Tutkimukseen yllättävän suuri lisärahoitus: Sadan miljoonan pottia jaetaan korkeakouluille ja yrityksille

Vaatimukset tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohentamisesta eivät ole kaikuneet ihan kuuroille korville, sillä hallitus esittää siihen noin sadan miljoonan euron pysyvää lisäystä budjettiriihessään.

Määrärahoja on jaossa opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilta.

Sen sijaan esimerkiksi yliopistojen toivomia indeksijäädytysten purkuja ei ole luvassa.

Hallituskauden alkupuolella tehdyt leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen nostivat kovaa kritiikkiä. Uudet tuet paikkaavat osin tutkimus- ja koulutusalan kokemia menetyksiä.

Yhteensä 112 miljoonan euron tutkimuspotista suurimman osan olisi saamassa Business Finland eli entinen Tekes, joka viime vuosina on joutunut tuntuvien menoleikkausten kohteeksi. Se on heijastunut myös korkeakouluihin, joiden tutkimustoimintaan rahoitusta edelleen jaetaan.

Business Finlandille on tulossa 69 miljoonan euron lisä pysyviin rahoituksen myöntövaltuuksiin, kun Suomen Akatemian lisäys vastaaviin valtuuksiin olisi 25 miljoonaa euroa.

Määrärahojen turvin on määrä lisätä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Business Finlandin avustuksin tuetaan lähinnä soveltavaa, yrityslähtöistä tutkimusta, kun taas Akatemian avustukset kohdistuvat enemmän perustutkimukseen. Nyt niitä halutaan suunnata erityisesti nuorille tutkijoille.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio https://www.hs.fi/haku/?query=johanna+moisiosanoo, että Tekesin aiempien rahoitusleikkausten vaikutus julkisiin tutkimusorganisaatioihin on ollut yli sata miljoonaa euroa.

”Business Finlandin saama uusi rahoitus ei ehkä sitä täysin korvaa, koska se tukee ensisijaisesti elinkeinoelämän uudistumista tukevaa tutkimusta ja yritysten keskinäistä sekä niiden ja julkisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä”, Moisio sanoo.

”Yliopistojen ja perustutkimuksen rahoituksen paikkaamisessa seuraavallakin hallituksella riittää vielä työtä, vaikka tämä on jo myönteinen kehityssuunta. Suomalaista tutkimusta tarvitaan myös niillä aloilla, joilla yritysyhteistyö ei ole se juttu”, Moisio sanoo.

Myös yliopistoja edustavat rehtorineuvosto Unifi ja Sivistystyönantajat ovat tyytyväisiä tutkimuksen pysyvän rahoituksen lisäyksiin.

Läheisemmin elinkeinoelämää palveleva Teknologian tutkimuskeskus VTT olisi saamassa seitsemän miljoonan euron lisärahoituksen.

Myös ammattikorkeakouluille esitetään viiden miljoonan euron lisäystä tki- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen.

Julkisuudessa kritiikkiä on kovasti saanut se, että yliopistosairaaloiden 21 miljoonan euron valtion tutkimusrahoitus olisi laskemassa ensi vuonna kuusi miljoonaa euroa eli 15 miljoonaan.

Nyt tuo summa oltaisiin palauttamassa, vaikka alun perinkin siinä oli kyse eduskunnan ”joululahjasta”.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen https://www.hs.fi/haku/?query=sanni+grahn-laasosen(kok) mukaan tutkimuksen tulevaisuusbudjetti luo pohjaa tavoitteelle, että vuoteen 2030 mennessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, kuten esimerkiksi korkeakouluvisiossa on linjattu.

Samoin on linjannut pääministeri Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto. Nyt tuo osuus on alle kolme prosenttia.

Nyt tehdyt määrärahalisäykset perustuvat pitkälti kolmen kansliapäällikön työryhmän esityksiin työllisyyden ja kasvun edellytysten parantamiseksi.

Varsinaisen koulutuksen puolelle uutta rahoitusta voi laskea tulevan yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, josta osansa saavat esimerkiksi lukiot, korkeakoulut ja amattikoulut.

Sivistystyönantajat kuitenkin muistuttaa, että koulutuksen reaalinen panostus laskee yhä indeksijäädytysten seurauksena ja kärkihankerahoituksen päättyessä.

Sivistystyönantajien mukaan vuonna 2010 koulutusmenot olivat suhteessa bruttokansantuotteeseen 6,6 prosenttia, kun ne ensi vuonna ovat arviolta 5,6 prosenttia, vaikka osaamistarpeet kasvavat.

Kevään kehysriihessä hallitus jo päätti täsmäpanostuksista pikakoulutuksiin osaavan työvoiman saamiseksi, ja nyt niitä jatketaan.

Korkeakouluille myönnetään jo tämän vuoden lisätalousarviossa kymmenen miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, joita ovat esimerkiksi ohjelmistoala, rakennusala, teknologiateollisuus sekä sosiaali- ja terveysala.

Myös ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan. Tutkinnon osien tai muiden pienten osaamiskokonaisuuksien opiskeluun suunnataan kymmenen miljoonaa euroa jo vuoden 2018 lisätalousarviossa. Siitä on saman verran menossa myös maahanmuuttajien koulutukseen.

Uutta lisärahaa on vihdoin saamassa myös lukio, jonka rahoitus on kärsinyt jo monen hallituksen aikana niin, että kunnat ovat joutuneet paikkailemaan sitä tuntuvasti ja kantamaan valtaosan lukion kustannuksista.

Hallitus esittää lukion ja ylioppilastutkinnon uudistusten toimeenpanoon kymmenen miljoonan euron määrärahaa.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan samoin kymmenen miljoonan euron määräraha, mutta siitä päätettiin jo huhtikuun kehysriihessä. Silloin päätettiin myös, että kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan.

Samoin ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan, ja uudistusta tuetaan edelleen 15 miljoonan euron lisärahoituksella, mutta siitäkin kerrottiin jo kevään kehysriihessä.

Määräaikainen liikkuvan koulun hanke on saamassa jatkoa ja vielä muutaman miljoonan euron lisärahoituksen.