Politiikka    |   HS-analyysi

Miksi ay-liike voi Suomessa uhmata vaaleilla valittuja päättäjiä? Selitys löytyy vuosikymmenten takaa

Työmarkkinajärjestöillä on Suomessa poikkeuksellinen valta lainsäädäntöön. HS selvitti, miten paljon puhuttu kolmikanta aikanaan syntyi ja miten sen natiseminen nivoutuu hallituksen ja ay-liikkeen riitaan.

Jo peruskoulussa meille opetetaan, että Suomessa lait säätää kansan valitsema eduskunta. Lakiesitykset tekee eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus.

Siksi voi näyttää kummalliselta, että ensi viikolla jälleen useat palkansaajaliitot lakkoilevat estääkseen Juha Sipilän (kesk) hallitusta esittämästä pienten yritysten irtisanomista helpottavaa lakia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Todellisuudessa kummallista asiassa on silti pikemminkin se, että hallitus kehtaa viedä eteenpäin työelämää koskevaa lakia ilman suurimman työntekijäjärjestön SAK:n hyväksyntää. Se ei nimittäin ole ollut Suomessa tapana.

Oppikirjojen teksteistä huolimatta tosiasiallista lainsäädäntövaltaa ovat vuosikymmenten ajan käyttäneet eduskunnan lisäksi työmarkkinaosapuolet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tästä on kyse kuuluisassa ”kolmikannasta”.

Mutta mitä ihmettä se tarkoittaa? HS käy läpi kolmikannan synnyn ja selittää, miksi sen murenemisella on suuri rooli hallituksen ja ay-liikkeen yhä kuumenevassa riidassa.

Kiistan ytimessä on järjestöjen veto-oikeus lainsäädäntöön

Kolmikanta on suomalainen poliittisen järjestelmän erityispiirre, jossa kolme osapuolta eli hallitus sekä työnantajien keskusjärjestöt EK ja Kuntatyönantajat KT sekä työntekijöiden keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sopivat työelämää ja sosiaaliturvaa koskevasta lainsäädännöstä yhdessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Käytännössä yhdessä sopiminen on tarkoittanut sitä, että hallitus ei ole muuttanut työntekijöiden työehtoja tai eläkkeitä ja työttömyysturvaa koskevia lakeja ilman, että järjestöistä vahvimmat eli SAK ja EK ovat hyväksyneet muutokset. Poliitikot ovat siis myöntäneet kolmikannan kahdelle muulle osapuolelle epävirallisen ”veto-oikeuden”.

Lisäksi työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet keskenään esimerkiksi kaikki Suomessa tehdyt suuret eläkeuudistukset, ja eduskunta on hyväksynyt neuvottelujen lopputuloksen laiksi juuri pilkkuakaan muuttamatta.

Nyt käynnissä olevassa vaikeassa kiistassa onkin kyse pelkän irtisanomislain sijaan siitä, että hallitus on viemässä työmarkkinaosapuolilta niiden paikan päätöksentekopöydässä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sipilän hallituskin on toki hallitusohjelmassa sitoutunut kolmikantaiseen valmisteluun ja kuullut järjestöjä, mutta se on eri asia kuin todellinen päätösvalta.

Ensin hallitus sääti työttömyysturvan aktiivimallin SAK:n vastalauseista huolimatta, mikä kirvoitti työntekijäpuolen mielenilmauksiin. Nyt se taas ajaa kiisteltyä irtisanomislakia, vaikka palkansaajajärjestöt vastustavat sitä vimmaisesti eikä EK:kaan ole siitä innoissaan.


Työmarkkinajärjestöt pelkäävät, että hallitus rikkoo kolmikannan ja kaventaa niiden valtaa. Hallitus on puolestaan tehnyt selväksi, että lakien säätäminen kuuluu vain ja ainoastaan eduskunnalle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta miksi kansan valitseman parlamentin ulkopuoliset etujärjestöt ovat ylipäätään saaneet Suomessa niin suuren valta-aseman?

Vaikka järjestövaltaa on syystä kritisoitu parlamentaarista demokratiaa halventavaksi, sen pystyttämiseen oli aikanaan perusteita.

Nyt kolmikanta natisee kovempaa kuin kenties koskaan aiemmin. Erikoisen sopimisjärjestelmän murtuminen ei silti välttämättä johda pelkästään toivottuihin tuloksiin.

Kolmikanta syntyi 1960-luvulla vallan vaihtokauppana

Kolmikannan kriitikko Juhana Vartiainen (kok) on arvioinut, että ammattiyhdistysliikkeen valta-asema pohjautuu kylmän sodan aikaiseen pelkoon työntekijöiden radikalisoitumisesta ja kommunismista.

Kun nykyisenlainen kolmikanta 1960-luvulla muotoutui, kyse ei silti ollut niinkään ideologiasta vaan pikemminkin käytännön syistä.

Oleellista oli se, että toisen maailmansodan jälkeen Suomen hallitukset olivat heikkoja ja juopa kaupungin ja maaseudun välillä suuri. Suomeen pyrittiin kehittämään väestön hyvinvointia parantavaa sosiaaliturvaa, mutta se oli vaikeaa.

Esimerkiksi vuonna 1956 eduskunnan tekemä kansaneläkelain uudistus toi pienituloisille paremmat eläkkeet ja vastaavasti työntekijöiden kerryttämät eläkesäästötilit lakkautettiin. Sekä kaupunkien palkkatyöläiset että työnantajat kokivat tulleensa sivuutetuiksi.

Samana vuonna SAK järjesti yleislakon.


Kun sit­ten vuosi­kymme­nen tait­teessa eläke­turvaa ja työttömyys­vakuutusta yri­tettiin jäl­leen uudistaa, työn­antaja- ja työn­tekijä­järjestöt löysivät toisensa käänteen­tekevällä tavalla.

Vähemmistöhallituksen siunauksella ne saivat neuvotella kassojen jäsenyyteen perustuvan työttömyysvakuutuksen ja lakisääteisen ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän.

Työnantajapuolella nähtiin, että liiton jäsenyyteen perustuva työttömyysturva ja ansiotyöhön perustuva eläke tulisivat lopulta yrityksille halvemmiksi kuin yleinen työttömyysvakuutus tai tasaeläke, joita olisi maksettu kaikille.

Samalla tavoin SAK:n enemmistö ja Sdp katsoivat, että työläisten etujen tulisi olla etusijalla.

Näin Suomeen syntyi työntekijäliittojen ja suurtyönantajien jatkuvaan kauhun tasapainoon perustuva konsensus, jonka ulkopuolelle pitkälti jäivät radikaaleimmat kommunistit ja maaseudun väestö.

Samalla keskeinen sosiaaliturva ja työlainsäädäntö siirrettiin eduskunnan ulkopuolelle kahdelle vahvalle sopijaosapuolelle. Se teki päätöksistä kestäviä ja esimerkiksi uudesta ”eläkelupauksesta” uskottavan: valittiin eduskuntaan ketä tahansa, poliitikot eivät kovin helposti voisi puuttua järjestöjen keskenään sopimiin asioihin.

Samalla valta eläketurvasta ja -rahastoista sekä työttömyyskassoista kuitenkin sinetöivät keskusjärjestömahdin vuosikymmeniksi eteenpäin.


Ilmaiseksi valtio ei lainsäädäntövallastaan luopunut.

1960-luvun lopulla tehtiin ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ja hallitukset olivat siitä eteenpäin keskeisesti vaikuttamassa palkkapolitiikkaan. Poliittiset päättäjät ajattelivat, että he pystyvät hillitsemään palkankorotuksia hintojen nousun hillitsemiseksi.

Ay-liikkeen historiaa pitkään tutkineen Itä-Suomen yliopiston dosentin Tapio Bergholmin mukaan Suomen poliittisen järjestelmän erikoisuus on nimenomaan tämä ”kaksoissidos”, eräänlainen vallan vaihtokauppa: työmarkkinaosapuolet otettiin mukaan lainsäädäntötyöhön, ja vastaavasti valtio pääsi vaikuttamaan palkanmuodostukseen.

Niin sanotun konsensus-Suomen symboliseksi kulminaatiopisteeksi mainitaan usein vuoden 1977 Korpilampi-seminaari, jonne pääministeri Kalevi Sorsa kutsui poliitikkoja ja työmarkkinapäättäjiä yhdessä keskustelemaan keinoista yritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi.

Lama päätti kultakauden

Työmarkkinajärjestöjen valtahuippu ajoittui 1970- ja 1980-luvuille.

Työttömyyskassat ja työnantajien tilittämä verovähenteinen jäsenmaksu olivat ammattiyhdistysliikkeelle tehokkaita jäsenmagneetteja. Lakkoase oli todellinen pelote.

Työnantajapuoli pystyi puolestaan käyttämään yhä enemmän yhteiskunnallista vipuvoimaa esimerkiksi eläkerahastojen avulla.

Järjestöjen veto-oikeus lainsäädäntöön oli vakiintunut käytäntö. Silloisessa työnantajajärjestö STK:ssa lakiasiainjohtajana työskennellyt Mauri Moren on jälkikäteen muistellut kriittisesti, kuinka hän ”suunnilleen asui eduskunnassa kertomassa kansanedustajille, ettei sovittuja asioita saa muuttaa”.

Kuuluisaksi tuolla aikakaudella tulivat myös pitkät kosteat lounaat ja läpi öiden kestäneet neuvottelut Etelärannassa ja Hakaniemessä.

Ensimmäiseksi todelliseksi käännekohdaksi osoittautui 1990-luvun alun syvä lama, jonka aikaisista työmarkkinariidoista voi löytää paljon yhtäläisyyksiä nykypäivään.

Keskustalaisen pääministerin Esko Ahon johtama hallitus yritti 1990-luvun alun laman aikana Sipilän tapaan tunkea työntekijäpuolen kurkusta ”yhteiskuntasopimusta”.

Lopulta Aho päätyi ajamaan läpi lakiuudistuksia työmarkkinajärjestöjen vastustuksesta huolimatta ja välit työmarkkinoilla kiristyivät äärimmilleen.


Laman päätyttyäkin keskustelu järjestövallasta jatkui. Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth kirjoitti vuonna 1995 Helsingin Sanomissa, että jähmeä kolmikantainen lainvalmistelu heikensi Suomen kilpailukykyä ja työelämälainsäädäntö tulisi palauttaa eduskunnalle.

Kun pääomat liikkuivat vikkelästi rajojen yli, yritykset pystyivät aiempaa helpommin investoimaan Suomen ulkopuolelle. Monien mielestä kolmikanta toimi kyllä hyvinä aikoina, mutta huonoina aikoina se esti tarpeelliset leikkaukset.

Hyvät ajat kuitenkin koittivat jälleen.

Suomen talous pääsi kovaan nousuun matkapuhelinyhtiö Nokian vetämänä, ja vaikeiden lamavuosien jälkeen lihavia vuosia vältettiin pilaamasta työmarkkinakiistoilla.

Hallitusta johtivat jälleen perinteisesti ammattiyhdistysliikettä lähellä olleet sosiaalidemokraatit.

Vaikka pääministeri Paavo Lipponen ei suinkaan ollut kaikkein ay-myönteisin demari, hänen kahden hallituksensa hallitusohjelmat suorastaan pursusivat yhteistyötä ja kolmikantaista lainvalmistelua.

Kolmikanta sai jatkoaikaa, muttei loputtomiin.

Onko järjestövallan aika nyt lopullisesti ohi?

Ammattiyhdistysliikkeen raivoa Sipilän hallitusta kohtaan selittää se, että hallitus on rikkonut Tapio Bergholmin kuvaaman 1960-luvulla syntyneen kaksoiskytköksen.

Ensin hallitus tuli työmarkkinaosapuolten alueelle ja vaati niitä tekemään työehtoja heikentävän kilpailukykysopimuksen. Työntekijäjärjestöt taipuivat sopimukseen, mutta nyt hallitus on siitä huolimatta ajamassa läpi niiden vastustamaa irtisanomislakia.

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että Sipilä olisi yksin murentamassa keskusjärjestövaltaa. Järjestöt ovat nimittäin tehneet sitä myös itse.

Elinkeinoelämän keskusliitto julisti syksyllä 2015, että se ei enää tee tulopoliittisia kokonaisratkaisuja eikä täten ole palkkaneuvottelujen sopijaosapuoli. Näin työnantajapuoli käytännössä lakkautti perinteisen kolmikannan.

SAK ja ammattiyhdistysliike ylipäätään ovat heikentyneet tällä vuosituhannella, ja työnantajat laskivat, että ne saavat itselleen edullisempia ratkaisuja liittokohtaisella ja työpaikkakohtaisella sopimisella.


Koska kolmikanta siirtyi oma-aloitteisesti sivuun palkkaneuvotteluista, on luontevaa, ettei keskusjärjestöille jää paikkaa myöskään lainsäädäntöpöytiin.

Korporatismin kulta-aika tuskin enää palaa, vaikka Sdp nousisikin ensi keväänä pääministeripuolueeksi. SAK, EK, STTK ja Akava näyttävät hiljalleen olevan typistymässä asiantuntijajärjestöiksi.

Työntekijäliitot pystyvät yhä ajamaan jäsenistönsä etuja myös hallituksen päätöksiä vastaa, mutta kyse on yhä enemmän siitä, millaisiin työtaistelutoimiin niiden paukut kulloinkin riittävät.

Kabinettisopimisen loppuminen jättää aukon

Korporatismin heikkeneminen kasvattaa parlamentaarisen demokratian eli vaaleilla valittujen poliitikkojen roolia, mitä voi pitää oikeutettuna. Kivuttomasti muutos ei silti välttämättä suju.

Kolmikantainen sopiminen on toisinaan saattanut olla hidasta ja jähmeää, mutta sen avulla on saatu kiistanalaisista asioista päätöksiä aikaan aina viime vuosiin saakka.

Keskusjärjestöt muistavat nyt toistuvasti viitata vuonna 2014 sopimaansa eläkeuudistukseen, jossa ne sopivat eläkeiän nostamisesta ja menojen karsimisesta hallituksen asettamissa raameissa. Eduskunta hyväksyi lopputuloksen ilolla lähes yksimielisesti.

Työmarkkinaosapuolten vastustamien lakien kohdalla tilanne on toinen. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja hänen puoluetoverinsa ovat jo ilmaisseet tilaisuuden tullen peruuttavansa niin kiistellyn irtisanomislain kuin muitakin Sipilän hallituksen päätöksiä.

Juuri tällaisen poukkoilun välttäminen on ollut kolmikannan hyvä puoli. Eduskunnan ja parlamentaarisen demokratian voimistuminen tulleekin vaatimaan harjoittelua maassa, jossa niin monet suuret asiat on opeteltu sopimaan kabineteissa.

Artikkelin lähteenä on käytetty muun muassa kirjoja Nieminen & Laatunen: Kolmikannan kulisseissa (2017) ja Vauhkonen & Hannikainen: Ansioiden mukaan (2012) sekä Tapio Bergholmin väitöskirjaa Kaksoissidoksen synty (2015).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    2. 2

      Tämä kuva Putinille hymyilevästä Trumpista levisi hetkessä viraaliksi – eikä se ole ihme, koska ihmiset tulkitsevat kuvan avulla maailmanpolitiikan koko nykytilaa

    3. 3

      ”Spontaanit kohtaamiset ovat hävinneet kokonaan” – HS:n lukijat kertovat, miten älylaitteet vaikuttavat parisuhteeseen ja seksielämään

    4. 4

      Kimi Räikkösen pelisilmä ei pettänyt taaskaan – hillitön Instagram-päivitys: ”Olen biletuulella”

    5. 5

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    6. 6

      Jordan Petersonia pidetään vaarallisena älykkönä, jota oikeisto rakastaa, koska hän ryttää feministit – Nyt.fi:n haastattelussa hän sanoo pitävänsä itseään eheyttäjänä

      Tilaajille
    7. 7

      Suuri seurantatutkimus ikäluokasta 1997 paljasti, kuinka Suomen jakautuminen etenee – Poliitikot huolestuivat: ”Kaikilla ei ole samat lähtökohdat”

    8. 8

      Jyrkkä vastaus Vantaan kaupungilta: Ulosottoon parkkisakon takia joutunutta miestä ”on yritetty ohjeistaa ihan viimeiseen asti” – Mies aikoo haastaa kaupungin oikeuteen

    9. 9

      Jari Sarasvuo, Baba Lybeck ja muut julkkikset koulivat nuorista lupauksista puhujatähtiä – Suora lähetys loppuunmyydystä puhetapahtumasta käynnissä

      Tilaajille
    10. 10

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    2. 2

      Kimi Räikkösen pelisilmä ei pettänyt taaskaan – hillitön Instagram-päivitys: ”Olen biletuulella”

    3. 3

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    4. 4

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    5. 5

      Jäähyväiset sim-korteille: Suomessa voi hankkia kännykän ja liittymän ilman sim-korttia, ja tulevaisuudessa se voi olla yleisin tapa

    6. 6

      Helsingissä toimintansa aloittanut venäläinen taksi­palvelu voi saada kuvasi ja tietoja SIM-kortistasi

    7. 7

      Tämä kuva Putinille hymyilevästä Trumpista levisi hetkessä viraaliksi – eikä se ole ihme, koska ihmiset tulkitsevat kuvan avulla maailmanpolitiikan koko nykytilaa

    8. 8

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    9. 9

      Jordan Petersonia pidetään vaarallisena älykkönä, jota oikeisto rakastaa, koska hän ryttää feministit – Nyt.fi:n haastattelussa hän sanoo pitävänsä itseään eheyttäjänä

      Tilaajille
    10. 10

      Viime hetken jarruttelu ei enää auta: Teiden varsille asennetaan pian satoja uusia peltipoliiseja, ja ne mittaavat nopeuden jopa 150 metrin päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Anne Parkkonen tiesi heti, että kuljettaja oli kuollut, ja pari viikkoa myöhemmin hän soitti lesken ovikelloa – Parkkosen ajama auto tappoi viattoman miehen, mutta syyllisestä nähtiin vain perävalot

      Tilaajille
    3. 3

      Tältä näyttää uuden kerrostalon seinä – Isä ja poika havaitsivat ”hurjia” reikiä ja lohkeamia espoolaisella työmaalla

    4. 4

      Suomalaisia on kasvatettu ylenpalttiseen reippauteen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen – Sillä on hintansa, ja nyt se heijastuu parisuhteisiimme ja omien lastemme käytökseen

      Tilaajille
    5. 5

      Demokraatit saivat vasta­iskun Trumpille, mitä siitä seuraa? Nämä viisi asiaa USA:n kongressi­vaalien tuloksesta kannattaa tietää

    6. 6

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    7. 7

      Valkoisen talon lehdistö­sihteeri levitti ilmeisesti peukaloitua videota, jossa CNN:n toimittaja näyttää läimäyttävän avustajaa – ”Olemme ylittäneet uuden rajan”

    8. 8

      Kheopsin pyramidin mysteeri saattoi ratketa – Tutkijat löysivät jäänteitä kehittyneestä mekanismista

    9. 9

      Tubettaja Mentaalisavuke julkaisi videon ”valkoisten heteromiesten kohtaamasta vääryydestä”, ja somessa repesi valtaisa keskustelu – tästä tapauksessa on kyse

    10. 10

      Suomalaislaulaja luuli hoitaneensa uransa tärkeimmän keikan NHL-pelissä hienosti – sitten hän avasi puhelimensa ja näki virheelliset otsikot: ”Lennätti penkiltä”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Suhdanne voi olla toinen jo keväällä, joten hallituksen pitää pystyä nopeasti muuttamaan talouslinjaansa Tilaajille
    3. Halle Berry, Halle Berry, Halle Berry! – NFL-pelinrakentaja joutui selittelemään huudettuaan Oscar-palkitun näyttelijän nimeä kolmesti kesken pelin
    4. Vantaa aloittaa sisäilma­kyselyn tällä viikolla – 40 000:lta kysytään kokemuksia kouluista ja päivä­kodeista
    5. Gazasta ammuttiin kymmeniä raketteja Israeliin, joka vastasi ilma­iskuilla – ainakin kolme palestiinalaista kuoli, useita israelilaisia loukkaantui
    6. Severi Laukkanen opiskelee ammattimaiseksi e-urheilijaksi ja iloitsee Tampereen historiallisesta e-urheilijapolusta: ”Tulee äkkiä hiki – ei fyysisesti mutta psyykkisesti”
    7. Pääministeri Trudeau: Kanadan tiedustelu­palvelu kuunnellut tallenteet saudi­toimittaja Khashoggin murhasta
    8. ”Spontaanit kohtaamiset ovat hävinneet kokonaan” – HS:n lukijat kertovat, miten älylaitteet vaikuttavat parisuhteeseen ja seksielämään
    9. Tunti sitten
    10. Suomelle voi tulla EU:ssa lisätöitä, kun Romaniaa uhkaa hallitus­kriisi – Auttamista harkitaan, jos pyyntö tulee, sanoo Sampo Terho
    11. Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta
    12. Presidenttiparin poika sai niin paljon villasukkia kansalaisilta, että ne lahjoitettiin sairaalalle – ”Aaro oli saanut sukkia aika paljon yli oman tarpeen”
    13. Näytä lisää