Vihreiden kannatus laski edelleen – perus­suomalaisille saman verran nousua

Johtajuuskriisiin ajautunut vihreät ei saa kovin hyviä uutisia HS:n tuoreesta kannatusgallupista. Sen mukaan puolueen suosio on pudonnut verrattuna edelliseen, kuukauden takaiseen mielipidemittaukseen.

Puheenjohtaja Touko Aallon https://www.hs.fi/haku/?query=touko+aallonsairausloman ajaksi vihreät jakaa johtovastuuta varapuheenjohtajien ja eduskuntaryhmän kesken. Virallisena Aallon sijaisena on köyhyystutkija Maria Ohisalohttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalo, joka johtaa muun muassa vaalivalmisteluja.

Pudotus oppositiopuolue vihreitten gallupkannatuksessa on pieni, 0,8 prosenttiyksikköä, mutta sen suurempia siirtymiä ei tällä kertaa muutenkaan mittauksessa nähty.

Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, vihreitä äänestäisi 12,9 prosenttia, kun elokuun mittauksessa osuus oli vielä 13,7 prosenttia.

Viime vuoden elokuussa vihreitten 17,5 prosentin suosiokäyrä sojotti kuin oikotie tulevaan hallitukseen. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kannatus oli vain 8,5 prosenttia.

Täsmälleen saman verran kuin vihreät menetti, onnistui suosiotaan nyt kasvattamaan europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahonluotsaama oppositiopuolue perussuomalaiset, joka sai kyselyn tiedonkeruun aikana näkyvyyttä puolueneuvoston kokouksestaan Lahdessa.

Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi gallupin mukaan 8,7 prosenttia, kun edellisessä mittauksessa prosenttiosuus jäi alle kahdeksaan ja oli 7,9.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien saaliiseen eli 17,7 prosenttiin riittää kirittävää ennen huhtikuun vaaleja, vaikka vertailuun laskettaisiin mukaan perussuomalaisista irronneet sinisetkin.

Ministeri Sampo Terhon https://www.hs.fi/haku/?query=sampo+terhonjohtama hallituspuolue siniset sai nyt 1,6 prosenttia mittauksen ”äänistä”, kun edellisellä kerralla osuus oli 1,2 prosenttia. Tässä nousua oli 0,4 prosenttiyksikköä.

Vielä pienempiä kannatusmuutoksia kokivat nykyiset kärkipuolueet eli suurin oppositiopuolue Sdp sekä hallituspuolueet kokoomus ja keskusta.

Sdp ja kokoomus menettivät kumpikin hienoisesti suosiotaan, mutta vain 0,3 prosenttiyksikön verran.

Sdp säilytti yhä paalupaikkansa 21,4 prosentin osuudellaan, mutta kovin kaukana ei ole valtiovarainministeripuolue kokoomuskaan, jolla on nyt 19,7 prosentin kannatus.

Pääministeripuolue keskustan suosio on jumittunut 15 prosentin tuntumaan ja on nyt tasan sama kuin viime mittauksessa eli 15,5 prosenttia.

Myös oppositiopuolue vasemmistoliiton kannatus on ennallaan eli 9,6 prosenttia. Opposition pienistä puolueista Rkp:tä kannattaa 4,5 prosenttia, jossa on lisäystä 0,2 prosenttiyksikköä ja kristillisdemokraatteja 3,9 prosenttia, jossa on saman verran laskua.



Hallituksessa olevat ryhmät, eli keskusta, kokoomus ja siniset, nauttivat nyt yhteensä 36,8 prosentin luottamusta, ja siitäkin yksin kokoomuksen harteilla lepää runsaat puolet. Pari kuukautta sitten luottamus oli prosenttiyksikön verran tukevampi.

Ennen huhtikuun eduskuntavaaleja liikkuvia ja epävarmoja äänestäjiä on vielä paljon. Epätietoisten osuus on nyt tosin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa, joka on 33 prosenttia vuoden 2010 huhtikuusta mitattuna.

Varmimpia puoluekannastaan vaikuttavat nyt olevan vasemmistoliittolaiset ja keskustalaiset, kun taas vihreissä on eniten epätietoisuutta.

Todellisia kannatussiirtymiä voidaan gallupkyselyjen perusteella veikata vain välillisesti, koska aineistot ovat poikkileikkauksia.

Moni kuitenkin vakuuttaa uskollisuuttaan omaa puoluettaan kohtaan. Esimerkiksi 70 prosenttia kokoomusta kuntavaaleissa äänestäneistä toimisi samoin eduskuntavaaleissa, jos ne järjestettäisiin nyt.

”Kokoomuksen kannatus perustuu sen ystävien uskollisuuteen”, arvioi johtaja Sakari Nurmela https://www.hs.fi/haku/?query=sakari+nurmelaKantar TNS:sta.

Vasemmistoliittoa ja Sdp:täkin äänestäneistä yhtä suuri osuus uudistaisi tukensa puolueilleen, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Sen sijaan vain noin joka toinen perussuomalaisia kuntavaaleissa äänestänyt antaisi tukensa puolueelle eduskuntavaaleissa.

Lisäksi keskimääräistä useampi perussuomalaisia äänestänyt ei halua tai osaa sanoa, miten toimisi eduskuntavaaleissa.

”Heitä on kuitenkin tässä kuussa hieman aiempaa vähemmän, mikä saattaa osittain selittää puolueen kannatuksen lievää kohenemista”, Nurmela sanoo.

Vailla mielipidettä olevien keskimääräistä suurempi osuus vaikeuttaa silti Nurmelan mukaan yhä perussuomalaisten kannatusnousua.

”Toisaalta puolueella on tässä joukossa edelleen eräänlainen reservi, jonka herättäminen vaaliuurnille voi heilauttaa tulosta. Viimeksi eduskuntavaaleissa perussuomalaiset onnistuivat siinä erittäin hyvin, kuntavaaleissa selvästi huonommin”, Nurmela muistuttaa.

Vaikka kärkipaikkaa hallussaan pitävän Sdp:n kannatus on nyt lievässä laskussa, on se Nurmelan mukaan kyennyt aiempaa paremmin puhuttelemaan aktiivisilla ulostuloillaan sellaisia vanhoja kannattajiaan, jotka välillä katselivat puolueen toimintaa sivusta.

Myös viime eduskuntavaalien yhteydessä syntynyt vuoto perussuomalaisiin sekä kuntavaalien jälkeinen liike kohti vihreitä on saatu aisoihin.

Nurmelan mukaan Sdp:n tulevaisuus on nyt kiinni siitä, miten se pystyy puhuttelemaan nuorempaa sukupolvea. Samoilla politiikan markkinoilla ovat myös vihreät ja vasemmistoliitto, joilla on selvästi nuorempi kannattajaprofiili.

”Näyttää siltä, että viimeisten kuukausien aikana tapahtuneet pienet ja virhemarginaalin sisälle jäävät muutokset ovat hyödyttäneet vasemmistoliittoa vihreiden kustannuksella”, Nurmela arvioi kilvoittelua nuorten äänistä.