Politiikka

Englanninkielinen ylioppilastutkinto herättää epäilyjä – Opetusministeri kuitenkin uskoo sen vetävän Suomeen perheitä ulkomailta

Paluumuuttajille ja kansainvälisille osaajille tarkoitetun tutkinnon arvioidaan tulevan kalliiksi ja kilpailevan IB-tutkinnon kanssa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan kohdejoukko on pienehkö, arviolta joitakin kymmeniä tai satoja opiskelijoita.

Hallitus haluaa edistää Suomen kansainvälistymistä monin tavoin, joista yksi on kansallisen ylioppilastutkinnon tarjoaminen myös englannin kielellä. Tähtäimessä ovat esimerkiksi ulkomaisten osaajien ja paluumuuttajaperheiden jälkeläiset.

Mutta olisiko uutuudelle todellista tarvetta? Jo nyt 17 lukiossa voi suorittaa englanninkielisen IB-tutkinnon, joka antaa myös jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluun.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos kokeen suorittajia olisi vain muutamia kymmeniä, yhden tutkinnon kustannukset saattaisivat nousta varsin korkeiksi. Muutenkin niukasti rahoitetut lukiot saattaisivat myös ryhtyä järjestämään englanninkielistä opetusta suomenkielisen sijaan.

Englanninkielistä ylioppilastutkintoa on suunniteltu vientituotteeksi, mutta hallituksen esityksen mukaan muuten englanninkielinen tutkinto sisältäisi kuitenkin myös vaativan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen – suomeksi tai ruotsiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ylioppilastutkinnon uudistamisehdotuksen lausuntoaika päättyi tällä viikolla, ja kannanottoja tuli liki sata.

HS kävi läpi lausunnot, joista enemmistö ainakin periaatteessa kannattaa kansainvälistymistä ja myös englanninkielistä ylioppilastutkintoa, mutta osa epäilee vahvasti uutuuden tarvetta ja näkee siinä uhkia yhdenvertaisuudelle.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mielestä muutos ei heikennä kotimaisten kielten asemaa, sillä kohdejoukko on hyvin rajattu, arviolta joistakin kymmenistä satoihin. Tarve kasvaa lähinnä suurissa kaupungeissa, jotka ovat jo päättäneet kaksinkertaistaa englanninkielisen koulutuksen määränsä lähivuosina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Englanninkielinen ylioppilastutkinto tarjoaa Grahn-Laasosen mukaan väylän niille nuorille, joiden koulukieli on englanti.

Heitä ovat esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulleiden työntekijöiden lapset tai suomalaiset paluumuuttajat, jotka ovat opiskelleet aiemmassa kotimaassaan englanninkielisessä koulussa.

”Monille vanhemmille lasten koulutusmahdollisuudet voivat olla keskeinen valintaperuste tarttua tai olla tarttumatta Suomesta tulevaan työtarjoukseen”, ministeri sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erityisesti kohderyhmänä ovat Grahn-Laasosen mukaan englanniksi opiskelleet lukiolaiset, jotka eivät ole suunnanneet tai päässeet akateemisesti vaativalle IB-linjalle.

Poimintoja lausunnoista:

Oulun yliopisto pitää englanninkielistä tutkintoa monin tavoin ongelmallisena. Kaikkien paluumuuttajien koulukieli ei välttämättä englanti, vaan esimerkiksi saksa, kiina, ranska, japani tai venäjä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Työperäisen maahanmuuton takia tulleet perheet ehkä taas haluavat, että lapset käyvät suomenkielisen koulun.

Jyväskylän yliopiston mukaan englanninkielinen tutkinto näyttää tässä vaiheessa harvojen mahdollisuudelta, koska käytännössä kokelaan tulee osata sekä englantia että kotimaista kieltä.

”On todella tärkeää, että kansallisen kokeen suorittajat eivät joudu kalliin kokeen maksajiksi”, Jyväskylän yliopisto lausuu.

Aineopettajaliiton (AOL) mukaan englanninkielinen ylioppilastutkinto on rajattava ensisijaisesti vain englanninkielisen lukion käyneille eikä se saa vaarantaa kansallisen ylioppilastutkinnon asemaa.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto arvostelee kohtaa, jonka mukaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon voi suorittaa henkilö, joka on opiskellut pääosin englannin kielellä. ”Sana pääosin jättää liian paljon tulkinnanvaraa ja voi johtaa eriarvoisuuteen kokelaiden keskuudessa”, liitto sanoo.

Myöskään Äidinkielen opettajain liitto ÄOL ei kannata englanninkielistä ylioppilastutkintoa, koska ”meillä on jo toimiva IB-lukioiden verkosto ja IB-tutkinto, joita kannattaa kehittää edelleen”.

Suomen kuntaliittokin kaipaa lisäohjeita sen arviointiin, kuka ylipäänsä voitaisiin hyväksyä englanninkielistä tutkintoa suorittamaan, jottei harkinta vaihtelisi liikaa alueellisesti.

Suomen englanninopettajien viesti kuuluu: ”Tällainen puolittainen uudistus, jossa muun tutkinnon voi suorittaa englanniksi, koska itsensä ilmaiseminen on vaikeaa suomeksi/ruotsiksi, mutta silti on suoritettava vaativa äidinkielen koe, ei palvele ajateltua kohderyhmää.”

Kotimaisten kielten keskus suomii ehdotusta ankarasti, koska sen pontimena ei ole koulutus- tai kielipolitiikka vaan mielikuvamarkkinointi hallituksen Talent Boost -ohjelman kohteille eli kansainvälisille osaajille.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto voisi keskuksen mukaan toimia päänavaajana sille, että Suomen kuntiin voidaan vapaasti perustaa englanninkielisiä lukioita.

”Syntyy myös vaikutelma, että lakiehdotus rakentaa koulujärjestelmäämme ohituskaistaa englannin kieltä taitaville maahanmuuttajille, mutta edellyttää muiden kielten puhujilta osallistumista suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen ja sitä vastaavan ylioppilastutkinnon suorittamista”, keskus huomauttaa.

Kansalliskieliä vaalimaan perustettu Oma kieli -yhteisö suhtautuu epäilevimmin mahdollisuuteen suorittaa kansallinen ylioppilastutkinto englannin kielellä, koska se on ”huonosti ja osin virheellisesti perusteltu, tarpeeton ja kansalliskielten asemaa heikentävä”.

Yhteisö uskoo, että ihan tavallisissa lukioissa ryhdyttäisiin opettamaan osa kursseista vain englanniksi. Ruotsista on yhteisön mukaan vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että kun opettaja ja oppilas toimivat muulla kuin äidinkielellään, opetuksen ja oppilaan äidinkielen taso heikkenevät.

”Tästä tulee vain uusi koulushoppailun mahdollistava, eriarvoistava elementti koulutusjärjestelmäämme. On myös mielenkiintoista nähdä, onko esitetty malli todella perustuslain mukainen.”

”Syntyisi tilanteita, joissa lukiolaisille tarjoiltaisiin puolikielistä opetusta, eli hän ei välttämättä saisi koko lukio-opetustaan äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi, vaikka niin haluaisi”, Oma kieli -yhteisö maalaa kauhukuvia ja toivoo koko esityksen perumista.

Fakta

Entistä vaativampi koe


 Sipilän hallitus päätti keväällä 2017 käynnistää lukiouudistuksen, jonka tavoitteita ovat yksilölliset ja joustavat opintopolut, oppiainerajat ylittävät opinnot ja korkeakouluyhteistyö.

 Uusi lukiolaki hyväksyttiin jo kesällä ja tulee voimaan 1.8.2019.

 Ylioppilastutkintoa säätelevästä laista hallitus antoi kesällä esityksen, josta nyt on annettu lausunnot.

 Ehdotuksen mukaan ylioppilastutkinnossa tulisi vastakin suorittaa vähintään neljä koetta, joista vain äidinkieli olisi kaikille pakollinen.

 Uutta olisi se, että jos tutkintoa suorittava kokelas päättää osallistua reaaliaineen kokeeseen, olisi hänen suoritettava nykyisen yhden reaaliaineen kokeen sijasta kaksi reaaliaineen koetta taikka yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.

 Ylioppilastutkinnon voisi tehdä myös englanniksi opiskelija, joka on suorittanut lukion tai ammattikoulun pääosin englannin kielellä. Erityisestä syystä myös muuten tarpeeksi englantia osaava voisi suorittaa tutkinnon englanniksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    5. 5

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    6. 6

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    7. 7

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    8. 8

      Lehti: Maltalaisen toimittajan murhan tilaajat tunnistettu

    9. 9

      Pyykinkuivaus ja varastointi aiheuttavat tuhoisia paloja – Palomestari: Jos sähkösauna ei ole käytössä, niin kiukaan sulake pitää ottaa irti

    10. 10

      Maailma, jonka pimeällä puolella sataa metallia – Tällaisia ovat avaruuden karmivimmat planeetat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    7. 7

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    8. 8

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    9. 9

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    10. 10

      Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää