Vaalipäivä, jota ei koskaan tullut

Tänään suomalaisten piti antaa äänensä maakuntavaaleissa, mutta päivä on ihan tavallinen sunnuntai. Hallituksen maakuntauudistus on pahasti kesken ja moni kunta laatii jo kiireellä suunnitelma B:tä.

Tämä päivä olisi voinut olla toisenlainen. Ensin ihmiset olisivat herättyään siirtäneet kellonsa talviaikaan ja lähteneet sitten äänestämään historian ensimmäisissä maakuntavaaleissa.

Illalla Helsingin Sanomissa ja muissa toimituksissa olisi ollut vaali-illan kuhina. Olisi jännitetty, näkyykö demareiden suosio kaikissa 18 maakunnassa, vai pitävätkö hallituspuolueet pintansa. Tänään olisi äänestetty Suomen ensimmäisissä maakuntavaaleissa, jos kaikki olisi mennyt kuten hallitus vielä viime keväänä haaveili.

Olisiko keskustan suuren unelman eli maakuntauudistuksen toteutuminen näkynyt tolppana puolueen äänimäärässä? Miten vaalit olisivat innostaneet helsinkiläisiä, joita ajatus maakunnasta ei ole kiinnostanut? Olisivatko siniset pyyhkiytyneet puoluekartalta?

Mitään tuosta emme saa nyt tietää, sillä hallituksen oli pakko keväällä siirtää maakuntavaaleja yli puolella vuodella eteenpäin. Lokakuun 28. päiväksi suunniteltuja vaaleja lykättiin toukokuulle 2019.

Näinä viikkoina ratkeaa, ovatko vaalit toukokuussakaan. Hallituksen maakuntauudistus ja siihen kytketty sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistus huojuvat taas uhkaavasti, sillä pohjana oleva lainsäädäntö junnaa yhä eduskunnan käsittelyssä.

Hallitus laati aiemmin syksyllä aikataulun, jossa oletettiin, että sote- ja maakuntalait olisi hyväksytty perustuslakivaliokunnassa nyt lokakuun lopussa, ja lait olisi saatu voimaan tämän vuoden puolella.

Tämä näyttää täysin epärealistiselta. Vaikka kalenterissa on kuukausia, eduskuntavaalit katkaisevat eduskunnan kauden jo maaliskuun puolivälissä.


Vaikka lait eivät ole vielä voimassa, kaikissa Suomen 18 maakunnassa on täyttä häkää valmistauduttu siihen, että uudistus menee läpi. Monen sadan hengen organisaatiot ovat suunnitelleet, mitä tapahtuu 1.1.2021 alkaen, kun palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi.

Viime aikoina usko on alkanut hiipua ja maakunnissa on alettu varautua eri mahdollisuuksiin.

”Pelkään, että uudistus ei mene läpi keväälläkään. Kun asiat pitkittyvät, ne mutkistuvat”, sanoo Uudenmaan valmistelusta vastaava muutosjohtaja Markus Sovala.

Se ei tarkoita, että valmistelu Uudellamaallakaan olisi pysähtynyt. Sovala on varma, että seuraava hallitus jatkaa siitä, mihin hallituskauden lopussa jäädään ja tekee pitkälti samansisältöisen uudistuksen.

”Optimaalisin vaihtoehto olisi, että tämä uudistus luiskahtaisi nyt läpi, ja seuraava hallitus sitten korjaisi sitä”, demariksi tiedetty Sovala sanoo.

Melkein kaikki puolueet hyväksyvät jo ajatuksen kuntaa isommista itsehallinnollisista alueista, jotka ottavat vastuun vähintään sotesta. Sovala toivoo, että seuraavien hallituspuolueiden haluamat muutokset eivät olisi niin isoja, että kaikki alkaisi taas alusta.

Jos lait eivät ehdi tulla voimaan tällä hallituskaudella ja uudistus siirtyy seuraavalle hallitukselle, se voisi nopeimmillaan tulla Sovalan arvion mukaan voimaan 2023 alusta. Mutta sekään ei ole varmaa: ongelmia ja kiistoja tulee heti, jos uusi hallitus ei halua esimerkiksi 18:aa maakuntaa vaan jonkin muun aluejaon.

Sovala sanoo, että Uudellamaalla ei ole pystytty kovin paljon valmistelemaan soteen sisältyvää asiakkaan valinnanvapautta.

”Nykyhallituksen esitykset ovat valinnanvapauden osalta pitkälle toteuttamiskelvottomia. Isoissa kaupungeissa voi tulla hyvin iso asiakassiirtymä julkiselta yksityiselle. Kun maakunnan oma sosiaali- ja terveydenhuollon tuotanto ei supistu yhtä nopeasti, niin silloin maakunta maksaa yksityisille yrityksille samaan aikaan, kun omaa tuotantoa ei ole vielä pystytty supistamaan.”

Useissa maakunnissa on jo henkisesti valmistauduttu siihen, että etenkin soten suhteen on pakko tehdä ratkaisuja, kävi hallituksen suuressa uudistuksessa mitä tahansa. Kunnat eivät yksin selviä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja kustannuksista.

B-suunnitelmaksi on noussut se, että kunnat siirtävät kaiken sosiaali- ja terveydenhuoltonsa kuntien yhteiseen, vapaaehtoiseen kuntayhtymään. Aiemmin kuntien yhteiset kuntayhtymät ovat vastanneet lähinnä kalliista erikoissairaanhoidosta eli sairaaloista, mutta nyt kuntayhtymät ottavat kunnilta myös perusterveydenhuollon, jota saa terveyskeskuksista.

Tällaisia kuntayhtymiä ovat esimerkiksi jo pidempään toiminnassa olleet Etelä-Karjalan Eksote, Pohjois-Karjalan Siun sote, Keski-Pohjanmaan Soite ja Kainuun sote.

Ihmelääke ne eivät ole, sillä esimerkiksi Eksote on siinä mukana olevien kuntien harmiksi ylittänyt budjettinsa. Kunnilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuitata lasku ja vaatia kuntayhtymältä jatkossa kovaa talouskuria.

Lisää kuntayhtymiä on silti tulossa. Ensi vuoden alusta Kymenlaaksossa aloittaa koko maakunnan kattava kuntayhtymä ja Keski-Uudellamaalla kuuden kunnan yhteinen kuntayhtymä. Suunnitelmia kuntayhtymästä on haudottu ainakin Satakunnassa.

Tällä on poliittista merkitystä, sillä nykyisestä oppositiosta Sdp ja vihreät ovat suopeita kuntayhtymille.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan, Sdp:n kansanedustajan Sirpa Paateron mielestä kuntayhtymät toteuttavat alkuperäistä ajatusta eli soten siirtämistä laajemmille harteille. Paateron mukaan nyt on nähty, miten vaikeaksi uudistus menee, kun hallitus haluaa tuupata maakuntiin valtavasti muitakin tehtäviä.

”Kuntayhtymä on helppo järjestely, koska siinä mennään nykyisen kuntalain mukaan. Työntekijöiden ja kiinteistöjen siirtymisen kanssa ei ole sellaisia ongelmia kuin tässä hallituksen mallissa. Kaikki vastuu pysyy julkisella, joka voi ostaa palveluita yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Eli siinä ei samaan aikaan romuteta nykyistä perustaa”, Paatero sanoo.

Kokoomuspoliitikko Outi Mäkelä johtaa Nurmijärven kuntaa, joka on mukana Keski-Uudenmaan kuntayhtymässä. Kuntayhtymän ideana on tehdä sotea ainakin kaksi vuotta yhdessä ennen kuin jättiläismäinen Uudenmaan maakunta aloittaa ja ottaa soten hoitoonsa vuonna 2021.

”Nyt kun sote on viivästynyt, niin tähän on tullut enemmänkin aikaa kuin kuviteltiin. Itselläni on sellainen fiilis, että me rakennamme tätä kuntayhtymää nyt viideksi vuodeksi eteenpäin”, Mäkelä sanoo.

Oma lukunsa ovat suuret kaupungit. Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu tekevät parhaillaan yhteistä selvitystä, mikä olisi vaihtoehto maakuntauudistukselle. Kuntayhtymät ovat yksi selvityksessä mukana oleva malli.

Hallitus seuraa tarkasti maakuntavalmistelun etenemistä eikä ole erityisen ilahtunut maakuntien B-suunnitelmista.

Hallitus selvitti maakuntien valmistelun tilannetta syys-lokakuussa. Kehuja tuli Lapille, Kymenlaaksolle ja Uudellemaalle, jotka olivat hitaan alun jälkeen ottaneet muita maakuntia kiinni.

Risuja tuli Pohjanmaalle, Päijät-Hämeelle ja Varsinais-Suomelle, joissa on hallituksen tulkinnan mukaan jääty odottelemaan lakien valmistumista eduskunnasta.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk) mukaan kaikille maakunnille on yhteistä se, että niillä on täysi valmius lähteä liikkeelle.

”Siksi olisi onnetonta ja myös valtava pettymys maakunnille, jos tämä ei menisi eduskunnassa maaliin”, Vehviläinen sanoo.

Vehviläinen ei hyväksy Sdp:n kritiikkiä siitä, että maakunnille työnnetään yhdellä kertaa liikaa tehtäviä. Hän sanoo, että maakunnat ovat osoittaneet olevansa valmiita ottamaan vastuun muistakin palveluista kuin vain sosiaali- ja terveydenhuollosta.

”Paluuta pelkkään sote-uudistukseen ei enää ole, aika on ajanut sen ohitse. Maakunnat ovat valmiita monialaiseen maakuntaan. Myöskään paluuta kuntayhtymämalliin ei ole”, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan kuntayhtymissä jää toteutumatta maakuntien kansanvaltaisuus, siis se, että järjestetään vaalit ja valitaan omat päättäjät. Kuntayhtymät voi tehdä vapaaehtoispohjalta, mutta pakolliseksi valtakunnalliseksi malliksi niistä ei ole, sillä perustuslaki ei sitä salli.

”Valmistelu on tähdännyt hallituksen mallin mukaiseen maakuntaan. Onko järkeä samalla tehdä erillistä kuntayhtymää – ei varmaankaan”, Vehviläinen sanoo.

Fakta

Maakuntavaalien aikataulu


 Maakuntien on tämänhetkisen suunnitelman mukaan tarkoitus aloittaa vuoden 2021 alusta.

 Tämä aikataulu tarkoittaa, että maakuntavaalit pitäisi pitää reilu vuosi ennen aloitusta.

 Näin vaaleissa valittaville maakuntavaltuustoille jäisi riittävästi aikaa tehdä kaikki päätökset maakunnan toiminnan käynnistämiseksi. Pitää valita muun muassa maakuntajohtaja ja perustaa maakunnan hallinto.

 Jotta maakuntavaalit voi pitää, lakien pitää olla voimassa hyvissä ajoin. Teknisesti vaalit voisivat olla neljän kuukauden päästä lakien voimaantulosta. Oikeuskanslerin kanta on ollut, että lakien pitäisi olla voimassa noin puoli vuotta ennen vaalipäivää.

 Jos eduskunta ei ehdi säätää maakunta- ja sotelakeja ennen tammikuun loppua, maakuntavaaleja pitää siirtää eteenpäin toukokuulta 2019.

Oikaisu 28.10.2018 kello 16:10: Faktassa kerrottiin aiemmin, että jos vaalit ovat toukokuussa, lakien pitäisi olla voimassa vajaat neljä kuukautta ennen vaalipäivää. Oikeuskanslerin kantana on puoli vuotta. Oikeusministeriössä neljää kuukautta on pidetty teknisesti mahdollisena.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Netflix julkaisi elokuvan, jonka ”kaikki ovat katsoneet”, vaikka sitä pidetään todella huonona – ilmiö kertoo ajastamme, jossa pelkäämme jäädä ulkopuolisiksi

    2. 2

      Keskellä Helsingin liikenteen jylyä uinuu unohdettu maalaisidylli – Kaupunki haluaa jyrätä 100-vuotiaan pihapiirin

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    5. 5

      Koko sijoitusmaailma puhuu 89-vuotiaana kuolleesta Jack Boglesta –Tuntemattoman visionäärin oivallus säästää joka vuosi miljoonia myös suomalaisilta sijoittajilta

    6. 6

      Maailman suurin tietovuoto: Yli 770 miljoonaa osoitetta ja salasanaa löytyi hakkeripalstalta

    7. 7

      Miksi Vuoden urheilijaksi ei voi valita e-urheilijaa tai cheerleadingin historiallista MM-kultajoukkuetta? Näin Urheilutoimittajien liitto vastaa

    8. 8

      Tania Karumaa, 43, hyppäsi aamukahdelta aura-auton rattiin, jotta muut pääsisivät aamulla töihin Helsingissä – ”Välillä tuntuu, että ihmiset luulevat meidän olevan vain muiden kiusana”

    9. 9

      Mistä Trump ja Putin oikeasti keskustelivat Helsingissä? Kongressin demokraatit haluavat kuulustella Trumpin tulkkia

    10. 10

      Mika Anttonen vastaa itse jokaiseen avunpyyntöön, vaikka se vie monesti aamuyöhön – kehuista miljardööri vaivautuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    2. 2

      Keskellä Helsingin liikenteen jylyä uinuu unohdettu maalaisidylli – Kaupunki haluaa jyrätä 100-vuotiaan pihapiirin

    3. 3

      Netflix julkaisi elokuvan, jonka ”kaikki ovat katsoneet”, vaikka sitä pidetään todella huonona – ilmiö kertoo ajastamme, jossa pelkäämme jäädä ulkopuolisiksi

    4. 4

      Mikko Sorjolahti, 43, katseli, kuinka juopot opettivat nuorempiaan juomaan Lasolia Myyrmäen asemalla – Asema saatiin rauhoitettua yllättävällä tavalla

    5. 5

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman suurin tietovuoto: Yli 770 miljoonaa osoitetta ja salasanaa löytyi hakkeripalstalta

    7. 7

      Kiinan kanadalaiselle langettama kuolemantuomio on viesti, ja se on hyvä tiedostaa Suomessakin

    8. 8

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    9. 9

      Espoolaisnainen hiihti töihin Helsingin keskustaan – ”Ruttopuistossa matka eteni vauhdilla”

    10. 10

      Helsinki selvisi lumimyräkästä vähällä, auraajat olivat ahkerina – Lumisade loppuu iltaan mennessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    10. 10

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    11. Näytä lisää