Potilaiden oikeusturvaa parantava laki ei menekään tällä hallituskaudella läpi – Esitys sai kovaa kritiikkiä, lakia valmistellut virkamies irtisanoutui

Vuosia valmistelussa ollut potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva laki ei mene läpi tälläkään hallituskaudella. Uusi asiakas- ja potilaslaki olisi tärkeä etenkin muistisairaiden ja kehitysvammaisten oikeusturvan kannalta.

Vielä keväällä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikkohttps://www.hs.fi/haku/?query=annika+saarikko (kesk) korosti lain tärkeyttä sanomalla, että ”kyse on ihmisarvosta, ihmisoikeuksien toteutumisesta ja oikeusturvasta niin potilaan kuin henkilöstönkin näkökulmasta”.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kuitenkin päättänyt, ettei se esitä uutta asiakas- ja potilaslakia eduskunnalle.

Lain valmistelu jatkuu, mutta palaute lausuntokierroksella oli niin kriittistä, ettei laki etene enää tällä vaalikaudella.

”Lakia ei ehditä tällä hallituskaudella esittelemään eduskunnalle. Lausuntokierroksella saatiin aika lailla tuta, eli tiukkoja lausuntoja tuli”, sanoo STM:n ylijohtaja Kirsi Varhilahttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+varhila.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeehttps://www.hs.fi/haku/?query=paivi+sillanaukee sanoo, että ministeriö yllättyi siitä, miten paljon korjattavaa lausuntokierrokselta tuli.

Lakiluonnosta arvosteltiin muun muassa vaikeaselkoiseksi ja ongelmalliseksi potilaiden tietosuojan kannalta.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus kirjoitti, että ”kokonaisuutena esitetty säännös on lakiteknisesti kehno eikä noudata oikeusministeriön lainvalmistelusta annettua ohjeistusta”.

Husin mukaan lakiluonnos jatkaa ”sitä hallituksen esitysten linjaa, jossa pykälien määrä korvaa niiden laadun”.

Lakikokonaisuudesta irrotetaan nyt lastensuojelulakia koskevat osuudet, jotka esitellään erikseen eduskunnalle syksyllä. Epäselvä tilanne potilaiden itsemääräämisoikeuden kannalta kuitenkin jatkuu.

Laissa oli määrä kirjata selkeät lakipykälät siitä, mikä on sosiaali- ja terveyspalvelujen potilaan itsemääräämisoikeus ja millä perustein sekä millä tavoin sitä voi rajoittaa.

Tällaisia säännöksiä on monissa laeissa jo nyt, mutta ne puuttuvat kokonaan esimerkiksi vanhustenhuollosta. Muistisairaat ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskisi.

Käytännössä kaikkien potilasryhmien kohdalla voi tulla tilanteita, joissa hoitohenkilökunnan toiminnalle ei löydy selkeitä perusteita laista.

Potilaiden oikeuksia valvovat Valvira, eduskunnan oikeusasiamies sekä aluehallintovirastot.

Esimerkiksi elokuussa oikeusasiamies puuttui kehitysvammaisten asumisyksikössä käytettyihin häkkisänkyihinhttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005807506.html.

Julkisen vallan käyttöä sitovat myös aina tietyt säännöt. Potilaan itsemääräämisoikeutta ei saa esimerkiksi koskaan rajoittaa rangaistusluonteisesti.

Koska tarkkoja pykäliä ei kuitenkaan kaikkien potilasryhmien kohdalla ole, hoitopäätöksissä on käytännössä usein kyse henkilökunnan tulkinnasta.

Lakia onkin toivottu pitkään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, koska nykytilanne on osin epäselvä. Kyse on myös hoitohenkilökunnan oikeusturvasta ja turvallisuudesta.

Varhila mainitsee esimerkkinä kysymyksen siitä, milloin vanhustenhuollon asiakkaan huoneen ovi voidaan lukita. Tai missä tilanteessa dementikko voidaan istuttaa liikkumista rajoittavaan geriatriseen tuoliin.

Yksi ongelmatapaus nykytilanteessa on myös päivystykseen tuleva sekava ja väkivaltaisesti käyttäytyvä henkilö, josta ei pysty tekemään selvää diagnoosia ja joka kävelee omin jaloin pois.

Lakia valmistellut hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttilahttps://www.hs.fi/haku/?query=lotta+hameen-anttila mainitsi HS:lle keväällä, että nykyisin henkilökunta ei oikein tiedä, voiko se pysäyttää tällaisen henkilön ja edes tutkia hänet selvittääkseen, onko hänen tai ehkä sivullisten terveys vaarassa.

”Tässä ollaan niin syvällä ihmisten perusoikeuksissa, että laki pitää valmistella äärettömän hyvin ja huolella. Tämä ehkä kuvaa sitä, miksi lainvalmistelu on ollut niin hankalaa”, sanoo Varhila.

”Ministeriöissäkin on ollut eri käsityksiä siitä, mitä itsemääräämisoikeus on ja missä tilanteissa sitä voidaan rajata.”

Varhila arvioi, että asiakaslakia on valmisteltu jo seitsemän vuotta. Siitä ehdittiin antaa viime hallituskaudella jo esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihduttua.

Uusin takaisku tuli alkusyksystä, kun yksi lakia valmistelleista virkamiehistä irtisanoutui yllättäen ministeriöstä. Virkamies lähti ministeriöstä pois ennen lausuntokierroksen päättymistä. HS ei tavoittanut häntä kommentoimaan.

”Hän ilmoitti että lähtee, eikä sitä sen kummemmin perustellut. Se tuli meille yllätyksenä”, sanoo Sillanaukee.

Tänä vuonna useampi kokenut virkamies on jättänyt ministeriön. Syöpälääkäri Terhi Hermansonhttps://www.hs.fi/haku/?query=terhi+hermanson, joka oli ollut viimeiset kahdeksan vuotta virkavapaalla, ei suostunut valmistelemaan sote-uudistuksen valinnanvapausmallia. Lisäksi sotea valmistellut, kokenut virkamies Pekka Järvinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+jarvinen jäi eläkkeelle lokakuussa.

STM on ollut tällä hallituskaudella yksi kiireisimpiä ministeriöitä. Se on valmistellut keskimäärin 30–60 lakiesitystä vuodessa, nytkin syksyllä on tulossa vielä lähes neljäkymmentä lisää.

”Kyllä resurssien äärirajoilla mennään”, sanoo Varhila.

Sillanaukee ei halua kommentoida sitä, minkä takia vuosia valmisteltu potilaslaki oli lausuntokierroksen perusteella niin puutteellinen.

Ovatko ministeriön virkamiehet ylikuormittuneita?

”Jokainen kokee kiireen eri lailla. Virkamiehemme ovat todella sitoutuneita asiaansa, mutta he ovat olleet tällä hallituskaudella todella ison paineen alla.”

Etenkin massiivinen sote-uudistus on syönyt virkamiesten voimia.

”Eduskunnan valiokuntakäsittely on sen takia tukossa. Siellä on tärkeitä lakeja, jotka pitäisi saada vietyä eteenpäin. Toivon tosi paljon, että eduskunta ehtisi niitä vielä käsitellä”, Sillanaukee sanoo.

HS kertoi aiemmin tällä viikolla, että tärkeät lait seisovat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sote-uudistuksen takia.

Muistiliiton väliaikainen toiminnanjohtaja Anna Tamminenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna+tamminen pitää yllättävänä, että asiakaslaki ei toteudukaan tällä hallituskaudella.

Toisaalta Tamminen tietää lakiluonnoksen ongelmat, koska Muistiliitto toi niitä esiin myös omassa lausunnossaan.

”Jatkovalmistelu on varmasti ihan paikallaan, mutta on ikävää, että tämä nyt siirtyy. Lain lähtökohta on ollut todella kannatettava. Suuri osa sen vaikutuspiirissä olevista ihmisistä olisi nimenomaan muistisairaita.”

Tammisen mukaan muistisairaiden hoidossa on paljon potilaiden itsemääräämisoikeuden kannalta ongelmallisia käytäntöjä. Tyypillinen esimerkki on hygieniahaalari, jota käyttäjä ei saa itse päältään. Sitä käytetään siksi, ettei ihminen sotkisi itseään ulosteisiin.

”Haalarin käyttö saattaa olla välillä ihan rutiininomaista. Ihminen voi kokea erittäin ahdistavaksi ja omituiseksi sen, että ei voi itse hoitaa vessa-asioitaan, kun on tällainen haalari päällä”, Tamminen sanoo.

”Tuleva laki olisi vaatinut esimerkiksi tämän haalarin käyttöön selkeät perustelut.”

Tammisen mukaan uusi laki oli herättänyt hyvää keskustelua ongelmallisista käytännöistä. Hän on huolissaan siitä, suhtaudutaanko asioihin yhtä vakavasti nyt, kun lakiesitystä ei ollakaan tuomassa eduskuntaan.

”Voi olla, että näitä asioita ei enää mietitä hoitoyksiköissä niin aktiivisesti.”

Oikaisu kello 8.53: Jutussa sanottiin virheellisesti, että potilaiden itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä ei ole tällä hetkellä kehitysvammaisten hoidossa.