Politiikka

Tutkimukseen yllättävän suuri lisärahoitus: Sadan miljoonan pottia jaetaan korkeakouluille ja yrityksille

Suurin osa potista eli liki 70 miljoonaa euroa on menossa Tekesin eli nykyisen Business Finlandin valtuuksiin myöntää avustuksia korkeakouluille ja yrityksille. Myös Suomen Akatemian pysyvä rahoitus kasvaisi 25 miljoonaa euroa.

Vaatimukset tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kohentamisesta eivät ole kaikuneet ihan kuuroille korville, sillä hallitus esittää siihen noin sadan miljoonan euron pysyvää lisäystä budjettiriihessään.

Määrärahoja on jaossa opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilta.

Sen sijaan esimerkiksi yliopistojen toivomia indeksijäädytysten purkuja ei ole luvassa.

Hallituskauden alkupuolella tehdyt leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen nostivat kovaa kritiikkiä. Uudet tuet paikkaavat osin tutkimus- ja koulutusalan kokemia menetyksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhteensä 112 miljoonan euron tutkimuspotista suurimman osan olisi saamassa Business Finland eli entinen Tekes, joka viime vuosina on joutunut tuntuvien menoleikkausten kohteeksi. Se on heijastunut myös korkeakouluihin, joiden tutkimustoimintaan rahoitusta edelleen jaetaan.

Business Finlandille on tulossa 69 miljoonan euron lisä pysyviin rahoituksen myöntövaltuuksiin, kun Suomen Akatemian lisäys vastaaviin valtuuksiin olisi 25 miljoonaa euroa.

Määrärahojen turvin on määrä lisätä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä.

Business Finlandin avustuksin tuetaan lähinnä soveltavaa, yrityslähtöistä tutkimusta, kun taas Akatemian avustukset kohdistuvat enemmän perustutkimukseen. Nyt niitä halutaan suunnata erityisesti nuorille tutkijoille.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio sanoo, että Tekesin aiempien rahoitusleikkausten vaikutus julkisiin tutkimusorganisaatioihin on ollut yli sata miljoonaa euroa.

”Business Finlandin saama uusi rahoitus ei ehkä sitä täysin korvaa, koska se tukee ensisijaisesti elinkeinoelämän uudistumista tukevaa tutkimusta ja yritysten keskinäistä sekä niiden ja julkisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä”, Moisio sanoo.

”Yliopistojen ja perustutkimuksen rahoituksen paikkaamisessa seuraavallakin hallituksella riittää vielä työtä, vaikka tämä on jo myönteinen kehityssuunta. Suomalaista tutkimusta tarvitaan myös niillä aloilla, joilla yritysyhteistyö ei ole se juttu”, Moisio sanoo.

Myös yliopistoja edustavat rehtorineuvosto Unifi ja Sivistystyönantajat ovat tyytyväisiä tutkimuksen pysyvän rahoituksen lisäyksiin.

Läheisemmin elinkeinoelämää palveleva Teknologian tutkimuskeskus VTT olisi saamassa seitsemän miljoonan euron lisärahoituksen.

Myös ammattikorkeakouluille esitetään viiden miljoonan euron lisäystä tki- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen.

Julkisuudessa kritiikkiä on kovasti saanut se, että yliopistosairaaloiden 21 miljoonan euron valtion tutkimusrahoitus olisi laskemassa ensi vuonna kuusi miljoonaa euroa eli 15 miljoonaan.

Nyt tuo summa oltaisiin palauttamassa, vaikka alun perinkin siinä oli kyse eduskunnan ”joululahjasta”.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan tutkimuksen tulevaisuusbudjetti luo pohjaa tavoitteelle, että vuoteen 2030 mennessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, kuten esimerkiksi korkeakouluvisiossa on linjattu.

Samoin on linjannut pääministeri Juha Sipilän (kesk) johtama tutkimus- ja innovaationeuvosto. Nyt tuo osuus on alle kolme prosenttia.

Nyt tehdyt määrärahalisäykset perustuvat pitkälti kolmen kansliapäällikön työryhmän esityksiin työllisyyden ja kasvun edellytysten parantamiseksi.

Varsinaisen koulutuksen puolelle uutta rahoitusta voi laskea tulevan yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, josta osansa saavat esimerkiksi lukiot, korkeakoulut ja amattikoulut.

Sivistystyönantajat kuitenkin muistuttaa, että koulutuksen reaalinen panostus laskee yhä indeksijäädytysten seurauksena ja kärkihankerahoituksen päättyessä.

Sivistystyönantajien mukaan vuonna 2010 koulutusmenot olivat suhteessa bruttokansantuotteeseen 6,6 prosenttia, kun ne ensi vuonna ovat arviolta 5,6 prosenttia, vaikka osaamistarpeet kasvavat.

Kevään kehysriihessä hallitus jo päätti täsmäpanostuksista pikakoulutuksiin osaavan työvoiman saamiseksi, ja nyt niitä jatketaan.

Korkeakouluille myönnetään jo tämän vuoden lisätalousarviossa kymmenen miljoonan euron lisärahoitus koulutuksen laajentamiseen osaajapula-aloilla, joita ovat esimerkiksi ohjelmistoala, rakennusala, teknologiateollisuus sekä sosiaali- ja terveysala.

Myös ammatillisen koulutuksen osaamispilotteja jatketaan. Tutkinnon osien tai muiden pienten osaamiskokonaisuuksien opiskeluun suunnataan kymmenen miljoonaa euroa jo vuoden 2018 lisätalousarviossa. Siitä on saman verran menossa myös maahanmuuttajien koulutukseen.

Uutta lisärahaa on vihdoin saamassa myös lukio, jonka rahoitus on kärsinyt jo monen hallituksen aikana niin, että kunnat ovat joutuneet paikkailemaan sitä tuntuvasti ja kantamaan valtaosan lukion kustannuksista.

Hallitus esittää lukion ja ylioppilastutkinnon uudistusten toimeenpanoon kymmenen miljoonan euron määrärahaa.

Varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja osallistumisasteen edistämiseen kohdennetaan samoin kymmenen miljoonan euron määräraha, mutta siitä päätettiin jo huhtikuun kehysriihessä. Silloin päätettiin myös, että kokeilua viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta jatketaan.

Samoin ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoa jatketaan, ja uudistusta tuetaan edelleen 15 miljoonan euron lisärahoituksella, mutta siitäkin kerrottiin jo kevään kehysriihessä.

Määräaikainen liikkuvan koulun hanke on saamassa jatkoa ja vielä muutaman miljoonan euron lisärahoituksen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Budjetti 2019
  • Tutkimus
  • Innovaatiot
  • Koulutus
  • Marjukka Liiten

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    2. 2

      ”Meinasin sokaistua” – Vasta auenneen kauppakeskuksen huutavan kirkas mainostaulu suututtaa kalasatamalaisia, Redi pahoittelee

    3. 3

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    4. 4

      Hallitusrintama repeilee: ”En voi äänestää Soinin luottamuksen puolesta”, sanoo kokoomusedustaja – HS seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä

    5. 5

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    6. 6

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    7. 7

      Mitä isä edellä, sitä poika perässä – Teemu Selänteen suojelijan jälkikasvu esitti halpamaisen tempun: ”Me emme unohda sitä”

    8. 8

      Yhdysvaltalaisnainen polki polkupyörällä 296 kilometrin tuntivauhtia – videosta vauhtia ei ymmärrä: ”Tarkoitus ei ollut mennä niin kovaa”

    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    5. 5

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    6. 6

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    7. 7

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    8. 8

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää