Suomi maksoi syyrialaisen Omranin lento­lipun Kreikasta, ja hän pääsi ala­ikäisenä perhekotiin Inkooseen – Migrin tiukennettu linja esti perheen saamisen Suomeen

Kumiveneessä Omran pelkäsi kuolemaa. Hän oli kuusitoista.

Kreikan olot olivat kurjat. Vastaanottojärjestelmä natisi liitoksissaan.

Suomen valtio maksoi lento­lipun Kreikasta Suomeen osana EU:n sisäisiä siirtoja. Yksin tulleena alaikäisenä Omran sijoitettiin Inkooseen perhekotiin.

Veljet ja äiti olivat jääneet Turkkiin paperittomiksi pakolaisiksi. Isä ei ollut halunnut jättää perheen kotia Idlibin kaupungissa Syyriassa, vaikka se oli jatkuvien pommitusten kohteena.

Maahanmuuttovirasto eli Migri myönsi Omranille pakolaisaseman. Viime vuoden keväällä Omran haki myös veljilleen ja äidilleen oleskelulupia Suomeen.

Tämän vuoden alussa Migri hylkäsi hakemukset.

Virasto siis katsoi, ettei yksin ja alaikäisenä Suomeen tulleella pakolaisella ollut perusteita saada perhettään maahan.

Omran istuu pipo päässä pienen espoolaisyksiön sängyllä. Nurkassa on kitara, verhot on vedetty ikkunoiden eteen.

Täällä Omran asuu viikon­loput. Arkipäivinä hän opiskelee Lohjalla peruskoulussa.

Omran sanoo, että ensimmäiset kuukaudet Suomessa olivat hyvin vaikeita. Hän oli yksin, vailla perhettä ja ystäviä, eikä osannut kieltä.

”Tein parhaani oppiakseni Suomen kieltä ja kulttuuria mahdollisimman nopeasti, jotta kun saisin perheeni tänne, voisin auttaa heitä kotoutumaan.”

Oppi on tarttunut päähän. Haastattelu käydään suomeksi.

Omran kertoo, että nyt kavereita on kertynyt muutama, vaikka hänen onkin vaikea luottaa ihmisiin. On myös suomalainen tukiperhe, jota Omran kiittelee vuolaasti.

Oikea perhe on silti yhä Turkissa, jossa syyrialaisten pakolaisten asema on hyvin vaikea.

Omran sanoo, että hänet valittiin lähtemään Eurooppaan, koska äidin ja isän mielestä hän kestäisi todennäköisimmin matkan vaikeudet. Perheellä oli varaa lähettää vain yksi veljistä.

Tänä vuonna Omran täytti kahdeksantoista. Siitä on kohta kolme vuotta, kun hän on viimeksi nähnyt perhettään.

Migrin kielteinen päätös perheenyhdistämiseen oli šokki, Omran sanoo.

”Olin alaikäinen, ja olen syy­rialainen, ja kaikki tietävät että meillä on sota. Olin varma, että Suomi auttaisi ja toisi perheeni tänne.”

Pari viikkoa Migrin päätöksen jälkeen Omranin äiti kuoli syöpään. Omran yritti päästä näkemään äitiään ennen tämän kuolemaa, mutta Turkki ei myönnä viisumeita syyrialaisille.

Omran kertoo soittaneensa äidilleen kaksi kertaa päivässä.

Loppuvaiheessa hän oli niin huonossa kunnossa, ettei aina kyennyt puhumaan.

”Sanoin veljelle, että sitten kun äiti jaksaa puhua, voisitko nauhoittaa hänen ääntään.”

Omran kuuluu siihen pakolaisten joukkoon, joita Suomi on ottanut EU:n sisäisinä siirtoina. Tulijoiden joukossa on ollut muun muassa alaikäisiä ilman huoltajaa saapuneita syy­rialaisia sekä eritrealaisia perheenisiä.

Pakolaisneuvonnan mukaan Migri on tehnyt tämän pakolaisjoukon kohdalla päätöksiä, joilla on entisestään kiristetty kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämistä.

Perheenyhdistäminen on ollut vaikeaa jo vuosia, mutta pakolaisaseman saaneet yksin tulleet alaikäiset ovat saaneet perheensä maahan. Niin ovat lähtökohtaisesti myös pakolaisaseman saaneet vanhemmat, jotka yrittävät tuoda lapsensa ja puolisonsa Suomeen.

”On uusi ilmiö, että Migri puuttuu pakolaislasten ja muiden pakolaisten perheenyhdistämiseen tällä tavalla. Vaikuttaa siltä, että on haluttu kokeilla, meneekö tällainen tiukempi tulkinta läpi”, sanoo Pakolaisneuvonnan lakimies Hanna Laarihttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+laari.

HS:n tiedossa on Omranin lisäksi ainakin kaksi ilman huoltajaa tullutta alaikäistä syyrialaispakolaista, joiden perheenyhdistämishakemukset on hylätty.

Yhdessä tapauksessa viisitoistavuotias yritti saada maahan äitinsä. Toisessa viisitoistavuotias koitti tuoda Suomeen isänsä, äitinsä ja pikkusiskonsa.

Lisäksi Migri on estänyt perheenyhdistämisen ainakin kolmelta Eritreasta paenneelta pakolaisaseman saaneelta perheenisältä, jotka ovat yrittäneet tuoda puolisonsa ja pienet lapsensa Suomeen.

Eritrea on suljettu sotilasdiktatuuri, jossa valtio pakkovärvää ihmisiä määräämättömän ajan kestävään ”kansalaispalvelukseen”. YK:n mukaan kyse on orjuuden kaltaisista olosuhteista.

Migrin perustelut ovat kaikissa päätöksissä samankaltaiset. Sen mukaan pakolaisten perhe-elämä on joko ”päättynyt vapaaehtoisesti” tai heillä ”ei ole tosiasiallista ja kiinteää perhe-elämää”.

Migri katsoo, että perheen­yhdistämisellä yritetään kiertää maahantulosäännöksiä.

Käytännössä Migri siis sanoo, että hakijoiden tarkoitus Suomeen tulemisessa olisi joku muu kuin perhe-elämän viettäminen.

Lapsen etua on päätöksissä arvioitu vain nimellisesti.

Pakolaisneuvonnan lakimiesten mielestä Migrin päätökset käytännössä rankaisevat alaikäisiä siitä, että perhe on hajonnut pakomatkan aikana.

Laarin mukaan Migrin väitteet maahantulosäännösten kiertämisestä eivät näissä tapauksissa voi pitää paikkaansa, koska perheenkokoajan on hyväksytty olevan vainon vaarassa kotimaassaan.

”Migrin tulkinnat ovat aivan kestämättömiä”, Laari sanoo.

Laarin mukaan Migrin päätökset käytännössä estävät perhe-elämän. Syyrialaiset eivät saa viisumia Turkkiin. Eritrealaisten perheenjäsenet ovat pakolais­leireillä tai muuten erittäin vaikeassa tilanteessa.

”Päätökset loukkaavat pakolaisten perustavaa ihmisoikeutta: oikeutta perhe-elämään ja lapsen etua. Ne ovat myös selvästi perheenyhdistämisdirektiivin sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön vastaisia.”

Syyskuussa hallinto-oikeus kumosi yhden Migrin syyrialaisia koskevista päätöksistä. Tuomioistuimen mukaan vanhemmat ovat pyrkineet saamaan lapsensa inhimillisempiin olosuhteisiin, ”jossa tämä voisi opiskella ja asua turvallisesti”.

Hallinto-oikeus kumosi lokakuussa myös yhden Migrin eritrealaista perheenisää koskevista päätöksistä.

Muut ratkaisuja koskevat valitukset ovat yhä vireillä.

Kielteiset perheenyhdistämispäätökset ovat vaikuttaneet kielteisesti syyrialaisten ja eritrealaisten kotoutumiseen.

Esimerkiksi yhden alaikäisenä Suomeen tulleen syyrialaisen hyvä koulumenestys on romahtanut päätöksen jälkeen. Poissaolot ovat kasvaneet ja luokanvalvojalle syyrialaispoika on kertonut, ettei pysty nukkumaan.

Pojan edustaja kertoo HS:lle, että poika on sanonut haluavansa kuolla, jos ei saa perhettään Suomeen.

”Hän pärjäsi hirveän hyvin koulussa, hän oli iloinen ja oppi suomen kielen, mutta päätöksen jälkeen pojan päässä tapahtui jotain.”

Edustajan mukaan poika soittaa näköpuheluita vanhemmilleen vähintään kerran päivässä.

”Hän pitää monesti pitkiä taukoja puheessaan ja vain tuijottaa äitiään ja pikkusiskoaan. Laittaessaan ruokaa hän soittaa aina äidille, joka seuraa pojan ruoanvalmistusta ja neuvoo häntä.”

Sosiaali- ja perhetyöntekijä kertovat lausunnossaan olevansa huolissaan pojan ”psyykkisestä voinnista ja tulevaisuudesta, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta olla yhdessä perheensä kanssa”.

Lausunnon mukaan poika on ”perustanut koko Suomeen sopeutumisen ja tulevaisuutensa sille ajatukselle, että hän voi asua tulevaisuudessa yhdessä vanhempien ja pikkusiskon kanssa”.

Migrin maahanmuuttoyksikön ylitarkastaja Sanna Helariuttahttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+helariutta sanoo, että Migri suhtautuu ”erittäin vakavasti” pakolaisten perhe-elämän turvaamiseen sekä lapsen edun harkintaan.

”Mietimme koko ajan, ovatko päätökset lain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisia. Emme ole niin liikkeellä, että haluaisimme härkäpäisesti tehdä tietynlaisia päätöksiä”, hän sanoo.

”Seuraamme myös oikeuskäytäntöä hyvin tarkkaan, vaikka emme välttämättä lähde muuttamaan linjaamme yhden hallinto-oikeuden päätöksen takia.”

Helariutta kertoo, että hän ei voi kommentoida yksittäis­tapauksia. Hänen mukaansa Migri yrittää estää ”lasten käyttöä maahantulon välineenä”, myös pakolaisperheiden kohdalla.

”Jos perhe on ollut yhdessä jossain muussa kuin sotaa käyvässä maassa, ja päättänyt lähettää lapsia eteenpäin, niin sillekin täytyy antaa merkitystä.”

Käytännössä Migri voi siis tulkita, että jos perhe on pakomatkalla asettunut maahan jossa ei ole sotaa ja sen jälkeen joku perheenjäsenistä lähtee Eurooppaan, on perheside katkennut vapaaehtoisesti.

Migrin perustelut eivät ole kestäviä, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu Kirsi Pimiähttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+pimia.

Valtuutettu totesi jo keväällä, että pakolaisen oikeus perhe-elämään toteutuu Suomessa ”puutteellisesti” ja lapsen oikeuksien sopimusta ”ei ole huomioitu asianmukaisella tavalla”.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on myös puuttunut yhteen Migrin eritrealaisia koskevista päätöksistä antamalla hallinto-oikeudelle lausunnon.

Pimiän mukaan kansainvälistä suojelua saaneiden perheen­yhdistämistä on vaikeutettu lainsäädännöllä ja maksuja lisäämällä, minkä lisäksi Migrin tulkintalinja vaikuttaa hyvin tiukalta.

Pimiä sanoo, että lapsen etua ei arvioida päätöksissä usein juuri lainkaan, perheenjäsenien motiiveja epäillään ja perhe­siteen katsotaan katkeavan hyvin helposti.

”Jos joku perheenjäsenistämme lähtisi ulkomaille pariksi vuodeksi, niin emme välttämättä katso perhesiteen katkenneen siihen. Miksi katsomme niin heidän kohdallaan?”, Pimiä kysyy.

”Perheenyhdistäminen on tehty epäinhimillisen vaikeaksi. Pakolaisten oikeutta perhe-elämään ei arvosteta. Viranomaisten kuuluisi suojata ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia ja turvata siten myös oikeus perheeseen. Käytännössä ajattelu vaikuttaa päinvastaiselta.”

Ensi keväänä Omranin on määrä valmistua peruskoulusta. Hän haluaisi kouluttautua ensihoitajaksi ja sitten sairaanhoitajaksi.

Ajatus juontaa Idlibistä. Omran kertoo, että hän näki siellä paljon kuolemaa, mutta ei osannut auttaa. Se turhautti.

Tällä hetkellä Omranin opinnot takkuilevat. Hän odottaa hallinto-oikeuden päätöstä perheensä saamisesta Suomeen. Hän sanoo, ettei jaksa keskittyä.

”Mietin sitä päätöstä koko ajan. Pelkään, että lopulta se on kielteinen.”

Omranin mukaan hänen veljillään ei ole Turkissa mitään.

”Nyt yritän vain saada heidät tänne, jotta voimme aloittaa elämämme Suomessa yhdessä.”

Omran kertoo elävänsä yksinäistä, tylsää elämää ilman veljiään. Hän soittaa heille joka toinen päivä. He puhuvat aina Suomesta. Omran on kehottanut veljiään oppimaan kieltä ennen maahan tulemista.

He osaavat jo joitain sanoja.

Sellaisia kuin huomenta, mitä kuuluu, miten sulla menee, mikä sun nimesi on.