Politiikka

Jukka Jokiniemi on sokea toimitusjohtaja, joka palkkaa osatyökykyisiä yritykseensä – Miksi moni suomalainen jää pienten vammojen takia työttömäksi?

Hallitus yrittää keksiä uusia keinoja työllistää ihmisiä, joiden työkyky on alentunut pitkäaikaissairauden tai vamman vuoksi. Monen heistä on vaikea löytää työtä avoimilta markkinoilta.

Suomessa kärsitään nousukauden lieveilmiöstä – työvoimapulasta. Samaan aikaan 72 prosentin työllisyysastetavoitteensa saavuttanut hallitus on alkanut puhua työllisyysasteen nostosta pohjoismaiselle tasolle jopa 80 prosenttiin.

Vaikka ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta ei ole luovuttu ja työntekijöitä tarvitaan lisää, kymmenet tuhannet työttömät työnhakijat eivät löydä työtä avoimilta työmarkkinoilta, koska he ovat osatyökykyisiä. Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa on jopa 600­000 osatyökykyistä, joista 200­000 on työelämän ulkopuolella.


Tämän joukon työllistyminen pienentäisi valtion sosiaaliturvamenoja, lisäisi verotuloja ja nostaisi työllisyysastetta. Työllistyneen taloudellinen asema todennäköisesti paranisi ja eläkettä kertyisi, mutta se myös toisi tunteen osallisuudesta.

Valaisinvalmistaja Innojokista tekee poikkeuksellisen yrityksen se, että sen toimitusjohtaja on virallisten määritelmien mukaan täysin työkyvytön. Yrityksen perusti vuonna 1993 Jukka Jokiniemi.

Silmän­pohjan rappeuman takia sokeutu­neella Joki­niemellä oli laman keskellä kaksi vaihto­ehtoa: jäädä eläkkeelle tai perustaa yritys. Hän valitsi jälkim­mäisen. Yrittämisen ohella hän opiskeli kuntoutus­tutkinnon ja väitteli tekniikan tohtoriksi. Nyt yritys on alansa markkinajohtaja, vientiä on yli 20 maahan ja toimintaa on laajennettu huoneistohotellialalle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jos olen sataprosenttisesti työkyvytön ja pystyn tekemään väitöskirjan, niin en minä ihan täysin kyvytön taida olla. Tajuan ristiriidan virallisten termien ja arkitodellisuuden välillä.”

Jokiniemen omasta taustasta johtuen Innojokin filosofia on osatyökykyisten työllistäminen. Noin 20 työntekijän yrityksessä on aina ollut työllistettynä vammaisia ihmisiä, mutta myös alihankintaketjun kautta työllistyy osatyökykyisiä ja vammaisia työntekijöitä.

”Se on meidän missiomme. Valmistamme mahdollisimman paljon tuotteita Suomessa, ja jos on mahdollista työllistää joku osatyökykyinen, se on meille itseisarvo.”

Jos Jokiniemellä on valittavana joko liikuntavammainen tai vammaton työntekijä, hän valitsee mieluummin liikuntavammaisen.

”Sataprosenttista ja kaikkivoipaa työntekijää ei ole. Osatyökykyisen kohdalla pitää vain kartoittaa osaaminen ja tehdä yksilöllisiä ratkaisuja.”


Laatuinsinööri Arto Peltoniemi tuli Innojokiin seitsemän vuotta sitten. Pitkän uran jälkeen Peltoniemi ehti olla työttömänä vain hetken, koska hän itse ehdotti te-toimistolle työllistämistukea. Tuen loputtua Peltoniemi jäi yritykseen tavallisella sopimuksella.

Kesäkuussa asiakaspalvelussa aloittanut Anne Granholm kertoo myös, ettei hänellekään tultu tarjoamaan mahdollisuutta työkokeiluun valaisinyrityksessä. Peltoniemellä on lapsena sairastetun polion takia liikuntarajoite, ja Granholmilta eivät enää sorminäppäryyttä vaativat työt onnistu reuman takia.

”Keskustelin reumalääkärin kanssa ja totesin, että vapailta työmarkkinoilta ei kannata lähteä etsimään työtä. Hän ehdotti, että otetaan yhteyttä te-toimistoon ja sitä kautta pääsin eteenpäin. Osaaminen ja tietotaitohan eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka minulla on kädet huonossa kunnossa”, Granholm toteaa.

 

Jokiniemen mielestä työntekijän rekrytointi on aina riski.

Peltoniemi kertoo, että asenteet osatyökykyisiä kohtaan ovat muuttuneet. Kun hän valmistui invalidien ammattikoulusta 1970-luvulla, työnantajat kyselivät jo keväisin koulusta työntekijöitä. Peltoniemikin työllistyi välittömästi valmistumisen jälkeen.

”Heti alussa meille tehtiin selväksi, että täältä valmistuu ammattilaisia.”

Jokiniemi myös muistuttaa, että sotien jälkeen sotainvalidit koulutettiin tehdastöihin ja sokeat esimerkiksi hierojiksi. Asenne oli se, että kaikki pystyvät tekemään työtä.

”Meillä kaikilla on oma vammamme, joillakin se on fyysinen, toisilla asenne. Mikään fyysinen vamma ei ole niin vaikea kuin asennevamma”, Jokiniemi tiivistää.

Peltoniemi ja Granholm toivovat yrityksiltä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Granholmin mielestä työnantajien ajattelu on välillä hyvin yksioikoista, eikä osatyökykyisen potentiaalia haluta nähdä.

Jokiniemi on osallistunut moniin hankkeisiin, joissa osatyökykyisten työllisyyttä on pyritty parantamaan.

”Hirveän usein ajatellaan, että osatyökykyiset voivat tehdä vain jotain perustyötä, kuten siivoamista. Tosi harvoin ajatellaan, että he voivat olla vaikka vastuullisessa teknisessä asiantuntijatyössä.”

Hänen mielestään byrokratia myös hankaloittaa työllistämistä, koska päätösten saaminen te-toimistosta kestää välillä kohtuuttoman kauan. Granholminkin aloittaminen Innojokissa viivästyi kolmella kuukaudella tämän takia.

Jokiniemen mielestä työntekijän rekrytointi on aina riski, eikä yksityisellä yrityksellä ole tietenkään varaa pitää työntekijää, jonka työsuoritus ei ole tasavertainen muiden kanssa. Kaikkien kanssa työsuhde ei olekaan jatkunut.

”Se on silti paremmin hallittavissa oleva riski kuin vammattoman työntekijän kohdalla, koska silloin et voi työkokeilun kautta aloittaa tutustumista ihmiseen.”

Voisiko osatyökykyisistä löytyä ratkaisu työvoimapulaan?

Työkykyisiä ja työhaluisia työntekijöitä siis olisi, mutta heidän työllistymisensä on osoittautunut vuosi vuoden jälkeen vaikeaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) mukaan viime vuonna työllistyneiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työttömyys kesti 77 viikkoa, kun muilla aika oli 46 viikkoa.

Hallituksen tavoitteena on, että osatyökykyiset työllistyisivät avoimille työmarkkinoille. Siksi yksi hidaste työllistymisen tiellä ovat yritykset. Työpaikoilla monesti säikähdetään joustojen ja tuen järjestämistä ja pelätään mahdollisia sairauslomia.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan yritykset ovat nyt aiempaa kiinnostuneempia osatyökykyisten palkkaamisesta työvoimapulan takia. Tämä on vaikuttanut myös asenteisiin.

”Pitäisi ymmärtää, että ihmisellä voi olla huomattavakin fyysinen rajoite, mutta se ei vaikuta yhtään kyseiseen työtehtävään. Työkykyä pitäisi aina arvioida työtehtäväkohtaisesti.”

Temin selvityksen mukaan yritysten mielestä täyttä työkykyä tärkeämpää on loppujen lopuksi motivaatio. Pentikäinen kertoo, että osatyökykyisiä palkanneet yrittäjät ovat erityisen tyytyväisiä juuri työntekijän vahvaan motivaatioon.

Osatyökykyisten työllistäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.Tätä varten keväällä käynnistettiin selvitys työttömien osatyökykyisten työllisyyden parantamisesta. Raportin on tarkoitus valmistua lokakuussa, mutta työministeri Jari Lindström (sin) on jo vaatinut, että joistain toimista on päätettävä elokuun budjettiriihessä.

Selvitykseen kootaan ehdotuksia, tilastoja ja muiden selvitysten keskeisimpiä havaintoja ja tehdään esityksiä sekä etuus- että palvelujärjestelmien kehittämiseksi. Siinä arvioidaan myös aktiivimallin vaikutuksia osatyökykyisiin. Toisen selvityshenkilön, Temin johtajan Tuija Oivon mukaan perustavanlaatuisin ongelma on tällä hetkellä palvelujärjestelmässä.

”Ongelma on se, ettei työ- ja toimintakykyä tällä hetkellä selvitetä riittävän hyvin. Jos tunnistaminen mättää, välttämättä ne palvelut, joihin ihmiset ohjautuvat eivät olekaan parhaita mahdollisia. Olen aikalailla vakuuttunut siitä, että palvelujärjestelmässä tapahtuvista virheistä vasta maksetaankin ja hinta on yhteiskunnalle iso.”

Työkyvyn arviointi on vaikeaa senkin takia, että joillain vaikeasti työllistyvillä osatyökykyisillä ei välttämättä ole yhtenäistä työhistoriaa, johon jäljellä olevaa työkykyä voisi verrata. Joskus henkilö itse kokee olevansa osatyökykyinen tai työkyvytön, mutta viranomaiset ja lääkärit katsovat hänen olevan työkykyinen.

Arvionnin tueksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi osatyökykyiset tarvitsevat terveyspalveluja, mutta Oivon mukaan perusterveydenhuolto ei toimi tarpeeksi vahvasti yhteistyössä sosiaali- ja työllisyyspalvelujen kanssa. Lakisääteisiä työttömän terveystarkastuksia tehdään vähän.

Toisaalta moni osatyökykyinen tahtoisi töihin, mutta sopivaa työtä on hankala löytää.

Työpaikan löytämiseksi palvelut pitäisi usein räätälöidä henkilökohtaisesti, sillä jokaisella osatyökykyisellä on erilaiset rajoitteet, osaaminen ja työhistoria. Tuija Oivo sanoo, että myös sosiaaliturvauudistus tarvitaan. Tukien ja työn yhteensovittaminen on ongelma monille osatyökykyisille.

Oivo luettelee kolme kokonaisuutta, joilla osatyökykyisten työllistymistä voidaan erityisesti parantaa työkyvyn selvittämisen lisäksi. Toimet ovat samat, jotka työministeri Lindström mainitsi kolumnissaan viime viikolla.

1. Tuetaanko yrityksiä tarpeeksi?

Yrittäjä voi tälläkin hetkellä saada osatyökykyisen työllistämiseen esimerkiksi palkkatukea, työhönvalmennusta ja työolosuhteiden järjestelytukea. Palkkakustannuksia voidaan korvata jopa puolet, mutta korkeintaan 1­400 euroa kuussa.

Temin viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan pienet ja keskisuuret yritykset korostavat juuri palkkatuen merkitystä. Isommat yritykset pelkäävät esimerkiksi eläkeriskejä. Suomen Yrittäjien Pentikäisen mukaan yrityksissä toivotaan myös irtisanomisen helpottamista, jotta osatyökykyisen palkkaaminen ei olisi niin iso riski. Vaikka tuet ovat Pentikäisen mielestä hyvällä tasolla, tietoa näistä tukimuodoista ei ole löytynyt tai sitä ei ole osattu hakea.

Palkkatukea on arvosteltu siksi, että se ei aina johda työllistymiseen. Yritys voi ottaa tilalle seuraavan palkkatuetun työntekijän. Tuen hyvä puoli on se, että se voidaan kohdistaa niihin, jotka tukea tarvitsevat. Sen sijaan määräaikaisuuksien perusteiden höllentäminen ja koeajan pidentäminen ovat laajempia keinoja.

2. Voisiko työn syrjään päästä kiinni välityömarkkinoilla?

Työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä keinoina ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, uraohjaus, työvoimakoulutus, oppisopimus, ammatillinen kuntoutus ja palkkatuettu työ. Välityömarkkinoista vastaavat pitkälti järjestöt. Tuija Oivon mukaan monissa maissa tällaisia yhteisötalouden mahdollisuuksia on edistetty järjestelmällisesti, mutta Suomessa tähän tarvittaisiin uusi vaihde.

Tarkoituksena on se, että välityömarkkinoilta työllistytään avoimille työmarkkinoille. Temin mukaan on silti paljon palkkatuettua työtä, joka ei johda työllistymiseen avoimille työmarkkinoille jälkeen päin. Välityömarkkinoihin liittyy myös kilpailun vääristämisen kaltaisia ongelmia.

3. Entä jos julkisissa hankinnoissa olisi velvoite työllistää?

Hankintalaki mahdollistaa jo nyt sen, että kunta tai valtio voi asettaa hankinnan ehdoksi sosiaalisia kriteereitä, kuten velvoitteen työllistää heikommassa asemassa olevia. Tätä mahdollisuutta ei käytetä työministerin mielestä tarpeeksi. Lindström on valmis selvittämään, voisiko kunnille ja tuleville maakunnille asettaa lakiin velvoitteen lisätä julkisten hankintojen työllistämisvelvoitteen käyttöä.

Juttua varten on haastateltu myös kärkihankkeen hankepäällikköä Päivi Mattila-Wiroa ja Vates-säätiön johtajaa Jaana Pakarista.Sokea toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi työllistää osatyökykyisiä ja menestyy

Mistä on kyse?

Osatyökykyiset


­Vuonna 2017 te-toimistoissa oli kuukausittain 37­000 osatyökykyiseksi rekisteröityä työnhakijaa. Työttömien työkykyongelmien määrä on selvitysten mukaan vielä suurempi.

­Osatyökykyisellä voi olla jokin autismin muoto, kehitysvamma, kuurous, mielenterveyden häiriö tai vaikka tuki- ja liikuntaelinsairaus. Työkykyrajoitteiden moninaisuuden takia osatyökykyiset tarvitsisivat hyvin räätälöityjä palveluja.

­Jokainen on elämänsä aikana joskus osatyökykyinen. 55 prosentilla työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, ja lähes viidennes kokee, että tämä vaikuttaa työmahdollisuuksiin. Työkyky voi myös alentua esimerkiksi läheisen menetyksen takia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Työmarkkinat
  • Työkyky
  • Työvoimapula
  • Oona Lohilahti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Nimeämättömät lähteet The New York Timesille: Apulais­oikeusministeri Rosenstein ehdotti Trumpin keskusteluiden salaista äänittämistä

    3. 3

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    4. 4

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    5. 5

      Jasper Pääkkösestä tuli Spike Leen elokuvan psykopaattirasisti, koska ohjaaja ihastui häneen kesken koekuvausten – lauantaina Lee menee Pääkkösen saunaan ja suunnittelee yhteistyön jatkumista

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkijat löysivät maailman varhaisimman eläimen – merkillinen olio löytyi Suomen naapurista

    7. 7

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Norjalaishiihtäjille tarjotaan kriisiapua – Joukkuetta kohdannut kolme kuolemantapausta lyhyessä ajassa

    9. 9

      Ensihoitajille ehdotetaan rajuja poliisivaltuuksia – Ammattiliittoa huolettaa: Joutuisivat viemään mielenterveyspotilaita pakkohoitoon ilman virkavaltaa

    10. 10

      Kun Vesa Vuorenmaan isä sammui sohvalle, poika siivosi jäljet ja ajoi Ladan talliin – nyt hän valmentaa ”hapettomassa tilassa olevia” asiakkaita luksuskuntosalilla Helsingin keskustassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    2. 2

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    3. 3

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    5. 5

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    6. 6

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    7. 7

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    8. 8

      ”27 oppilaan luokalla on viisi historiankirjaa” – HS kysyi helsinkiläis­vanhemmilta lasten koulu­kirjoista, ja tulos on häkellyttävä

      Tilaajille
    9. 9

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    10. 10

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Naisen Ferrarin materiaaleja valittiin niin, että ne sopivat yhteen hänen Louis Vuitton -laukkunsa kanssa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää