Politiikka
Hallituksen valmistelema tutkintojen ostomahdollisuus herättää ihmetystä
Hallituksen esitys muuttaa korkeakoululakeja niin, että työnantaja voisi vastedes ostaa myös suomalaisille ja muille EU- ja Eta-maiden kansalaisille tutkintoon johtavaa koulutusta, on saanut lausuntokierroksella ristiriitaisen vastaanoton.
Niin sanotun tilauskoulutuksen laajentaminen on muutosesityksen kiistanalaisin kohta. Nykyisin tilauskoulutus on mahdollista vain EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille.
Vastedes esimerkiksi rakennusliike voisi hankkia vaikkapa rakennusmestarin tutkinnon myös suomalaiselle tai virolaiselle työntekijälle, kun nyt se on mahdollista vain esimerkiksi venäläiselle tai kiinalaiselle työntekijälle.
Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetuista muutoksista sai sanoa sanottavansa tiistaihin mennessä. Muutosten myötä korkeakouluille sälytetään lisää vastuuta päivittää aikuisten osaamista täydennyskoulutuksen ja tilauskoulutuksen avulla.
Esimerkiksi Tieteentekijöiden liitto pitää avausta erikoisena ja Professoriliitto huomauttaa, ettei tilauskoulutuksen kysyntää ja tarvetta ole selvitetty.
”Tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen laajentaminen suomalaisille on erikoinen avaus. Liitto pitää epärealistisena saavuttaa kannattavaa liiketoimintaa yliopistoissa tuotteella, joka on samaan aikaan maksutta tarjolla omaehtoisesti”, Tieteentekijät arvioi.
Liitto ei myöskään usko, että tilauskoulutusta voisi toteuttaa niin, että se kohtelisi eri hakija- ja opiskelijaryhmiä tasa-arvoisesti.
Suuri riski olisi Tieteentekijöiden ja Professoriliiton mukaan myös se, että maksavat tilaajat toisivat yliopistotutkintoihin ”ulkopuolista sisällöllistä painetta” ja niiden akateeminen riippumattomuus vaarantuisi.
Liitot huomauttavat siitäkin, ettei yliopistoilla ole opettajareserviä, joka hoitaisi uusia tehtäviä, vaan joillakin aloilla on jo nyt pulaa pätevistä opettajista.
Työnantajat suhtautuvat tilauskoulutuksen laajentamiseen myönteisemmin kuin henkilöstö.
Sivistystyönantajatkin (Sivista) tosin uskovat, että suurempi kysyntä olisi todennäköisesti vastakin tutkintoa pienemmille kokonaisuuksille, kuten tutkinnon osille ja moduuleille.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää tilauskoulutusta koskevaa esitystä sinänsä oikeansuuntaisena.
”On vaikea arvioida, kuinka paljon kysyntää yrityksillä on kokonaisten tutkintojen hankkimiseen tilauskoulutuksena. Yritykset painottavat rekrytoinneissa tutkintojen sijaan enemmän räätälöityä osaamista”, sanoo johtaja Riikka Heikinheimo https://www.hs.fi/haku/?query=riikka+heikinheimoEK:sta.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan jatkuvan oppimisen vahvistaminen korkeakoulujen toiminnassa vaatii myös lisärahoitusta ja uusia ohjaustapoja.
Täydennyskoulutuksen ja tilauskoulutuksen lisäksi olisi syytä pohtia myös maksuasetuksissa säädettyjä avoimen opetuksen maksukattoja, EK arvioi ja kannattaa mallia, jossa avoimen opetuksen maksukattoja ei sovellettaisi maisterivaiheen opintoihin.
Rakennusteollisuus RT:n lausunnossa sanotaan, että moduuliajattelussa pitäisi mennä pikemminkin opintopistetasolle, jotta yritykset varmasti saisivat juuri tarvitsemansa osaamisen.
Täydennyskoulutuksen rahoitusta ei Rakennusteollisuuden mukaan saisi jättää vain yritysten varaan. ”Markkinatalous on raadollista ja ala suhdanneherkkä”, havainnollistaa asiamies Lauri Pakkanen https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+pakkanenRT:stä.
Teknologiateollisuuden mukaan tutkinnonosiin johtavalle tilauskoulutukselle olisi tarvetta, ja sitä voitaisiin käyttää myös digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvään muuntokoulutukseen.
Esityksessä tutkintokoulutuksen hinnaksi on arvioitu 8 000 euroa vuodessa, mutta Teknologiateollisuuden mielestä tilauskoulutus tulisi hinnoitella tapauskohtaisesti.
Yliopistojen rehtoreita edustava Unifi arvioi, että tilauskoulutuksen laajentamisella olisi vain vähäiset taloudelliset vaikutukset. Pikemminkin se olisi yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
Ammattikorkeakoulujen rehtoreitten Arene kannattaa tilauskoulutuksen laajentamista, mikä helpottaisi vastaamista nopeisiin rakennemuutoksiin ja yritysten osaajapulaan.
Esityksen perusteluissa tulee Arenen mukaan ottaa kantaa tilauskoulutusopiskelijan oikeudelliseen asemaan suhteessa opintotukeen, työttömyysturvaan ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Sekin pitäisi ottaa huomioon, mitä tapahtuu, jos tilaajayritys menee konkurssiin.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan tilauskoulutuksen laajentamiselle EU- ja Eta-kansalaisiin ei ole tarvetta.
SYL muistuttaa, että varsinaisen tutkintokoulutuksen tarve ei ole vähenemässä, eikä jatkuvan oppimisen korostuminen yliopistojen tehtävänä saa vähentää tutkintokoulutuksen rahoitusta.
Kokonaisten tutkintojen hankkiminen tilauskoulutuksena on työnantajan ja etenkin pienten yritysten kannalta kankea ja kalliskin keino päivittää työntekijöiden osaamista, arvioi myös SYL.
Erityisen huolissaan SYL on siitä, että tilauskoulutuksen avulla voitaisiin kiertää korkeakoulujen opiskelijavalinnat.
Luonnoksessa ehdotetaan, että valintojen kiertäminen tällä tavalla kiellettäisiin lain tasolla.
”Käytännössä kiellon valvominen saattaa osoittautua hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Kieltoa voidaan kiertää erilaisilla omistus- ja sopimusjärjestelyillä, joihin puuttuminen on korkeakouluille mahdotonta tai vähintäänkin voimavaroja vievää”, SYL sanoo.
Niin sanotun tilauskoulutuksen laajentaminen on muutosesityksen kiistanalaisin kohta. Nykyisin tilauskoulutus on mahdollista vain EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille.
Vastedes esimerkiksi rakennusliike voisi hankkia vaikkapa rakennusmestarin tutkinnon myös suomalaiselle tai virolaiselle työntekijälle, kun nyt se on mahdollista vain esimerkiksi venäläiselle tai kiinalaiselle työntekijälle.
Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetuista muutoksista sai sanoa sanottavansa tiistaihin mennessä. Muutosten myötä korkeakouluille sälytetään lisää vastuuta päivittää aikuisten osaamista täydennyskoulutuksen ja tilauskoulutuksen avulla.
Esimerkiksi Tieteentekijöiden liitto pitää avausta erikoisena ja Professoriliitto huomauttaa, ettei tilauskoulutuksen kysyntää ja tarvetta ole selvitetty.
”Tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen laajentaminen suomalaisille on erikoinen avaus. Liitto pitää epärealistisena saavuttaa kannattavaa liiketoimintaa yliopistoissa tuotteella, joka on samaan aikaan maksutta tarjolla omaehtoisesti”, Tieteentekijät arvioi.
Liitto ei myöskään usko, että tilauskoulutusta voisi toteuttaa niin, että se kohtelisi eri hakija- ja opiskelijaryhmiä tasa-arvoisesti.
Suuri riski olisi Tieteentekijöiden ja Professoriliiton mukaan myös se, että maksavat tilaajat toisivat yliopistotutkintoihin ”ulkopuolista sisällöllistä painetta” ja niiden akateeminen riippumattomuus vaarantuisi.
Liitot huomauttavat siitäkin, ettei yliopistoilla ole opettajareserviä, joka hoitaisi uusia tehtäviä, vaan joillakin aloilla on jo nyt pulaa pätevistä opettajista.
Työnantajat suhtautuvat tilauskoulutuksen laajentamiseen myönteisemmin kuin henkilöstö.
Sivistystyönantajatkin (Sivista) tosin uskovat, että suurempi kysyntä olisi todennäköisesti vastakin tutkintoa pienemmille kokonaisuuksille, kuten tutkinnon osille ja moduuleille.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää tilauskoulutusta koskevaa esitystä sinänsä oikeansuuntaisena.
”On vaikea arvioida, kuinka paljon kysyntää yrityksillä on kokonaisten tutkintojen hankkimiseen tilauskoulutuksena. Yritykset painottavat rekrytoinneissa tutkintojen sijaan enemmän räätälöityä osaamista”, sanoo johtaja Riikka Heikinheimo https://www.hs.fi/haku/?query=riikka+heikinheimoEK:sta.
Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan jatkuvan oppimisen vahvistaminen korkeakoulujen toiminnassa vaatii myös lisärahoitusta ja uusia ohjaustapoja.
Täydennyskoulutuksen ja tilauskoulutuksen lisäksi olisi syytä pohtia myös maksuasetuksissa säädettyjä avoimen opetuksen maksukattoja, EK arvioi ja kannattaa mallia, jossa avoimen opetuksen maksukattoja ei sovellettaisi maisterivaiheen opintoihin.
Rakennusteollisuus RT:n lausunnossa sanotaan, että moduuliajattelussa pitäisi mennä pikemminkin opintopistetasolle, jotta yritykset varmasti saisivat juuri tarvitsemansa osaamisen.
Täydennyskoulutuksen rahoitusta ei Rakennusteollisuuden mukaan saisi jättää vain yritysten varaan. ”Markkinatalous on raadollista ja ala suhdanneherkkä”, havainnollistaa asiamies Lauri Pakkanen https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+pakkanenRT:stä.
Teknologiateollisuuden mukaan tutkinnonosiin johtavalle tilauskoulutukselle olisi tarvetta, ja sitä voitaisiin käyttää myös digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvään muuntokoulutukseen.
Esityksessä tutkintokoulutuksen hinnaksi on arvioitu 8 000 euroa vuodessa, mutta Teknologiateollisuuden mielestä tilauskoulutus tulisi hinnoitella tapauskohtaisesti.
Yliopistojen rehtoreita edustava Unifi arvioi, että tilauskoulutuksen laajentamisella olisi vain vähäiset taloudelliset vaikutukset. Pikemminkin se olisi yhteiskunnallinen palvelutehtävä.
Ammattikorkeakoulujen rehtoreitten Arene kannattaa tilauskoulutuksen laajentamista, mikä helpottaisi vastaamista nopeisiin rakennemuutoksiin ja yritysten osaajapulaan.
Esityksen perusteluissa tulee Arenen mukaan ottaa kantaa tilauskoulutusopiskelijan oikeudelliseen asemaan suhteessa opintotukeen, työttömyysturvaan ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Sekin pitäisi ottaa huomioon, mitä tapahtuu, jos tilaajayritys menee konkurssiin.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) mukaan tilauskoulutuksen laajentamiselle EU- ja Eta-kansalaisiin ei ole tarvetta.
SYL muistuttaa, että varsinaisen tutkintokoulutuksen tarve ei ole vähenemässä, eikä jatkuvan oppimisen korostuminen yliopistojen tehtävänä saa vähentää tutkintokoulutuksen rahoitusta.
Kokonaisten tutkintojen hankkiminen tilauskoulutuksena on työnantajan ja etenkin pienten yritysten kannalta kankea ja kalliskin keino päivittää työntekijöiden osaamista, arvioi myös SYL.
Erityisen huolissaan SYL on siitä, että tilauskoulutuksen avulla voitaisiin kiertää korkeakoulujen opiskelijavalinnat.
Luonnoksessa ehdotetaan, että valintojen kiertäminen tällä tavalla kiellettäisiin lain tasolla.
”Käytännössä kiellon valvominen saattaa osoittautua hyvin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi. Kieltoa voidaan kiertää erilaisilla omistus- ja sopimusjärjestelyillä, joihin puuttuminen on korkeakouluille mahdotonta tai vähintäänkin voimavaroja vievää”, SYL sanoo.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Koulutus Seuraa
- Korkeakoulut Seuraa
- Tutkinnot Seuraa
- Lainsäädäntö Seuraa
- Marjukka Liiten Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24