Politiikka

Toimeentulotuen vuokrakatto vuotaa ja tuhoaa osaltaan vuokramarkkinoita, Osmo Soininvaaran tuore raportti väittää

Osmo Soininvaaran asumistukiraportti on runsaudensarvi, joka osuu moneen asuntopolitiikan kipupisteeseen.

Varsinainen Kelan maksama ja valtion rahoittama asumistuki ei ilmeisesti nosta vuokria Helsingissä käytännössä juuri lainkaan.

Niinpä kysymys siitä, nostaako asumisen tukeminen vuokria, kilpistyy tosiasiassa toimeentulotukeen, kirjoittaa tietokirjailija Osmo Soininvaara tuoreessa asumisen tukia koskevassa raportissaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Voidaan perustellusti sanoa, että toimeentulotuki tuhoaa vuokramarkkinoita niin perusteellisesti, että asumistuelle ei jää mitään tuhottavaa jäljelle”, Soininvaara kirjoittaa tuoreessa ”Asumistuki asuntopolitiikan välineenä tarkastelussa erityisesti Helsingin seutu”-raportissaan.

Raportti on tehty palkansaajajärjestö Akavan tiedonhankintayksikkö Akava Worksin toimeksiannosta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Varsinaisen asumistuen osalta tulos on samanlainen kuin Essi Eerolan ja Teemu Lyytisen VATT:ssa noin vuosi sitten tekemä tutkimus.

Soininvaaran mukaan toimeentulotuki on helposti ensisijainen tukimuoto asumisessa, koska siinä hyväksytään paljon suuremmat asumismenot kuin asumistuessa ja ne huomioidaan kuntakohtaisten rajojen puitteissa kokonaan, kun asumistuki korvaa enintään 80 prosenttia vuokrasta.

Helsingissä tuo toimeentulotuen vuokraraja on yksin asuvalle ihmiselle 675 euroa kuukaudessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun yleinen asumistuki korvaa enintään 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista, niin yksinäisen ihmisen suurin mahdollinen asumistuki Helsingissä on 406,40 euroa kuukaudessa.

Pelkästään tämän perusteella toimeentulotuen vuokria korottava vaikutus on huomattavasti suurempi kuin asumistuen, Soininvaara järkeilee.

Soininvaaran selvityksen mukaan Kelan vuokrakatto eli yläraja jonka mukaan vuokrakuluja korvataan, vuotaa. Selvityksen mukaan heinäkuussa 2018 Kela korvasi joka toisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan toimeentulotuen saajan asumismenoja yli vuokrakaton.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Asukkaan pitäisi periaatteessa muuttaa halvempaan asuntoon puolen vuoden sisällä, mutta monen on mahdotonta löytää sellaista, koska niitä ei juuri ole. Tuen saaja voidaan velvoittaa muuttamaan halvempaan kaupunginosaan, mutta ei toiseen kuntaan”, Soininvaara selvittää syitä vuokrakaton vuotamiseen.

Vuokrakatto ylittyi myös 41 prosentilla valtion rahoittamissa vuokra-asunnoissa asuvilla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Soininvaara muistuttaa, että vuosina 1998–2006 toimeentulotuessa oli seitsemän prosentin omavastuu vuokrista.

”Tämä Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana tehty säädös perustui ajatukseen, että vuokranantajan moraali joutuu liian kovalle koetukselle, jos hän tietää, ettei vuokran korotuksella ole vuokralaiselle mitään taloudellista merkitystä”, Soininvaara kirjoittaa.

Omavastuu poistettiin vuonna 2006, ja sen jälkeen vuokrat ovat sen Soininvaaran mukaan nousseet todella paljon.

Soininvaara käy raportissaan kiinnostavasti läpi erilaisia uskomuksia, jotka liittyvät asumiseen, vuokriin, asuntojen hintoihin ja asumisen tukemiseen.

Asunnot ovat markkinatalouden kannalta hankala hyödyke, Soininvaara selittää.

Tämä johtuu siitä, että asumista pidetään perusoikeutena siinä missä terveydenhuoltoakin, mutta samaan aikaan asunnon laatu ja sijainti ovat merkittävä osa elintasoa.

Ja tämä tekee asumisen tukemisesta vähävaraisille eri alueilla monella tapaa poliittisesti ongelmallisen kysymyksen.

Lähtökohtana raportissa on se, että erityisesti Helsingin seudulla, asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti ja asuntopula kasvukeskuksissa vaikeuttaa työn perässä muuttamista.

Samaan aikaan vuokrien nousun ja asumistukea koskevien lainmuutosten myötä Kelan maksaman asumistuen käyttäjien määrä ja tukeen menevä rahamäärä ovat kasvaneet nopeasti.

Asumista tuetaan Suomessa pääosin kahta kautta, asumistukena ja osana toimeentulotukea.

Soininvaara listaa raportissaan asumistuen suuret luvut: Kelan asumistukimenot ovat noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Joka kuudes suomalainen saa asumistukea.

Siihen kuluva rahamäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2006.

Syinä asumistuen kasvuun ovat muun muassa eläkeläisten määrän kasvu ja korkealle jämähtänyt työttömyys.

”Nyt kun työllisyys on parantunut, asumistukea saavien ruokakuntien määrä on kääntynyt lopulta laskuun”, Soininvaara toteaa.

Asuntojen ja vuokrien hintojen noususta Soininvaara tekee muutaman mielenkiintoisen havainnon.

Asuntojen hinnat ovat nousseet vuodesta 2000 vuoteen 2017 suhteessa kuluttajahintaindeksiin koko maassa keskimäärin 42 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla nousu on ollut 60 prosenttia, ja Helsingin keskustaa lähellä olevilla alueilla, ratikkakaupungissa, hinnat ovat nousseet selvästi nopeammin, reaalisesti peräti 80 prosenttia, Soininvaara kirjoittaa.

Selvityksen mukaan vuokrat ovat kuitenkin vuodesta 2011 lähtien nousseet vielä selvästi asuntojen hintoja nopeammin.

”Tuona aikana pääkaupunkiseudulla kaikkien asuntojen hinnat ovat nousseet reaalisesti 7,4 prosenttia, mutta vuokrat peräti 18 prosenttia.”

Soininvaara muistuttaa, että teoriassa korkotason laskiessa vuokrien pitäisi nousta asuntojen hintoja hitaammin.

Selitys vuokrien kovalle nousulle on Soininvaaran päätelmän mukaan se, että vuokra-asuntojen kysynnän on täytynyt kasvaa nopeammin kuin omistusasuntojen kysynnän.

”Jos asumisensa maksaa itse, omistusasuminen tulee pitkällä aikavälillä lähes varmasti edullisemmaksi kuin vuokralla-asuminen, koska vuokra-asumiseen kohdistuu enemmän veroja kuin omistusasumiseen”, Soininvaara analysoi.

Yksi Soininvaaran raportin päähavaintoja on se, että pienituloisten ei kannata asua omistusasunnossa, vaikka he pystyisivät saamaan siihen pitkäaikaista lainaa, eikä hyvätuloisen kannata asua vuokra-asunnossa.

Syynä on se, että hyvätuloisia ei veroteta asuntotulosta eli siitä hyödystä jonka he saavat verrattuna siihen että he asuisivat vuokralla. Tämä hyöty on taloustieteilijöiden mukaan kiistaton, mutta kansalaiset eivät sitä tajua eivätkä haluakaan sitä tajuta.

Pienituloisten taas kannattaa pysyä vuokralla asumistukien takia.

Soininvaara kehottaa päättäjiä pohtimaan sitäkin, että julkinen valta edistää pienituloisten ihmisten omistusasumista myöntämällä takauksia näiden lainoille.

”Jos on varaa maksaa vuokraa, on varaa maksaa myös asuntolainan korot ja jopa vähän lyhennystä”, Soininvaara argumentoi.

Asumistukea voi tosin saada omistusasuntoonkin. Siitäkin Soininvaaralla on terävä huomio:

”Menoiksi hyväksytään yhtiövastike ja korot, mutta ei tietenkään lainan lyhennystä. Jostain syystä rahoitusvastike hyväksytään asumistukeen oikeuttavaksi menoksi, vaikka sillä yleensä lyhennetään taloyhtiön lainoja.”

Soininvaaran raportti on melkoinen runsaudensarvi. Hän pohtii esimerkiksi sitä, mitä tapahtuisi jos pienituloisille annettaisiin asumistuen sijasta sama määrä lisää rahaa vapaasti käytettäväksi ilman että osa on korvamerkitty asumiskuluihin.

Samoin hän pohtii sitä, että suomalaiset nuoret muuttavat pois vanhempiensa asunnoista huomattavasti nuorempina kuin eurooppalaiset yleensä, koska asumiseen kohdistuvat tuet johtavat siihen.

”Tämä on varmaankin useimpien mielestä myönteinen asia, mutta koska se maksaa, se on pois jostain muusta hyvästä asiasta”, Soininvaara kirjoittaa.

Soininvaara esittelee myös kaupunkitaloustieteilijä Richard Floridan havainnon siitä, että suurkaupunkien keskustat ovat tulleet niin kalliiksi paikoiksi asua, että ”luova luokka” häädetään esikaupunkeihin.

Soininvaaran mukaan Lontoo on hyvä esimerkki tästä kehityksestä. Kaupungin suosio karkottaa nuoren koulutetun väen pois, minkä seurauksena Lontoon asema brittiläisen luovuuden ytimenä heikkenee.

”Sama riski koskee myös Helsinkiä”, Soininvaara arvioi.

Soininvaara pohtii myös Hitas- ja Ara-asuntojen ja hintasäännellyn asuntopolitiikan ongelmia.

”Helsingissä on päädytty kahden asuntopolitiikan välitilaan, jossa neljännes asukkaista asuu taloudellisesti turvatusti Ara- tai Hitas-asunnoissa ja loput markkinaehtoisesti.”

Tämä saattaa Soininvaaran mukaan erityisen vaativaan tilanteeseen ne pienituloiset, jotka eivät ole onnistuneet pääsemään mukaan tuohon onnekkaaseen neljännekseen.

Soininvaara analysoi raportissa kannustinloukkuja, joita tuet muodostavat. Sen jälkeen hän kuitenkin toteaa, että jos pienituloisten asumista ei tuettaisi, kaupan työntekijän palkalla ei pystyisi asumaan pääkaupunkiseudulla.

”Yhä vain korkeampien vuokrien maksaminen toimeentulotuen kautta kokonaan on ollut ilmiselvä virhe”, Soininvaara toteaa lopuksi.

Mutta virheen korjaaminen on hankalaa, koska vuokrat ovat jäykkiä alaspäin, Soininvaara myöntää.

Raporttinsa lopuksi Soininvaara katsoo asuntopolitiikan perimmäisen ongelman olevan siinä, että asuntoja on liian vähän.

”Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin rakentaa lisää asuntoja sinne, missä asuntojen hinnat ovat korkeimmat”, Soininvaara vaatii.

Taloustieteilijöiden mukaan asuntojen hinta kertoo hyvin siitä, missä ihmiset haluavat asua, ja hintojen perusteella moni haluaa asua keskustassa. Siitä seuraa se, että keskustaan kannattaa rakentaa uusia asuntoja.

Soininvaaran perustelee omaa vaatimustaan Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksella, jonka mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön haluavien määrä oli neljässä vuodessa kasvanut 28 prosentista 35 prosenttiin.

Heitä varten tarvittaisiin Soininvaaran laskelmien mukaan kaupunkimaiseen ympäristöön liki 200 000 asuntoa lisää.

Soininvaaran mukaan asuntotuotannon lisääminen kaupungin keskellä alentaa asuntojen hintoja koko kaupungin alueella, erityisesti sen laidoilla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki Seagullsin entinen tähtipelaaja Jermaine Marshall löytyi kuolleena

    2. 2

      Vakava vaaratilanne Helsinki-Vantaalla: Matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle

    3. 3

      Pankki kysyi oleskelulupaa, kun suomalainen Suldaan Said Ahmed haki lainaa – Ahmedin mukaan syynä vierasperäinen nimi, pankin mukaan väärä järjestelmämerkintä

    4. 4

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    5. 5

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    6. 6

      Suosikkikahvila Bergga sulkee ovensa Kalliossa – Yrittäjän arki kävi liian raskaaksi

    7. 7

      Tesla irtisanoo tuhansia työntekijöitä, koska sen autot ovat liian kalliita ja voitot liian pieniä

    8. 8

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    9. 9

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    10. 10

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    3. 3

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    4. 4

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    5. 5

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    6. 6

      Grönlannin manner­jäätikköä katoaa vuodessa 45 000 Kheopsin pyramidin verran – Sulamisesta on nyt paljastunut sivu­vaikutus, joka voi osoittautua vakavaksi

    7. 7

      Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta

    8. 8

      Valmisteliko Venäjä hyökkäystä länteen Zapad-sotaharjoituksessa?

    9. 9

      Anu Valkeajärvi meni 22-vuotiaana opiskelijana asumisoikeusjonoon ”varmuuden vuoksi” – 18 vuotta myöhemmin tärppäsi

    10. 10

      Muistatko nämä tavat, jotka eivät tulisi lentokoneessa enää kuuloonkaan? 1950-luvulla matka Kanarialle vei neljä päivää, mutta sitten seuramatkoilla alettiin käydä kuin lähiökapakassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    7. 7

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää