivät 13,7 prosenttiin.
Hallituspuolue kokoomuksen kannatus on mittauksissa ollut viidenneksen tuntumassa ja oli nyt tasan 20 prosenttia. Sillä säilyi puolueen uskollisten kannattajien takaama kakkossija, jota hallitusvastuu ei tunnu rasittavan yhtä paljon kuin keskustaa.
Mittauksen kärkinelikon eli Sdp:n, kokoomuksen, keskustan ja vihreitten perään sijoittuvien puolueiden suosiossakaan ei poliittisesti rauhallisen kesän jäljiltä juuri muutoksia nähty.
Pienemmistä puolueista vain vasemmistoliitto hätyyttelee kymmenen prosentin kannatusta. Lukema pysytteli kuitenkin nyt sen alla eli 9,6 prosentissa, vaikka puolueen puheenjohtaja Li Andersson https://www.hs.fi/haku/?query=li+anderssonkerääkin kehuja yli puoluerajojen.
Osittain samoista eli työntekijöiden äänistä tulevissa vaaleissa taistelee myös Jussi Halla-ahon https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahonjohtama perussuomalaiset, joiden kannatus pysyi hieman alle kahdeksan prosentin.
Perussuomalaisista vuosi sitten irronneita, ministeri Sampo Terhon https://www.hs.fi/haku/?query=sampo+terhonjohtamia sinisiä kannatti HS-gallupissa nyt 1,2 prosenttia, kun Ylen mittauksessa vastaava osuus vajosi jopa alle prosentin. ”Uudistushakuiseksi konservatiivipuolueeksi” itseään kuvaamalla puolueella on 18 kansanedustajaa.
Rkp:n ja kristillisdemokraattien kannatuslukemat säilyivät kutakuinkin ennallaan ja olivat 4,3 ja 4,1 prosenttia.
Hallituksessa istuvat kokoomus, keskusta ja siniset nauttivat nyt 36,7 prosentin luottamusta. Siitä kokoomuksen osuus on yli puolet. Hallituksen kannatus on ollut laskussa, vaikka esimerkiksi talous- ja työllisyysluvut ovat kohentuneet jopa yli odotusten.
Ennen vaaleja politiikan syksyyn ja kevääseen mahtuu esimerkiksi ensi viikon budjettiriihi, joka on hallituspuolueiden ääntenkalastuksen kannalta hankala, koska paljon puhuttua jakovaraa ei niiden mukaan juuri ole.
Vaikka talousluvut ovat yhä lupaavat, on suurimmat linjaukset tehty jo kevään taloussuunnitelmissa ja kehysriihessä. Tosin esimerkiksi verotuksen keventämisestä ja sen painopisteistä vielä kiistellään.
Oppositiolle talouskasvu antaa aiheen perätä esimerkiksi koulutus- ja indeksileikkausten perumista. Samalla katse on jo eduskuntavaaleissa, ja sitä ennen ratkeaa myös sote- ja maakuntauudistuksen kohtalo.
Vaaliessa teemoiksi noussevat myös ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikka, joissa äänestäjien saattaa olla työlästä saada tolkkua puolueiden painotuseroista.
Puolueet itsekin tuntuvat jo käyvän paitsi vaalitaistelua myös identiteettitaistelua. Pääministeri Juha Sipilän piikittely ”vihervasemmistosta” synnytti kiivaan kiistelyn termin sisällöstä ja osuvuudesta.
HS:n gallupissa oli puoluekannastaan tietämättömiä nyt 36 prosenttia, joka on hieman enemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo 33 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.
Toisaalta niistä, jotka äänestäisivät jotakin puoluetta eduskuntavaaleissa, erittäin varmoja kannastaan on 36 prosentin osuus.
Varmimpia puoluekannastaan ovat perussuomalaiset, kun taas vihreissä on eniten epätietoisuutta.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
Kannatusarvio on laadittu yhdistämällä vastaukset ja viime kuntavaalien tilastot.
Tutkimukseen haastateltiin puhelimitse 2 412 henkilöä 16.7.–16.8. Otos edustaa 18–79-vuotiaita suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyn teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta Kantar TNS Oy.
- Puoluekannatus Seuraa
- HS-gallup Seuraa
- Eduskuntavaalit Seuraa
- Marjukka Liiten Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24