Politiikka

Englanninkielinen ylioppilastutkinto herättää epäilyjä – Opetusministeri kuitenkin uskoo sen vetävän Suomeen perheitä ulkomailta

Paluumuuttajille ja kansainvälisille osaajille tarkoitetun tutkinnon arvioidaan tulevan kalliiksi ja kilpailevan IB-tutkinnon kanssa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan kohdejoukko on pienehkö, arviolta joitakin kymmeniä tai satoja opiskelijoita.

Hallitus haluaa edistää Suomen kansainvälistymistä monin tavoin, joista yksi on kansallisen ylioppilastutkinnon tarjoaminen myös englannin kielellä. Tähtäimessä ovat esimerkiksi ulkomaisten osaajien ja paluumuuttajaperheiden jälkeläiset.

Mutta olisiko uutuudelle todellista tarvetta? Jo nyt 17 lukiossa voi suorittaa englanninkielisen IB-tutkinnon, joka antaa myös jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluun.

Jos kokeen suorittajia olisi vain muutamia kymmeniä, yhden tutkinnon kustannukset saattaisivat nousta varsin korkeiksi. Muutenkin niukasti rahoitetut lukiot saattaisivat myös ryhtyä järjestämään englanninkielistä opetusta suomenkielisen sijaan.

Englanninkielistä ylioppilastutkintoa on suunniteltu vientituotteeksi, mutta hallituksen esityksen mukaan muuten englanninkielinen tutkinto sisältäisi kuitenkin myös vaativan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen – suomeksi tai ruotsiksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ylioppilastutkinnon uudistamisehdotuksen lausuntoaika päättyi tällä viikolla, ja kannanottoja tuli liki sata.

HS kävi läpi lausunnot, joista enemmistö ainakin periaatteessa kannattaa kansainvälistymistä ja myös englanninkielistä ylioppilastutkintoa, mutta osa epäilee vahvasti uutuuden tarvetta ja näkee siinä uhkia yhdenvertaisuudelle.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mielestä muutos ei heikennä kotimaisten kielten asemaa, sillä kohdejoukko on hyvin rajattu, arviolta joistakin kymmenistä satoihin. Tarve kasvaa lähinnä suurissa kaupungeissa, jotka ovat jo päättäneet kaksinkertaistaa englanninkielisen koulutuksen määränsä lähivuosina.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto tarjoaa Grahn-Laasosen mukaan väylän niille nuorille, joiden koulukieli on englanti.

Heitä ovat esimerkiksi ulkomailta Suomeen tulleiden työntekijöiden lapset tai suomalaiset paluumuuttajat, jotka ovat opiskelleet aiemmassa kotimaassaan englanninkielisessä koulussa.

”Monille vanhemmille lasten koulutusmahdollisuudet voivat olla keskeinen valintaperuste tarttua tai olla tarttumatta Suomesta tulevaan työtarjoukseen”, ministeri sanoo.

Erityisesti kohderyhmänä ovat Grahn-Laasosen mukaan englanniksi opiskelleet lukiolaiset, jotka eivät ole suunnanneet tai päässeet akateemisesti vaativalle IB-linjalle.

Poimintoja lausunnoista:

Oulun yliopisto pitää englanninkielistä tutkintoa monin tavoin ongelmallisena. Kaikkien paluumuuttajien koulukieli ei välttämättä englanti, vaan esimerkiksi saksa, kiina, ranska, japani tai venäjä.

Työperäisen maahanmuuton takia tulleet perheet ehkä taas haluavat, että lapset käyvät suomenkielisen koulun.

Jyväskylän yliopiston mukaan englanninkielinen tutkinto näyttää tässä vaiheessa harvojen mahdollisuudelta, koska käytännössä kokelaan tulee osata sekä englantia että kotimaista kieltä.

”On todella tärkeää, että kansallisen kokeen suorittajat eivät joudu kalliin kokeen maksajiksi”, Jyväskylän yliopisto lausuu.

Aineopettajaliiton (AOL) mukaan englanninkielinen ylioppilastutkinto on rajattava ensisijaisesti vain englanninkielisen lukion käyneille eikä se saa vaarantaa kansallisen ylioppilastutkinnon asemaa.

Biologian ja maantieteen opettajien liitto arvostelee kohtaa, jonka mukaan englanninkielisen ylioppilastutkinnon voi suorittaa henkilö, joka on opiskellut pääosin englannin kielellä. ”Sana pääosin jättää liian paljon tulkinnanvaraa ja voi johtaa eriarvoisuuteen kokelaiden keskuudessa”, liitto sanoo.

Myöskään Äidinkielen opettajain liitto ÄOL ei kannata englanninkielistä ylioppilastutkintoa, koska ”meillä on jo toimiva IB-lukioiden verkosto ja IB-tutkinto, joita kannattaa kehittää edelleen”.

Suomen kuntaliittokin kaipaa lisäohjeita sen arviointiin, kuka ylipäänsä voitaisiin hyväksyä englanninkielistä tutkintoa suorittamaan, jottei harkinta vaihtelisi liikaa alueellisesti.

Suomen englanninopettajien viesti kuuluu: ”Tällainen puolittainen uudistus, jossa muun tutkinnon voi suorittaa englanniksi, koska itsensä ilmaiseminen on vaikeaa suomeksi/ruotsiksi, mutta silti on suoritettava vaativa äidinkielen koe, ei palvele ajateltua kohderyhmää.”

Kotimaisten kielten keskus suomii ehdotusta ankarasti, koska sen pontimena ei ole koulutus- tai kielipolitiikka vaan mielikuvamarkkinointi hallituksen Talent Boost -ohjelman kohteille eli kansainvälisille osaajille.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto voisi keskuksen mukaan toimia päänavaajana sille, että Suomen kuntiin voidaan vapaasti perustaa englanninkielisiä lukioita.

”Syntyy myös vaikutelma, että lakiehdotus rakentaa koulujärjestelmäämme ohituskaistaa englannin kieltä taitaville maahanmuuttajille, mutta edellyttää muiden kielten puhujilta osallistumista suomen- tai ruotsinkieliseen koulutukseen ja sitä vastaavan ylioppilastutkinnon suorittamista”, keskus huomauttaa.

Kansalliskieliä vaalimaan perustettu Oma kieli -yhteisö suhtautuu epäilevimmin mahdollisuuteen suorittaa kansallinen ylioppilastutkinto englannin kielellä, koska se on ”huonosti ja osin virheellisesti perusteltu, tarpeeton ja kansalliskielten asemaa heikentävä”.

Yhteisö uskoo, että ihan tavallisissa lukioissa ryhdyttäisiin opettamaan osa kursseista vain englanniksi. Ruotsista on yhteisön mukaan vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että kun opettaja ja oppilas toimivat muulla kuin äidinkielellään, opetuksen ja oppilaan äidinkielen taso heikkenevät.

”Tästä tulee vain uusi koulushoppailun mahdollistava, eriarvoistava elementti koulutusjärjestelmäämme. On myös mielenkiintoista nähdä, onko esitetty malli todella perustuslain mukainen.”

”Syntyisi tilanteita, joissa lukiolaisille tarjoiltaisiin puolikielistä opetusta, eli hän ei välttämättä saisi koko lukio-opetustaan äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi, vaikka niin haluaisi”, Oma kieli -yhteisö maalaa kauhukuvia ja toivoo koko esityksen perumista.

Fakta

Entistä vaativampi koe


 Sipilän hallitus päätti keväällä 2017 käynnistää lukiouudistuksen, jonka tavoitteita ovat yksilölliset ja joustavat opintopolut, oppiainerajat ylittävät opinnot ja korkeakouluyhteistyö.

 Uusi lukiolaki hyväksyttiin jo kesällä ja tulee voimaan 1.8.2019.

 Ylioppilastutkintoa säätelevästä laista hallitus antoi kesällä esityksen, josta nyt on annettu lausunnot.

 Ehdotuksen mukaan ylioppilastutkinnossa tulisi vastakin suorittaa vähintään neljä koetta, joista vain äidinkieli olisi kaikille pakollinen.

 Uutta olisi se, että jos tutkintoa suorittava kokelas päättää osallistua reaaliaineen kokeeseen, olisi hänen suoritettava nykyisen yhden reaaliaineen kokeen sijasta kaksi reaaliaineen koetta taikka yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.

 Ylioppilastutkinnon voisi tehdä myös englanniksi opiskelija, joka on suorittanut lukion tai ammattikoulun pääosin englannin kielellä. Erityisestä syystä myös muuten tarpeeksi englantia osaava voisi suorittaa tutkinnon englanniksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    4. 4

      Molemmat Turun saariston talousrikos­tutkinnassa pidätetyt ovat ulkomaalaisia – Venäläismediat: Toinen on Venäjän kansalainen

    5. 5

      Kammottavassa kunnossa oleva julkinen käymälä teljetään lopullisesti Espoossa – ”On ihmisarvoa alentavaa vaatia, että kukaan kävisi siellä”

    6. 6

      Lähestyvää kaamosväsymystä kannattaa ehkäistä jo nyt, sanoo asiantuntija – Testaa, kärsitkö kaamosoireista

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    9. 9

      Kuin kärpänen laskeutuisi luodin päälle pimeässä – Japani onnistui laskemaan kaksi hyppivää robottia huimaa vauhtia kiitävän asteroidin pinnalle

    10. 10

      Satiiriohjelma opastaa kiinalaisia käyttäytymään Ruotsissa: ”Historiallisten rakennusten ulkopuolelle ei saa ulostaa” – Kiina vaatii SVT:ltä anteeksipyyntöä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    3. 3

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    4. 4

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    6. 6

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    7. 7

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    8. 8

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    9. 9

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    10. 10

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    11. Näytä lisää