Politiikka
Vihreät haluaa korottaa pienituloisimpien perheiden tukia –”Jo pienillä asioilla voidaan muuttaa lapsen todell
Vihreät julkistaa tiistaina listan toimia, joilla puolue haluaa parantaa köyhien lasten asemaa ja ehkäistä lasten eriarvoistumista.
Listan uudet avaukset toisivat korotuksia pienituloisimpien perheiden lapsiin sidottuihin tukiin. Lisäksi siinä on kerrattu esimerkiksi jo vihreiden varjobudjetissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005899735.htmltuotu aloite koulutusleikkausten perumisesta ja varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamisesta.
”Lapsiköyhyyden lisääntyminen ja lasten eriarvoistuminen on noussut tänä vuonna vahvasti esille. Samaan aikaan oppimis- ja koulutuserot ovat kasvamassa. Meille on ihan selvää, että tämän pitää olla yksi niitä isoja asioita, jotka tulevat seuraavan hallituksen ratkaistaviksi”, kansanedustaja Emma Kari https://www.hs.fi/haku/?query=emma+kari(vihr) sanoo.
Karin mielestä eduskunnan käytännön työssä lasten näkökulma on jäänyt jalkoihin, vaikka lapsistrategiasta puhutaan ja lapsivaikutuksia arvioidaan.
”Kysymys on siitä, miten se vaikuttaa käytännössä. Todella monista viime vuosien päätöksistä on todettu, että ne tulevat eriarvoistamaan ja osumaan juuri heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.”
Vihreät korottaisi toimeentulotuen alaikäisten lasten perusosaa 20 eurolla kuukaudessa, joulunviettoa varten annettaisiin 50 euron lapsikohtainen joululisä ja pienimpiä vanhempainpäivärahoja korotettaisiin 50 eurolla kuukaudessa.
”Lastensuojelujärjestöt kertovat, että köyhyys voi osua lapsiin erityisen kipeästi juuri jouluna. Vauva-ajan köyhyys voi olla se kaikkein kivuliain aika”, Kari sanoo.
Lisäksi lapsilisään palautettaisiin indeksikorotukset ja korotettaisiin opintotuen huoltajakorotusta 25 eurolla.
Korotusten hintalappu olisi runsaat 50 miljoonaa euroa. Se voitaisiin vihreiden mielestä hankkia esimerkiksi peruuttamalla syksyllä päätetty ajoneuvoveron 50 miljoonan euron alennus.
”Tällä hallituskaudella on todella korostunut, että poliittisilla arvovalinnoilla on väliä. Monet lapsiköyhyyteen liittyvät asiat voitaisiin saada aikaan pienellä rahalla, mutta sitä ei tahdo löytyä. Samaan aikaan ajoneuvoveroa on päätetty laskea 50 miljoonalla eurolla, tuosta vaan, vaikka mietinnössäkin todetaan, että se on vastoin Suomen ilmastotavoitteita.”
Vihreiden tavoittelemat lisäpanostukset koulutukseen puolue listasi jo varjobudjetissa, joka julkistettiin https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdflokakuussa.
Siinä koulutuksen perusrahoitukseen kaikilla asteilla pantaisiin yhteensä 771 miljoonaa euroa lisärahaa.
Niin sanottu subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettaisiin valtakunnallisesti, ryhmäkokoja pienennettäisiin ja 5-vuotiaiden varhaiskasvatus tulisi maksuttomaksi koko maassa. Myös lukioista ja ammattikouluista tulisi maksuttomia. Toimien hinta olisi yhteensä 235 miljoonaa euroa.
”Pieni maa elää osaamisesta. Meillä ei ole mitään muuta tulevaisuutta kuin osaaminen. Meidän pitää tarjota kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet, jotta jokainen voi päästä omaan täyteen potentiaaliinsa. Siksi koulutusleikkaukset ovat niin vahingollisia, ne osuvat koko maan tulevaisuuteen”, Kari sanoo.
Keskeistä olisi Karin mukaan myös lapsiperheiden palveluiden uudistusten jatkaminen niin, että apua tarjotaan matalalla kynnyksellä ja ennalta ehkäisten. Vihreät toisi neuvolapalvelut päiväkotien yhteyteen ja kokoaisi muuten palvelut perhekeskuksiin, joita Helsingissä on jo toiminnassa.
Koulutuspanostusten rahoitus löytyisi vihreiden suunnitelmassa muun muassa ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaamisesta. Näihin puolue lukee esimerkiksi dieselin, turpeen ja työkoneiden alennetut verokannat sekä teollisuuden päästökauppakompensaation.
Vihreät myös pienentäisi kilometrikorvauksia ja työmatkavähennyksiä. Lisäksi puolue ottaisi käyttöön lentomatkan pituuden mukaan määräytyvän lentoveron.
Listan uudet avaukset toisivat korotuksia pienituloisimpien perheiden lapsiin sidottuihin tukiin. Lisäksi siinä on kerrattu esimerkiksi jo vihreiden varjobudjetissa https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005899735.htmltuotu aloite koulutusleikkausten perumisesta ja varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentamisesta.
”Lapsiköyhyyden lisääntyminen ja lasten eriarvoistuminen on noussut tänä vuonna vahvasti esille. Samaan aikaan oppimis- ja koulutuserot ovat kasvamassa. Meille on ihan selvää, että tämän pitää olla yksi niitä isoja asioita, jotka tulevat seuraavan hallituksen ratkaistaviksi”, kansanedustaja Emma Kari https://www.hs.fi/haku/?query=emma+kari(vihr) sanoo.
Karin mielestä eduskunnan käytännön työssä lasten näkökulma on jäänyt jalkoihin, vaikka lapsistrategiasta puhutaan ja lapsivaikutuksia arvioidaan.
”Kysymys on siitä, miten se vaikuttaa käytännössä. Todella monista viime vuosien päätöksistä on todettu, että ne tulevat eriarvoistamaan ja osumaan juuri heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.”
Vihreät korottaisi toimeentulotuen alaikäisten lasten perusosaa 20 eurolla kuukaudessa, joulunviettoa varten annettaisiin 50 euron lapsikohtainen joululisä ja pienimpiä vanhempainpäivärahoja korotettaisiin 50 eurolla kuukaudessa.
”Lastensuojelujärjestöt kertovat, että köyhyys voi osua lapsiin erityisen kipeästi juuri jouluna. Vauva-ajan köyhyys voi olla se kaikkein kivuliain aika”, Kari sanoo.
Lisäksi lapsilisään palautettaisiin indeksikorotukset ja korotettaisiin opintotuen huoltajakorotusta 25 eurolla.
Korotusten hintalappu olisi runsaat 50 miljoonaa euroa. Se voitaisiin vihreiden mielestä hankkia esimerkiksi peruuttamalla syksyllä päätetty ajoneuvoveron 50 miljoonan euron alennus.
”Tällä hallituskaudella on todella korostunut, että poliittisilla arvovalinnoilla on väliä. Monet lapsiköyhyyteen liittyvät asiat voitaisiin saada aikaan pienellä rahalla, mutta sitä ei tahdo löytyä. Samaan aikaan ajoneuvoveroa on päätetty laskea 50 miljoonalla eurolla, tuosta vaan, vaikka mietinnössäkin todetaan, että se on vastoin Suomen ilmastotavoitteita.”
Vihreiden tavoittelemat lisäpanostukset koulutukseen puolue listasi jo varjobudjetissa, joka julkistettiin https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/97111e5d-439e-48e4-b639-038e11e9dbf8/vaihtoehtobudjetti2019vihreat20181016.pdflokakuussa.
Siinä koulutuksen perusrahoitukseen kaikilla asteilla pantaisiin yhteensä 771 miljoonaa euroa lisärahaa.
Niin sanottu subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettaisiin valtakunnallisesti, ryhmäkokoja pienennettäisiin ja 5-vuotiaiden varhaiskasvatus tulisi maksuttomaksi koko maassa. Myös lukioista ja ammattikouluista tulisi maksuttomia. Toimien hinta olisi yhteensä 235 miljoonaa euroa.
”Pieni maa elää osaamisesta. Meillä ei ole mitään muuta tulevaisuutta kuin osaaminen. Meidän pitää tarjota kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet, jotta jokainen voi päästä omaan täyteen potentiaaliinsa. Siksi koulutusleikkaukset ovat niin vahingollisia, ne osuvat koko maan tulevaisuuteen”, Kari sanoo.
Keskeistä olisi Karin mukaan myös lapsiperheiden palveluiden uudistusten jatkaminen niin, että apua tarjotaan matalalla kynnyksellä ja ennalta ehkäisten. Vihreät toisi neuvolapalvelut päiväkotien yhteyteen ja kokoaisi muuten palvelut perhekeskuksiin, joita Helsingissä on jo toiminnassa.
Koulutuspanostusten rahoitus löytyisi vihreiden suunnitelmassa muun muassa ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaamisesta. Näihin puolue lukee esimerkiksi dieselin, turpeen ja työkoneiden alennetut verokannat sekä teollisuuden päästökauppakompensaation.
Vihreät myös pienentäisi kilometrikorvauksia ja työmatkavähennyksiä. Lisäksi puolue ottaisi käyttöön lentomatkan pituuden mukaan määräytyvän lentoveron.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Puolueet Seuraa
- Anni Lassila Seuraa
- Emma Kari Seuraa
- Lapset Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Vihreät Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24