Mitä Suomen pitäisi tehdä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan? HS esitti neljä kysymystä kaikille eduskuntapuolueille, näin ne vastasivat
Edessä on isoja päätöksiä, jos maapallon kuumeneminen halutaan pitää ollenkaan aisoissa. Puolueiden johdossa moni myöntää, että vastuu on nyt ensisijaisesti poliitikoilla.
Politiikka
Mitä Suomen pitäisi tehdä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan? HS esitti neljä kysymystä kaikille eduskunta
Valtioiden pitää kiristää päästövähennyksiään rivakasti, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin saada rajattua 1,5 asteeseen. Näin linjasi hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC, joka julkaisi raporttinsahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html varhain maanantaina.
IPCC:n raportin mukaan ilmakehään ei saisi päästää enää lainkaan hiilidioksidia vuoteen 2050. Toinen vaihtoehto on, että ilmakehästä poistetaan sama määrä hiilidioksidia kuin sinne päästetään.
Suomessa hiiltä imevät eli hiilinieluna toimivat etenkin kasvavat metsät. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen on todennuthttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005854489.html, että tästä syystä metsähakkuiden lisääminen ei ole järkevää.
Nykyinen keskustajohtoinen hallitus on kuitenkin halunnut lisätä hakkuita.
Pitäisikö hakkuita vähentää?
Keskusta, Kimmo Tiilikainen:
Ei pitäisi. ”On tärkeää pitää huolta siitä, että metsien kasvun ja puun käytön suhde pysyy oikeana. Puun käyttö on sovitettava kasvun rajoihin, jotta huolehdimme samaan aikaan luonnon monimuotoisuudesta, ihmisten virkistystarpeista ja siitä, että riittävä nielu säilyy myös tulevina vuosikymmeninä”, Tiilikainen sanoo.
Kokoomus, Petteri Orpo:
”En halua sanoa mitään lopullista. Metsänhoidon pitää olla kestävää”, Orpo sanoo. Hänen mukaansa Suomessa on nyt paljon isoja hankkeita liikkeellä ”ja jossain se raja tulee vastaan”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Mutta en osaa arvioida, koska se tulee.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kristillisdemokraatit, Sari Essayah:
Ei pitäisi. Essayah korostaa, että nimenomaan nuori, kasvava metsä sitoo hiiltä.
”Oleellista on se, mitä hakataan ja mitä tehdään sen jälkeen kun on hakattu. Kasvatetaanko uutta nuorta metsää, joka sitoo lisää hiiltä?” Essayah sanoo. Hänen mukaansa Suomessa voidaan edelleenkin tehdä ”kestävää metsätaloutta”.
Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho:
Ei pitäisi. Halla-ahon mukaan Suomen metsätalous on kestävällä tasolla ja metsää hakataan vähemmän kuin mitä se kasvaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Perussuomalaisilla yleisenä linjauksena on se, että kansallisen kunnianhimon taso pitää suhteuttaa globaaleihin realiteetteihin”, hän sanoo.
Rkp, Anna-Maja Henriksson:
”Meillä on paljon metsää, joka myös kasvaa paljon vuosittain. Meidän pitää kuunnella asiantuntijoita ja miettiä, mikä on viisain tie eteenpäin. Katsoisin myös, mitä Ruotsissa tehdään tämän asian kanssa, koska olemme aika lailla samassa veneessä.”
Siniset, Sampo Terho:
Ei pitäisi. Metsien määrää pitää kyllä lisätä, mutta muualla maailmassa. Suomessa on jo nyt huomattavasti enemmän metsää kuin monissa muissa maissa.
”Kansallinen ratkaisu, että Suomessa yksipuolisesti päätetään vähentää tai lopettaa hakkuut, ei heilauta tilannetta maailmassa mihinkään”, hän sanoo. Huomion kiinnittäminen hiilinieluihin on hänestä sinänsä kyllä järkevää.
”On aivan oikea havainto, että ilmastonmuutoksen torjumisessa on todennäköisesti suurempi potentiaali hiilipäästöjen sitomisessa kuin niiden vähentämisessä.”
Sosiaalidemokraatit, Antti Rinne:
Pitäisi. ”Asiantuntijoiden arvio on, että me hakkaamme liian paljon suhteessa hiilinieluun. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että puun käyttöä kertakäyttötuotteisiin ja polttoaineisiin pitää uudelleen harkita. Lisäksi tarvitaan paljon toimia päästöjen vähentämiseksi.”
Vasemmistoliitto, Li Andersson:
Pitäisi. Vasemmistoliiton kanta on se, että Suomen pitäisi olla hiilinegatiivinen vuonna 2030.
”Kun hallitus pyrkii vähentämään päästöjä, mutta samalla hiilinielut pienenevät, pahimmassa tapauksessa vaikutus on plus miinus nolla”, Andersson sanoo.
Vihreät, Maria Ohisalo:
Pitäisi. Vihreiden tavoite on, että hakkuiden määrän pitäisi olla 65 miljoonaa kuutiota tai tämän alle. Tämä ei leikkaisi Suomen hiilinielua kestämättömästi.
”Hallituksen omienkin arvioiden mukaan heidän päästövähennystavoitteensa nollautuvat, kun hakkuita on lisätty”, Ohisalo sanoo.
2. Turpeen käyttö
Hallitus on päättänyt, että Suomi luopuu kivihiilen käytöstä 2029 mennessä.
Mitä muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa pitäisi tehdä? Pitäisikö Suomen luopua turpeen käytöstä?
Keskusta, Kimmo Tiilikainen:
”Turvetta ajaa alas veronkorotus ja kasvava päästöoikeuden hinta. Turve tulee poistumaan energiantuotantopaletista pitkällä aikavälillä kuten öljy ja maakaasu”, Tiilikainen sanoo.
”Energiankulutuksen piikit pitäisi saada pois, koska ne hoidetaan fossiilisilla. Meillä on jo olemassa tähän teknologiaa, jossa tasataan lämmön kulutusta talviaikoina.”
Kristillisdemokraatit, Sari Essayah:
Ensin on lopetettava Suomen ulkopuolelta tulevan kivihiilen rahtaaminen ja vasta sitten mietittävä, mitä turpeen suhteen tehdään. Essayahin mukaan turpeen merkitys polttoaineena tulee joka tapauksessa pienentymään.
Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho:
Ei. Huoltovarmuuden takia turve mutta myös kivihiili on pidettävä mukana Suomen energiaratkaisuissa, Halla-aho sanoo.
”On hyvä, että energian tuotantopaletti säilyy mahdollisimman monipuolisena.”
Rkp, Anna-Maja Henriksson:
”Tässä on nyt onneton sidos, sillä jos nyt turpeen verotusta korotetaan, niin se johtaa käytännössä siihen, että voimalaitosten kannattaa käyttää kivihiiltä. Tätä pitäisi miettiä EU-tasolla. Pitkällä tähtäimellä meidän pitää päästä turveriippuvuudesta eroon”, Henriksson sanoo.
Siniset, Sampo Terho:
Ei mitenkään kategorisesti. Terho vetoaa samaan kuin metsien kohdalla: Suomen päätökset eivät yksin riitä mihinkään, tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja.
Sosiaalidemokraatit, Antti Rinne:
Turpeesta pitäisi luopua nopeasti. ”Turve pitää rakentaa uusiksi tuotteiksi, esimerkiksi kasvualustoiksi viljelylle Afrikassa.”
Vasemmistoliitto, Li Andersson:
Pitäisi, jollain aikavälillä. Anderssonin mukaan on selvää, että turve ei ole päästövaikutuksiltaan parempi kuin kivihiili.
”Kivihiilen kieltolain toivotaan tulevan tämän vaalikauden aikana ja sen jälkeen pitää luoda aikataulu turpeesta irtautumiseen”, Andersson sanoo.
Vihreät, Maria Ohisalo:
Pitäisi luopua mahdollisimman nopeasti. Turpeen käytöstä tulisi luopua mielellään heti 2020-luvulla. Myös turpeen verotuet pitäisi ajaa alas.
Mitä liikenteen päästöjen vähentämiseksi pitäisi tehdä?
Keskusta, Kimmo Tiilikainen:
”Nopein keino ovat uusiutuvat polttoaineet. Olemassa olevat autot eivät poistu välittömästi, ja niissä fossiilinen pitää korvata mahdollisimman suurella prosentilla uusiutuvaa polttoainetta.”
Pidemmällä tähtäimellä pitää Tiilikaisen mukaan tehdä toimia, jotka nopeuttavat siirtymistä sähköiseen liikenteeseen.
Kokoomus, Petteri Orpo:
”Ensi vuosikymmenen aikana pitäisi siirtää painopiste auton ostamisen verottamisesta auton käyttöön ja saastuttamiseen. Ensi vaiheessa pienipäästöiset ja päästöttömät autot pitäisi vapauttaa autoverosta kokonaan.”
Orpo ei usko erilliseen hankintatukeen, koska pitää verotusta tehokkaampana keinona.
Kristillisdemokraatit, Sari Essayah:
Pitäisi lisätä edelleen biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä. Essayahin mukaan ongelmana on, että biopolttoaineet eivät ole korvanneet öljyä vaan tulleet lähinnä sen lisäksi käyttöön.
Hänen mielestään sähkö ei ole ratkaisu.
”Pitää kysyä, millä tavalla sähkö on tuotettu. Jos se on kivihiilellä tuotettu, ei se ole autuaaksi tekevä asia.”
Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho:
Kaupungeissa voi tehdä muista kulkemismuodoista kuin autosta houkuttelevampia. Kaupunkien ulkopuolella ei Suomessa kuitenkaan pärjää ilman autoa, Halla-aho sanoo.
Hän haluaa nostaa keskusteluun myös globalisaation ja sen mukanaan tuomat tavarakuljetukset pitkin maailmaa.
Halla-ahon mukaan globalisaation myötä tavaroiden tuotanto on siirtynyt maihin, joissa tuotantokustannukset ovat halvempia ja ympäristösäädökset löyhempiä kuin esimerkiksi Suomessa.
”Talouden globalisaatiota ja tavaroiden vapaata liikkumista on ryhdyttävä purkamaan määräämällä ilmastovero tuontituotteille yleensä ja sakkovero pahimpien saastuttajien tuontituotteille.”
Rkp, Anna-Maja Henriksson:
Henriksson toivoo sähkö- ja hybridiautoja suosivaa politiikkaa. ”Kunnilla on tässä suuri tehtävä, niiden pitää varmistaa, että ihmiset pääsevät liikkumaan sähköautoilla ja lataamaan niitä.”
”Meidän pitää ottaa tavoitteeksi päästä sähköiseen liikenteeseen. Lisäksi tarvitaan vahvempaa joukko- ja raideliikennettä, tiiviimpää yhdyskuntarakennetta ja autokannan nopeaa muutosta sähköiseen eri välivaiheiden kautta.”
Rinne säätäisi verotusta niin, että työsuhdeauto olisi edullisempi hankkia sähköautona.
Vasemmistoliitto, Li Andersson:
Erityisesti sähköautoilun tukemiseen pitäisi keksiä keinoja, Andersson sanoo. Lisäksi tulisi panostaa joukkoliikenteeseen, etenkin raiteilla kulkevaan.
Vasemmistoliitto on ehdottanut joukkoliikenteen tuen kasvattamista ja ruuhkamaksuja.
Vihreät, Maria Ohisalo:
Biopolttoaineita tulisi suunnata raskaampaan liikenteeseen. Henkilöliikenteessä pitäisi pyrkiä käyttämään entistä enemmän sähköä biopolttoaineiden asemesta.
Sähköautojen yleistymiseksi ne tulisi vapauttaa auto- ja ajoneuvoverosta. Lisäksi latauspaikkoja tulisi lisätä.
Sähköpyörien ostamista pitäisi tukea antamalla niiden ostajille 30 prosenttia hankintahinnasta takaisin.
4. Ydinvoima
Ydinvoima ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä. Pitäisikö sen osuutta energiantuotannosta lisätä?
Keskusta, Kimmo Tiilikainen:
”IPCC:n raportti kertoo, että hiilidioksidivapaana tuotantomuotona ydinvoimalla on sijansa ja merkityksensä. Suomessa ydinvoiman osuus sähköntuotannosta tulee kasvamaan, jos ja kun käynnissä olevat hankkeet valmistuvat. En näe sen jälkeen enää tarvetta enkä usko, että nykyisillä ydinvoimaloiden hinnoilla on halukkaita investoijiakaan.”
”Minusta ydinvoima on ylimenokauden keinona välttämätön. Toivoisin että ydinvoiman määrä lisääntyisi sillä, että nämä kaksi meneillään olevaa [Fennovoima ja Olkiluoto 3] saataisiin jonain päivänä maaliin.”
Kristillisdemokraatit, Sari Essayah:
Etenkin pienydinvoimaloiden mahdollisuuksia kannattaisi tutkia. Essayahin mukaan ne voisivat toimia isompien kaupunkien kaukolämmön tuotannossa. Pienydinvoimaloilla myös vältettäisiin nykyisten jättihankkeiden kohtaamat valtavat aikatauluongelmat ja kustannusten paisuminen.
Perussuomalaiset, Jussi Halla-aho
Pitäisi. Globaalilla tasolla pitäisi siirtyä selkeästi ydinvoimaan. Myös Suomessa ydinvoiman osuutta pitäisi kasvattaa ja pienydinvoimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia selvittää.
Rkp, Anna-Maja Henriksson:
Ei pidä kasvattaa ydinvoiman osuutta. ”Meidän pitää panostaa enemmän tutkimukseen ja päästöttömien vaihtoehtojen kehittämiseen.”
Kyllä. Kampanjointi ydinvoimaa vastaan on ollut ilmaston kannalta suuri virhe.
Sosiaalidemokraatit, Antti Rinne:
Ydinvoimaloita tarvitaan ainakin väliajaksi, Rinne sanoo. ”Voi olla, että tarvitsemme myös pienydinvoimaloita kaupunkien energiantuotantoon.”
Vasemmistoliitto, Li Andersson:
Ei. Anderssonin mukaan ydinvoiman lisääminen ei ole Suomessa ajankohtaista, koska kaksi keskeneräistä hanketta osoittavat, miten kallista ja hankalaa sen rakentaminen on.
”Ydinvoiman sijaan pääfokuksen pitäisi olla energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian lisääminen.”
Vihreät, Maria Ohisalo:
Ei, mutta vihreät ei myöskään ole sulkemassa nykyisiä ydinvoimaloita.
”Ydinvoima on nykyisellään osa kokonaispalettia”, Ohisalo sanoo.
Hänen mukaansa ydinvoimaloiden rakentaminen on kuitenkin erittäin kallista ja hankkeiden venyminen on ongelma. Ydinvoimaan liittyy myös muita ongelmia kuten ydinjätteen loppusijoitus.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24