Politiikka

Koulutuksesta säästettiin Suomessa pidempään kuin useimmissa muissa maissa, kertoo OECD:n vertailu

Taloudellisen yhteistyön järjestön vuotuisesta koulutusvertailusta tuli myös hyviä uutisia Suomeen: Varhaiskasvatukseen osallistuminen on kasvanut, kun taas opintojen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus on vähentynyt parin vuoden takaisesta.

Koulutusmenojen osuus julkisista menoista jatkoi laskuaan Suomessa pidempään kuin useimmissa OECD-maissa, käy ilmi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tiistaina julkaisemasta laajasta vertailusta. Suomessa raportista tiedottivat Opetushallitus ja opetusministeriö.

Vuonna 2015 OECD-maissa käytettiin keskimäärin 11,1 prosenttia julkisista menoista koulutukseen, kun Suomessa osuus oli sen alle eli 10,5 prosenttia. Ruotsissa vastaava osuus oli 11,6 prosenttia. Vielä vuosina 2005 ja 2011 Suomen lukematkin olivat liki keskiarvoa.

OECD julkaisee vuosittain jäsenmaidensa ja eräiden kumppanimaidensa koulutusjärjestelmien tilaa kuvaavan mittariston Education at a Glance (EAG). Julkaisun tiedot koskevat vuosia 2015–2017 eli eri aihealueiden tuoreimpia tilastovuosia.

Tällä kertaa noin 462-sivuisen tilastojärkäleen erityistarkkailussa on koulutuksen yhdenvertaisuus tai oikeastaan sen puute: vaikka koulutustaso on noussut viime vuosikymmenten aikana tuntuvasti, kaikki eivät siitä pääse hyötymään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Koulutuspolkuun ja työllistymiseen vaikuttavat muiden muassa sukupuoli, vanhempien koulutus sekä maahanmuuttajatausta. Suomessa naiset ja ulkomailla syntyneet ansaitsevat selvästi vähemmän kuin samantasoisesti koulutetut miehet ja Suomessa syntyneet.

Vertailun peruskauraa on koulutustason, koulutukseen osallistumisen ja koulutuskustannusten vertailu, mikä ei aina ole ihan yksinkertaista järjestelmien erojen takia.

Suomessa esimerkiksi korkeakoulutuksen menoista valtaosa katetaan julkisesti, kun useissa maissa yksityisesti kustannettu koulutus on yleisempää.

Opetusministeriö huomauttaakin tiedotteessa, että kaikista vertailumaista Suomi käyttää toiseksi eniten julkista rahaa koulutukseen suhteessa kansantuotteeseen, ja edellä on vain Norja.

Kansantuotemittarilla myös koulutuksen kokonaisrahoitus on Suomessa hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella eli 5,7 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun keskiarvo on viisi prosenttia.

Koulutusmenojen tarkastelu on nyt Suomen kannalta ajankohtaista, koska niiden leikkaukset ovat puhuttaneet paljon pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ja myös edellisten hallitusten koulusäästöjen takia. Liki kaikki puolueet ovat myös luvanneet, että viimeistään seuraava hallitus kääntää suunnan.

Puute menojen vertailussa on se, että tuorein tieto koulutusmenojen osuuksista julkisista menoista on vuodelta 2015, jolloin hallitus julisti jatkavansa myös koulutusrahojen supistuksia vastoin lupauksia.

Vuodesta 2008 alkanut maailmanlaajuinen talouslama sai monet OECD-maat pienentämään myös koulutukseen käytettyjä varoja.

Budjettileikkaukset saattavat EAG-raportin mukaan tehostaa taloutta, mutta ne voivat vaikuttaa myös haitallisesti koulutuksen laatuun sellaisena aikana, jolloin koulutukseen satsaaminen olisi tärkeää myös talouden kasvun tukemiseksi.

Koulutusmenojen osuus kaikista julkisista menoista laski vuosien 2005 ja 2011 välisenä aikana suurimmassa osassa OECD-maista. Lasku oli keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä eli täsmälleen sama kuin Suomessa.



Suurimmassa osassa OECD-maita koulutusmenot alkoivat jälleen kasvaa vuodesta 2011 lähtien yleisen taloustilanteen parannuttua.

Suomessa koulutusmenojen osuuden lasku siis jatkui pidempään kuin useimmissa OECD-maissa. Osasyy on se, että Suomen talous lähti nousuun keskimäärin muita maita hitaammin, ja lisääntyvää kustannuspainetta on tullut myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolelta.

Raportin Suomen-osuutta analysoinut opetusneuvos Kristiina Volmari Opetushallituksesta uumoilee, että menneestä notkahduksesta on selvitty kohtuullisesti.

”Tunnelin päässä on valoa, sillä uusia leikkauksia ei ole näköpiirissä, ja suurin osahan rahoista tulee esimerkiksi peruskouluille ja lukioille kunnilta. Vaikea kuvitella, että joku ehdoin tahdoin säästäisi juuri koulutuksesta, sillä sehän on yksi valtti, jolla kilpaillaan uusista veronmaksajista”, Volmari pohtii.

”Ainakaan peruskoulun ryhmäkoko ei näytä kasvaneen, siihenhän on ollut valtionavustuksia haettavana. Meillä on myös omistautuneet opettajat ja henkilökunta, jotka pitävät taloa pystyssä huonoinakin aikoina”, Volmari uskoo.

Verrattuna edellisiin raportteihin on tuoreimmassa myös hyviä uutisia Suomen kannalta: esimerkiksi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut tuntuvasti vuosina 2005–2016, kun taas syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on vähentynyt.

Varhaiskasvatukseen osallistumisessa Suomi ei ole silti vieläkään saanut kurottua umpeen eroa OECD-keskiarvoon, sillä osallistuminen on samaan aikaan lisääntynyt myös muualla.

Nuorimpien lasten osallistumisasteessa Suomi ei juuri erotu OECD-keskiarvosta. Ero lähtee kasvuun kolmen vuoden kohdalla ja on enimmillään viisivuotiailla 11 prosenttiyksikköä, sillä OECD:n keskiarvo on 95 ja Suomen luku 84 prosenttia.

Ero katoaa kuusivuotiaiden kohdalla, koska Suomessa lähes koko ikäluokka osallistuu esiopetukseen.

Rahaa Suomi käyttää varhaiskasvastukseen yli OECD:n keskiarvon, mutta alle pohjoismaisen tason, kun mittarina on kustannusten suhde kansantuotteeseen.

Pari vuotta sitten Suomessa nousi kova kohu niin sanotuista NEET-nuorista, koska heitä oli OECD:n mukaan täällä huomattavan paljon, jopa 18,3 prosenttia eli liki viidennes ikäluokasta.

Tosin Tilastokeskus arvosteli OECD:n lukuja jälikäteen liiankin suuriksi, mikä johtuu erilaisesta tilastointitavasta.

NEET tulee englannin sanoista neither employed nor in education or training, mikä tarkoittaa, ettei nuori ole töissä eikä opiskelemassa.

Vuoteen 2017 mennessä heidän osuutensa 20–24-vuotiaiden ikäluokasta on OECD:n mukaan laskenut Suomessa 17 prosenttiiin. Tosin vuonna 2007 osuus oli vain 13,3 prosenttia.

Kansainvälisesti verrattuna näitä nuoria on Suomessa yhä paljon eli enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja Virossa sekä yli EU:n ja OECD:n keskiarvon, joka on 15,6 prosenttia. Ruotsissa ja Norjassa osuus on kymmenkunta prosenttia.

Opetushallitus tähdentää, että NEET-luvut kätkevät taakseen monenlaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria, kuten pääsykokeisiin lukevia sekä opintojen tai armeijan alkamista odottavia. Aina ei kyseessä ole täysin toimeton, syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva nuori.

Suomessa ja useimmissa Pohjoismaissa nuoria miehiä on opintojen, työn ja työvoiman ulkopuolella enemmän kuin naisia, vaikka valtaosassa OECD- ja kumppanimaita näiden virallisesti toimettomien osuus on naisten joukossa suurempi kuin miesten.

Poimintoja raportista

Korkeakouluissa vähän maahanmuuttajia


 Suomessa maahanmuuttajataustaisia 18-24-vuotiaita on kuusi prosenttia, mutta korkea-asteen uusista opiskelijoista heitä on vain kolme prosenttia. Ruotsissa vastaavat osuudet ovat 22 ja 18 prosenttia.

 Suomessa korkea-asteen tutkinnon on 25–34-vuotiaista naisista suorittanut 50 prosenttia, mikä on myös OECD:n keskiarvo, mutta miehillä osuus on 33 prosenttia eli alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 38 prosenttia.

 Kaikkien ikäluokkien osalta (25-64 vuotiaat) Suomen koulutusrakenne on hyvin samankaltainen muiden OECD-maiden kanssa. Korkeakoulutettuja on 45 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 37 prosenttia.

 Korkeakoulutuksen keskimääräinen aloitusikä on Suomessa 23 vuotta, kun OECD-maiden keskiarvo on 22 vuotta.

 Kun Suomessa alle 75 prosenttia 55–64-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työllisiä vuonna viime vuonna, Islannissa vastaava osuus oli yli 90, Ruotsissa 84 ja Norjassa 83 prosenttia.

 Vuonna 2016 Suomen yliopistojen tohtoriopiskelijoista 21 prosenttia oli kansainvälisiä, kun Ruotsissa osuus oli 35 ja OECD-keskiarvo 26 prosenttia.

 Suomessa kansainvälisiä opiskelijoita on kuitenkin enemmän (kahdeksn prosenttia) kuin OECD-maissa keskimäärin (kuusi prosenttia) Muista Pohjoismaista vain Tanskassa osuus on Suomea suurempi eli 11 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Koulutus
  • OECD
  • Rahoitus
  • Vertailu
  • Marjukka Liiten

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi

    2. 2

      Amerikkalaisnuoret imevät nyt myrkkyä muistitikusta – Sähkötupakka Juulista tuli trendipahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    3. 3

      Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko

    4. 4

      Maailman majakka himmeni – Onko YK:lla tulevaisuutta Trumpin jälkeen?

    5. 5

      Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”

    6. 6

      Ajatushautomo Libera yrittää kaataa ay-liikkeelle pyhän asian: ”Yleissitovuus aiheuttaa monenlaista haittaa Suomen taloudelle”

    7. 7

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    8. 8

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    9. 9

      ”Amerikan isäpappa” Bill Cosby tuomittiin rikoksesta, josta hän näytti pitkään selviävän rangaistuksetta – #metoo-keskustelu vaikutti todennäköisesti siihen, että syytökset otettiin nyt vakavasti

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    4. 4

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    5. 5

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    6. 6

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    7. 7

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    10. 10

      Vaihtokuvat näyttävät, kuinka venäläisen liikemiehen ja Airiston Helmen hankkimat alueet ovat muuttuneet vuosien saatossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää