Politiikka

Koulutuksesta säästettiin Suomessa pidempään kuin useimmissa muissa maissa, kertoo OECD:n vertailu

Taloudellisen yhteistyön järjestön vuotuisesta koulutusvertailusta tuli myös hyviä uutisia Suomeen: Varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvanut, kun taas opintojen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on vähentynyt parin vuoden takaisesta.

Koulutusmenojen osuus julkisista menoista jatkoi laskuaan Suomessa pidempään kuin useimmissa OECD-maissa, käy ilmi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tiistaina julkaisemasta laajasta vertailusta. Suomessa raportista tiedottivat Opetushallitus ja opetusministeriö.

Vuonna 2015 OECD-maissa käytettiin keskimäärin 11,1 prosenttia julkisista menoista koulutukseen, kun Suomessa osuus oli sen alle eli 10,5 prosenttia. Ruotsissa vastaava osuus oli 11,6 prosenttia. Vielä vuosina 2005 ja 2011 Suomen lukematkin olivat liki keskiarvoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

OECD julkaisee vuosittain jäsenmaidensa ja eräiden kumppanimaidensa koulutusjärjestelmien tilaa kuvaavan mittariston Education at a Glance (EAG). Julkaisun tiedot koskevat vuosia 2015–2017 eli eri aihealueiden tuoreimpia tilastovuosia.

Tällä kertaa noin 462-sivuisen tilastojärkäleen erityistarkkailussa on koulutuksen yhdenvertaisuus tai oikeastaan sen puute: vaikka koulutustaso on noussut viime vuosikymmenten aikana tuntuvasti, kaikki eivät siitä pääse hyötymään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Koulutuspolkuun ja työllistymiseen vaikuttavat muiden muassa sukupuoli, vanhempien koulutus sekä maahanmuuttajatausta. Suomessa naiset ja ulkomailla syntyneet ansaitsevat selvästi vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut miehet ja Suomessa syntyneet.

Vertailun peruskauraa on koulutustason, koulutukseen osallistumisen ja koulutuskustannusten vertailu, mikä ei aina ole ihan yksinkertaista järjestelmien erojen takia.

Suomessa esimerkiksi korkeakoulutuksen menoista valtaosa katetaan julkisesti, kun useissa maissa yksityisesti kustannettu koulutus on yleisempää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Opetusministeriö huomauttaakin tiedotteessa, että kaikista vertailumaista Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa kansantuotteeseen, ja edellä on vain Norja.

Kansantuotemittarilla myös koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella eli 5,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun keskiarvo on viisi prosenttia.

Koulutusmenojen tarkastelu on nyt Suomen kannalta ajankohtaista, koska niiden leikkaukset ovat puhuttaneet paljon pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ja myös edellisten hallitusten koulusäästöjen takia. Liki kaikki puolueet ovat myös luvanneet, että viimeistään seuraava hallitus kääntää suunnan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puute menojen vertailussa on se, että tuorein tieto koulutusmenojen osuuksista julkisista menoista on vuodelta 2015, jolloin hallitus julisti jatkavansa myös koulutusrahojen supistuksia vastoin lupauksia.

Vuodesta 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouslama sai monet OECD-maat pienentämään myös koulutukseen käytettyjä varoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Budjettileikkaukset saattavat EAG-raportin mukaan tehostaa taloutta, mutta ne voivat vaikuttaa myös haitallisesti koulutuksen laatuun sellaisena aikana, jolloin koulutukseen satsaaminen olisi tärkeää myös talouden kasvun tukemiseksi.

Koulutusmenojen osuus kaikista julkisista menoista laski vuosien 2005 ja 2011 välisenä aikana suurimmassa osassa OECD-maista. Lasku oli keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä eli täsmälleen sama kuin Suomessa.



Suurimmassa osassa OECD-maita koulutusmenot alkoivat jälleen kasvaa vuodesta 2011 lähtien yleisen taloustilanteen parannuttua.

Suomessa koulutusmenojen osuuden lasku siis jatkui pidempään kuin useimmissa OECD-maissa. Osasyy on se, että Suomen talous lähti nousuun keskimäärin muita maita hitaammin, ja lisääntyvää kustannuspainetta on tullut myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolelta.

Raportin Suomen-osuutta analysoinut opetusneuvos Kristiina Volmari Opetushallituksesta uumoilee, että menneestä notkahduksesta on selvitty kohtuullisesti.

”Tunnelin päässä on valoa, sillä uusia leikkauksia ei ole näköpiirissä, ja suurin osahan rahoista tulee esimerkiksi peruskouluille ja lukioille kunnilta. Vaikea kuvitella, että joku ehdoin tahdoin säästäisi juuri koulutuksesta, sillä sehän on yksi valtti, jolla kilpaillaan uusista veronmaksajista”, Volmari pohtii.

”Ainakaan peruskoulun ryhmäkoko ei näytä kasvaneen, siihenhän on ollut valtionavustuksia haettavana. Meillä on myös omistautuneet opettajat ja henkilökunta, jotka pitävät taloa pystyssä huonoinakin aikoina”, Volmari uskoo.

Verrattuna edellisiin raportteihin on tuoreimmassa myös hyviä uutisia Suomen kannalta: esimerkiksi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut tuntuvasti vuosina 2005–2016, kun taas syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on vähentynyt.

Varhaiskasvatukseen osallistumisessa Suomi ei ole silti vieläkään saanut kurottua umpeen eroa OECD-keskiarvoon, sillä osallistuminen on samaan aikaan lisääntynyt myös muualla.

Nuorimpien lasten osallistumisasteessa Suomi ei juuri erotu OECD-keskiarvosta. Ero lähtee kasvuun kolmen vuoden kohdalla ja on enimmillään viisivuotiailla 11 prosenttiyksikköä, sillä OECD:n keskiarvo on 95 ja Suomen luku 84 prosenttia.

Ero katoaa kuusivuotiaiden kohdalla, koska Suomessa lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen.

Rahaa Suomi käyttää varhaiskasvastukseen yli OECD:n keskiarvon, mutta alle pohjoismaisen tason, kun mittarina on kustannusten suhde kansantuotteeseen.

Pari vuotta sitten Suomessa nousi kova kohu niin sanotuista NEET-nuorista, koska heitä oli OECD:n mukaan täällä huomattavan paljon, jopa 18,3 prosenttia eli liki viidennes ikäluokasta.

Tosin Tilastokeskus arvosteli OECD:n lukuja jälikäteen liiankin suuriksi, mikä johtuu erilaisesta tilastointitavasta.

NEET tulee englannin sanoista neither employed nor in education or training, mikä tarkoittaa, ettei nuori ole töissä eikä opiskelemassa.

Vuoteen 2017 mennessä heidän osuutensa 20–24-vuotiaiden ikäluokasta on OECD:n mukaan laskenut Suomessa 17 prosenttiiin. Tosin vuonna 2007 osuus oli vain 13,3 prosenttia.

Kansainvälisesti verrattuna näitä nuoria on Suomessa yhä paljon eli enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa sekä yli EU:n ja OECD:n keskiarvon, joka on 15,6 prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa osuus on kymmenkunta prosenttia.

Opetushallitus tähdentää, että NEET-luvut kätkevät taakseen monenlaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria, kuten pääsykokeisiin lukevia sekä opintojen tai armeijan alkamista odottavia. Aina ei kyseessä ole täysin toimeton, syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva nuori.

Suomessa ja useimmissa Pohjoismaissa nuoria miehiä on opintojen, työn ja työvoiman ulkopuolella enemmän kuin naisia, vaikka valtaosassa OECD- ja kumppanimaita näiden virallisesti toimettomien osuus on naisten joukossa suurempi kuin miesten.

Poimintoja raportista

Korkeakouluissa vähän maahanmuuttajia


 Suomessa maahanmuuttajataustaisia 18-24-vuotiaita on kuusi prosenttia, mutta korkea-asteen uusista opiskelijoista heitä on vain kolme prosenttia. Ruotsissa vastaavat osuudet ovat 22 ja 18 prosenttia.

 Suomessa korkea-asteen tutkinnon on 25–34-vuotiaista naisista suorittanut 50 prosenttia, mikä on myös OECD:n keskiarvo, mutta miehillä osuus on 33 prosenttia eli alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 38 prosenttia.

 Kaikkien ikäluokkien osalta (25-64 vuotiaat) Suomen koulutusrakenne on hyvin samankaltainen muiden OECD-maiden kanssa. Korkeakoulutettuja on 45 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 37 prosenttia.

 Korkeakoulutuksen keskimääräinen aloitusikä on Suomessa 23 vuotta, kun OECD-maiden keskiarvo on 22 vuotta.

 Kun Suomessa alle 75 prosenttia 55–64-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työllisiä vuonna viime vuonna, Islannissa vastaava osuus oli yli 90, Ruotsissa 84 ja Norjassa 83 prosenttia.

 Vuonna 2016 Suomen yliopistojen tohtoriopiskelijoista 21 prosenttia oli kansainvälisiä, kun Ruotsissa osuus oli 35 ja OECD-keskiarvo 26 prosenttia.

 Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on kuitenkin enemmän (kahdeksn prosenttia) kuin OECD-maissa keskimäärin (kuusi prosenttia) Muista Pohjoismaista vain Tanskassa osuus on Suomea suurempi eli 11 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulutus
  • OECD
  • Rahoitus
  • Vertailu
  • Marjukka Liiten

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tornitalot nousevat Pasilaan – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti Helsinki muuttuu

    2. 2

      Etelä-Koreasta saapunut megatähti töksäytti ensi­töikseen kysymyksen, jolla osui heti suomalaisen pikku­kaupungin pahimpaan kipu­pisteeseen

    3. 3

      Emme yksinkertaisesti uskalla hankkia toista lasta – työelämä on liian vaativaa

    4. 4

      Ensin myrkyn sai 300 lasta, sitten oli aikuisten vuoro – 40 vuotta sitten harhainen lahkojohtaja Jim Jones asutti seuraajansa keskelle viidakkoa, ja sitten he kuolivat yhdessä

      Tilaajille
    5. 5

      Suomeen työn perässä tuleville on saatava luvat kuntoon päivässä, vaatii sisäministeri Mykkänen – Kymmenen vuoden päästä Espoossa kolmasosa työvoimasta on ulkomaalaistaustaista

    6. 6

      Tutkimus: Mitä pimeämpää ja kylmempää, sitä enemmän alkoholi maistuu ja maksakirroosi yleistyy

    7. 7

      Suomessa pysyy järjissään marraskuussa – Kaukomatkailu ei auta kestämään kaamosta, sillä sen vaikutus on päinvastainen

    8. 8

      Väestöennuste on Suomen tärkein ennuste – Tällä kertaa se oli todella synkkä ja luo painetta lisätä maahanmuuttoa

    9. 9

      Siivooja pyyhki samalla rätillä vessan­pönttöä ja juoma­laseja – Hitiksi noussut video luksush­otelleista pöyristyttää Kiinassa

    10. 10

      Kansojen liiga osoittautui täysosumaksi suomalaiselle jalkapallolle – Huuhkajilla on nyt ilmaa siipien alla aina kevääseen 2020 asti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    2. 2

      Siivooja pyyhki samalla rätillä vessan­pönttöä ja juoma­laseja – Hitiksi noussut video luksush­otelleista pöyristyttää Kiinassa

    3. 3

      Miksi autojen keskipaikan kohdalla on möykky, joka tekee keskipaikka­matkustuksen epämukavaksi?

    4. 4

      ”Renessanssipalatsi” rapistui pöyristyttävään kuntoon keskellä Helsinkiä – Omistajalla ei ole varaa 1800-luvulla rakennetun arvotalon korjauksiin

    5. 5

      Kaksoset oli jo annettu Katja Korhosen rinnalle, kun hoitaja nappasi pojan ja vei pois – Pian äiti silitti heiveröistä selkää ja toivoi, että lapsi saisi elää

      Tilaajille
    6. 6

      14-vuotias halusi kysyä tuomareilta, miksi hänet oli viety lastenkotiin – Oikeus hylkäsi toiveen, lapsi valitti asiasta ja voitti

    7. 7

      Etelä-Koreasta saapunut megatähti töksäytti ensi­töikseen kysymyksen, jolla osui heti suomalaisen pikku­kaupungin pahimpaan kipu­pisteeseen

    8. 8

      Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten suuri johtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  

    9. 9

      Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä – Kahdeksan grafiikkaa näyttää uuden väestöennusteen synkät luvut

    10. 10

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    3. 3

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    6. 6

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    7. 7

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    10. 10

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    11. Näytä lisää