Pitäisikö sosiaaliturvauudistus palastella, kysyy SAK:n pääekonomisti

SAK: pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tekee yleisökysymyksen.

Hän viittaa soten ja perhevapaauudistuksen valmistelussa olleisiin ongelmiin hallituksessa ja eduskunnassa ja kysyy, onko ylipäänsä järkevää käynnistää ensi vaalikaudella taas yhtä uuttta mammuttiuudistusta? Edellisten suurhankkeiden valmistelu ja läpimeno kun eivät lupaa hyvää.

Vai pitäisikö aloittaa vaikka pelkistä perhevapaista?

Keskustan Heikkinen vastaa, että kunhan saataisiin edes se yksi mammuttiuudistus eli sote, niin sitten sosiaaliturvauudistusta olisi helpompi edistää.

Rinne sanoo sotu-hankkeen palastelun olevan järkevää.

Mutta valmistelu kannattaa tehdä kokonaisuutena ja vaikutusarvioiden kautta, hän lisää.

Orpo sanoo, että perhevapaauudistus täytyy tehdä joka tapauksessa seuraavassa hallituksessa.

Hän kannattaa sotussa yhdessä miettimistä ja ja paloittain toteuttamista.

"Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua."

LI Andersson kannattaa hänkin sosiaaliturvan uudistamisessa etenemistä niin, että tiettyjä ongelmia palastellaan.

"On järkevää sitouttaa puolueet sotu-uudistukseen ja miettiä mistä kaikki ovat samaa mieltä."

Myös Huhtasaari on suopea sosiaaliturvauudistuksen palastelulle.

Tentti päättyy.

Terhon mielestä paljon voidaan saada valmiiksi yhdessä vaalikaudessakin.

Ideaalitilanne sosiaaliturvan uudistamisessa olisi varmaankin se, että tuota työtä johtaisi ja valmistelisi ensi vaalikaudellla vahva enemmistöhallitus, Orpo vastaa.

Keskustan Heikkinen ehdottaa, että aluksi valmistelussa tulisi käyttää hyväksi Juho Saaren työryhmän tutkimuksen tuloksia.

"Ja edetään kokeilujen kautta."

Sari Essayahin mukaan ainakin asumistuen tarkastelu on valtiontalouden kannalta tärkeämpiä seikkoja.

Rinteenkin mukaan tiettyjen tukien yhdistämisellä on hyvä aloittaa, mutta hän varoittaa samalla asioiden monimutkaisuudesta.

Rinne ennustaa valmistelun kestävän lopulta vähintään kahden vaalikauden ajan.

Näin muutoksista kärsijöiden määrä saadaan pidettyä kohtuullisena, Rinne perustelee.

Kaikki ovat valmiita parlamentaarisen kaikkien puolueiden yhteiseen ratkaisuun, kun asiaa selvitetään "käsi ylös" -tekniikalla.

"Olisiko yhteinen parlamentaarinen ratkaisu paikallaan?" kysyy Junkkari.

Liikaa ei pidä luvata

VM:n Markkanen kritisoi poliitikkoja strategisen ajattelun puutteista. "Meidän pitäisi ottaa systeemisen johtamisen haaste."

Hän varoittaa poliitikkoja edunvalvonnasta ja osaoptimoinnin vaaroista, jos eri ryhmien annetaan vaikuttaa valmisteluun liian paljon etukäteen.

Nordean Kärkkäisen mukaan isoin huoli on se, että toiveet ja odotukset asetetaan uudistushankkeessa helposti aivan liian korkealle.

Kun puolueiden äänestäjille lupaamat tavoitteet ivät toteudu, ja kannustinloukkuja yritetään eri tavoin poistaa siinä onnistumatta, äänestäjät pettyvät, hän muistuttaa.

Näin on käynyt aina ennenkin.

"Suurimmat voittajat ovat olleet me kannustinloukkututkijat", Kärkkäinen arvioi edellisten hallitusten kannustinloukkujen poistamisen pyrkimysten tuloksia.

Yleisö palkitsee Kärkkäisen havainnot naurunpyrskähdyksellä.

Terho: Kyse on kannustavuuden, osaamisen ja työkyvyn päivitämisestä.

Hän muistelee kuinka oli valmistuttuaan vuoden työttömänä filosofian maisterina, ja kuinka sellaisina aikoina on vaarassa muuttua vihaiseksi nuoreksi mieheksi.

Rinne nostaa esiin sen, että paraikaa 69 000 nuorta miestä, jotka ovat vain perusopetuksen varassa, ovat vakavassa vaarassa syrjäytyä.

"On syntynyt harmaata taloutta, eletään toimiintulotuen asiakkaana. "

"Ei (meillä) ole varaa joka ikäluokasta panna 15 prosenttia syrjään", Rinne sanoo.

Hänestä yksi hyvä lääke tähän pulmaan ja nuortenmiesten huonoon koulutustasoon olisi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta ottamaan töitä vastaan, Orpo sanoo.

Jos perustulo on riittävän korkea, se mahdollistaa yksityistasolla kieltäytymisen työstä, Li Andersson pohtii.

"Totta kai kaikille työ on enemmän kuin pelkkää elantoa."

Andersson muistuttaa, että työn sisällön vaatiminen ei ole vain keskiluokan etuoikeus.

Tulorekisterin saaminen verottajalle on muutoksessa aivan keskeinen, sanoo keskustan Heikkinen.

Kokoomus sanoo ohjelmassaan, että sen mallissa sosiaaliturvaan tulee voittajia ja häviäjiä, Junkkari lukee.

Mitä se tarkoittaa, ketkä ovat niitä voittajia ja ketkä häviäjiä?

"Voittaja on työtön ihminen, jolla ei ole ollut kannusteita otaa työtä vastaan. Häviäjä on se, joka ei ole valmis ottamaan työtä vastaan", Orpo selitti puolueensa linjausta.

Essayah muistuttaa kuinka tärkeää on, että erilaiset elämäntilanteet otetaan sosiaaliturvassa huomiion niin kuin kuulemma Kd:n mallissa tapahtuisi.

Sinisten Terho oli samoilla linjoilla., mutta muistuttaa, että nyt keskustellaan työkykyisistä ihmisistä.

"Jokaiselle on rakennettava yksilöllinen polku takaisin työelämään."

Henrikssonin mukaan digitalisointi ja työn tekemisen murros vaatii sekin perin laaja-alaista perehtymistä sosiaaliturvauudistukseen ja sen valmisteluun, päivähoitomaksuja myöten.

Perussuomalaisten Huhtasaari vaatii humanitäärisen maahanmuuton lopettamista.

Sosiaalietuuksien mahdolliseen takaisinperintään hän kaipaa lisää nopeutta, jotta työn vastaanottamisesta ei synny "stressiä".

Riittävän vähimmäisturvan tason tulee ohjata sosiaaliturvauudistuksen valmistustyötä , Rinne vaatii.

Keskustan Heikkinen muistuttaa, että kannustavuus-sanaa käytetään tarkoittamaan keskustelijasta riippuen eri asioita.

Li Andersson: Järjestelmä toimii nyt hyvin, jos on sataprosenttisesti työllinen tai työtön.

"Siirtymät aiheuttavat (nyt) ongelmia."

Perustulo auttaisi näissä kapeikoissa, hän arvioi.

Asiantuntijakommentit väliin

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen kommentoi keskustelua: Puolueet ovat menneet paljon eteenpäin keskustelussa ja konkretiassa ja arvovalinnat tulevat jo esille.

Kaikki toivovat yksinkertaisempaa ja kannustavampaa sosiaaliturvaa, Kärkkäinen summaa.

"Kannustinloukkututkijana olen oppinut, että jos joku malli kuulostaa liian hyvältä, sitä ei ole vielä vaikutusarvioitu."

Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Tuula-Riitta Markkanen peräänkuuluttaa puolueilta ja keskustelijoilta enemmän näkemystä tulevaisuudesta.

Esimerkiksi siitä, miten pärjätään vielä 2030-luvulla uudistuksen kanssa, kun väestöpohja ja mahdollisesti ilmastokin on erilainen, Markkanen selventää.

Perussuomalaisten Huhtasaari: On helppo puhua, että puretaan byrokratiaa, mutta ihmisten elämäntilanteet ovat kovin erilaisia.

"Meidän malli on se, että sen (sosiaaliturvan) pitää olla syyperusteinen", hän kertoo.

Henriksson kertoo Rkp:n vaativan myös perhevapaiden ja päivähoitomaksujen ja verotuksen uudistamista samalla kun sosiaaliturvauudistusta mietitään.

Kyse on siis laajasta kokonaisuudesta.

Antti Rinne esittelee SDP:n kolmitasoista mallia.

"Lähdetään siitä, että tarjontaa kohtuuhintaiseen asumiseen pitää lisätä ennen kuin asumistukeen puututaan", hän linjaa.

Sampo Terho: Kelassa on yli 150 eri tukimuotoa ja niitä on lyötävä yhteen, jotta kannustinloukut katoavat.

Käänteinen tulovero, eli se että vähätuloiset saisivat pienten tulojensa päälle vielä rahaa tukena on yksi sinisten tavoitteista, Terho selittää.

"Ja kaikille etujärjestöjäsenyydestä riippumatta."

Kristillisdemokraatit on ollut tienraivaajana universal credit -mallissa, keskustelussa todetaan.

Ruotsissa sosiaaliturva on paljolti vastikkeellista, mutta siellä tuetaan samalla ihmistä, kehui Kd:n Essayah Routsin nykykäytäntöä.

"Universal Credit" -sosialiturvamalli eli Britannian malli kiinnostaa kokoomusta.

"Haetaan siitä vaikutteita", Orpo kertoi kokoomuksen suunnitelmista ja valmistelusta.

"Työtulojen lisääntyessä tuki leikkaantuisi", Orpo selostaa mallin ydintä.

Orpon mukaan tavoitteena on oltava aina työn vastaanottamiseen kannustava malli.

Vasemmistoliiton Li Andersson kertoo, että puolue on syksyllä päivittämässä omaa malliaan perusturvasta ja sen tasosta.

Hänen mielestään byrokratialoukkuja syntyy sosiaaliturvaan erityisesti erilaisista karenssisäännöistä.

"En tiedä mitään perustulomallia,joka korvaisi ansiosidonnaiset ja eläke-etuudet."

Vihreiden Ohisalo perustelee pyynnöstä perustuloa sillä, että kansainväliset esimerkit ja perustulokokeilut puoltavat sitä.

"Niissä on jääty plussalle."

Syynä perustulon etuihin on esimerkiksi se, että näin on luotu hyvä mahdollisuus tehdä työtä, kouluttautua ja ryhtyä yrittäjäksi, Ohisalo kertoo.

Juontajat jakoivat puolueiden edustajat uudestaan sen mukaan miten puolueet suhtautuvat vastikkeettomaan sosiaaliturvaan eli perustuloon. Moni purnaa istumapaikastaan.

Yli puolet yleisöstä on sitä mieltä, että sosiaaliturvan nykymalli ei kannusta riittävästi työntekoon.

Essayah sanoi, että kannustinloukut ovat pitkälti poliitikkojen itse vuosien aikana luoma ongelma.

Rinne muistutti myös siitä, että perusturva on kansainvälisten arvioiden mukaan paikoin liian matala.

Suonessa peräti 471000 ihmistä ei kykene kuluttamaan sen vertaa mikä katsotaan kohtuulliseksi, kertoi Ohisalo tutkimustuloksista.

Perinpohjaista uudistusta sosiaaliturvaan kaipaisivat kaikki tentattavat paitsi Huhtasaari, jonka mielestä sanavalinta oli liian raju. Orpon mukaan kokonaisuudistusta tarvittaisiin mun muassa kannustavuuden parantamiseksi.

Puoluejohtajatentti sosiaaliturvan uudistamisesta alkoi Finlandia-talolla

Tervetuloa seuraamaan keskustelua sosiaaliturvasta. Mukana ovat eduskuntapuolueiden puheenjohtajat: Li Andersson (vas), Sari Essayah (kd), Anna-Maja Henriksson (r), Petteri Orpo (kok), Antti Rinne (sd) ja Sampo Terho (sin). Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon työesteen takia tentissä on mukana puolueen varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ja keskustan Juha Sipilä ovat poissa sairastumisen takia. Aaltoa tuuraa vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo ja Sipilää keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen. Juontajina ovat HS:n toimittajat Anni Lassila ja Marko Junkkari.