Politiikka

Hallitus sorvaa maataloudelle kriisipaketin, mutta millaisen? Tuki kohdistuu helposti väärin tai tulee liian myöhään

MTK toivoo ensi vuodelle 120–140 miljoonan tukea kuivuuden aiheuttamien tappioiden takia. Näin suurta tukea ei tule, mutta kymmeniä miljoonia kuitenkin.

Budjettiriihessä on esillä ainakin yksi asia, josta kaikki ovat hallituksessa herttaisen yksimielisiä: maanviljelijöille on luvassa tukipaketti, jolla yritetään lievittää kesän kuivuudesta aiheutuvia taloudellisia vaikeuksia.

Siitäkin tuntuu olevan yksimielisyys, että tuelle on kova tarve. Sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ovat sanoneet, että ”ykkösmiljoonat” eli yksinumeroiset tukisummat eivät nyt riitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun aletaan puhua suuremmista summista, poliittinen vääntö yleensä kovenee. Tällä kertaa tukipaketille on tullut ymmärrystä myös oppositiopuolueista ja ammattiliitoista. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi Maaseudun Tulevaisuudessa, että SAK:n tietyille liitoille maatalouden ja kotimaisen alkutuotannon säilyminen on tärkeää.

Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n toiveena on peräti 120–140 miljoonan euron välitön tukipaketti, minkä lisäksi järjestö toivoo tuen jatkuvan myös vuonna 2020.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toiveessa on etujärjestölisää. Hallituksen antama tukisumma voi nousta kymmeniin miljooniin euroihin, mutta ei kuitenkaan kolminumeroiseksi, koska budjetin niukalla ”jakovaralla” on muitakin ottajia.

Tukirahat on etsittävä kansallisesti, sillä EU:sta ei ole luvassa ainakaan merkittäviä summia.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan maatilojen tilanne on kiristynyt koko ajan vuoden 2014 jälkeen pääosin Venäjä-pakotteiden takia. EU asetti Venäjälle sanktioita Ukrainan sodan takia, minkä vastavedoksi Venäjä rajoitti elintarviketuontia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Satovaihtelut kuuluvat maataloudessa normaaliin toimintaan, mutta nyt tilit ovat tyhjillään eikä tiloilla ole jäljellä puskureita”, Marttila sanoo.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) äskettäisen arvion mukaan viljatilojen ennestäänkin heikko kannattavuus jää tänä vuonna nollaan. Luken mukaan vähintään puolet viljanviljelijöistä ei saa ollenkaan korvausta omalle työlleen ja omalle pääomalle.

Myös muiden kasvinviljelytilojen kannattavuus on yhtä heikko. Eläintilojen kannattavuustilanne on hivenen parempi, mutta niilläkin huono sato näkyy ruokintakustannusten kasvuna.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kuivinta on ollut Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Tukipakettia on rakenneltu viime viikot kahden ongelman varjossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toinen on se, että monilla maatiloilla tukirahoja tarvittaisiin nopeasti, mutta nopeita tuki-instrumentteja ei ole valmiina. Marttilan mukaan tiloilla sinnitellään syksyn ajan EU-tukien maksatusaikataulun ansiosta, mutta vaikein vaihe on edessä alkuvuodesta ja keväällä.

Jos hallitus aikoo rakentaa kokonaan uuden tukimuodon tai nostaa olemassaolevien tukien tasoa, toimet pitää hyväksyttää eli notifioida etukäteen EU-komissiossa. Se ottaa aikaa, ja Marttila toivookin, että tällaisessa tilanteessa myös komissio voisi toimia tavallista nopeammin.

”Nyt ei tarvita vuoden neuvotteluprosessia. Jos EU:lla itsellään ei ole rahaa eikä halua tulla vastaan, niin antaisivat jäsenmaille poikkeuksellisesti joustoa”, Marttila toivoo.

Toinen ongelma on tukien osuvuus. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin mukaan tilat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa: jos sadekuuroja on osunut kohdalle, sato saattaa olla kunnossa, kun jo naapuripitäjässä tilanne voi olla aivan toinen.

Kalmari ei kannata tuen jakamista tasaisesti kaikille peltohehtaareille, vaan jonkinlaista kohdentamista.

”Tukea voisi kohdentaa esimerkiksi kotieläintilojen rehunhankintakustannuksiin”, Kalmari sanoo.

Hallitus jakoi tämän vuoden helmikuussa 25 miljoonaa euroa viljelijöille vuoden 2017 huonojen sadonkorjuuolojen takia.

Kohonneita kone- ja kuljetuskustannuksia hyvitettiin viljelijöille niin, että heille palautetaan valmisteveroa väliaikaisesti korotettuna vuoden 2017 aikana käytetystä kevyestä polttoöljystä. Tuki koski kaikkia alueita, vaikka olot eivät olleet samat joka puolilla maata.

Tämä tuki saattaa jatkua.

Yksi käytetty tukitapa ovat myös korkotukilainat, jossa viljelijän ottaman lainan korko painetaan matalaksi valtion korkotuen avulla. Näyttää siltä, että tällaista lainoitusta on luvassa osana tätäkin tukipakettia.

Suomessa mittavaa tukipakettia on vaadittu myös sillä perusteella, että Ruotsikin aikoo tukea viljelijöitään tuntuvasti. Ruotsi aikoo antaa omassa maatalouden tukipaketissaan tukea viljelijöille 1,2 miljardilla kruunulla eli noin 115 miljoonalla eurolla.

Tuki on jaettu kahdelle vuodelle niin, että jo tämän vuoden aikana tukea on tarjolla noin 45 miljoonan euron edestä, loput ovat jaossa ensi vuonna.

Tänä vuonna tukea on luvassa vain eläintiloille eläinten pääluvun mukaan. Ensi vuonna tuki laajenisi myös viljatiloille.

Fakta

Tulossa kurja sato


 Luonnonvarakeskuksen heinäkuun lopun arvion mukaan Suomeen on tulossa koko 2000-luvun pienin sato.

 Rukiin sato jäänee puoleen viime vuodesta ja vehnän sato putoaa kolmanneksen. Ohrasato jäänee alimmaksi kolmeenkymmeneen vuoteen.

 Viljasato jää kokonaisuudessaan noin 2,8 miljardiin kiloon.

 Eläinten ruokintaan tarkoitetun säilörehun kokonaissato on jäämässä 30–50 prosenttia tavanomaista pienemmäksi koko maassa.

 Lähteet: Luke, ProAgria

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Budjetti 2019
  • Maatalous
  • Maataloustuki
  • Viljasato

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    6. 6

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    7. 7

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    8. 8

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    9. 9

      Pyykinkuivaus ja varastointi aiheuttavat tuhoisia paloja – Palomestari: Jos sähkösauna ei ole käytössä, niin kiukaan sulake pitää ottaa irti

    10. 10

      Lehti: Maltalaisen toimittajan murhan tilaajat tunnistettu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    8. 8

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    9. 9

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    10. 10

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää