Politiikka

Uusi laskelma arvioi metsien hiili­nielun aikaisempaa suuremmaksi – Luonnon­suojeluliitto kritisoi lukuja voimakkaasti: ”Tässä mennään biotalous eikä ilmasto edellä”

EU:n pyynnöstä tehty vertailuluku voi olla tärkeämpi kuin tieteelliset hiilinieluarviot, sillä luku määrittelee, millaisia ilmastotoimia Suomen pitää tulevaisuudessa tehdä.

Suomen metsien hiilinielu pysyy vuosina 2021–2025 jopa yllättävän suurena, jos Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön keskiviikkona julkaisemat laskelmat osoittautuvat tulevaisuudessa oikeiksi.

Laskelman mukaan metsät imevät hiilidioksidia vuodessa 27,88 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilinielu on 34,77 miljoonaa tonnia, jos mukaan otetaan Suomen metsäteollisuuden tuottamat hiilidioksidia imevät tuotteet, kuten sahatavarat tai paperi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomen metsien hiilinielun eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrä on vaihdellut vuodesta 1990 lähtien 22–50 miljoonassa tonnissa. Tämä on vastannut vuositasolla 30–60:tä prosenttia Suomen vuosittaisista kokonaispäästöistä.

Muutama vuosi sitten Luke arvioi, että vuosina 2015–2024 metsien hiilinielu olisi noin 21,2 miljoonaa tonnia vuodessa eli merkittävästi pienempi kuin nyt esitetty yli 27 miljoonaa tonnia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keskiviikkona julkaistua hiilinieluarviota ei voi kuitenkaan täysin verrata mihinkään aikaisempaan hiilinielulaskelmaan, koska se on laskettu eri tavoin kuin aikaisemmat. Itse asiassa se ei edes ole varsinainen tieteellinen arvio tulevasta hiilinielusta vaan Suomen EU-kriteerein laskema ilmastopoliittinen vertailuluku.

Kyseessä on arvio, jota käytetään, kun vuonna 2032 arvioidaan, kuinka hyvin Suomen metsien ja muiden maankäytön ilmastotavoitteet ovat toteutuneet.

Tämän takia vertailuluku on Suomen ilmastopolitiikan kannalta tavallaan merkittävämpi kuin tieteelliset arviot hiilinielusta. Vertailuluku on nimittäin tulevaisuudessa keskeisessä osassa siinä, kuinka paljon Suomen pitää tehdä erilaisia ilmastotekoja, kuten vähentää maatalouden tai liikenteen päästöjä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Raportti on tehty EU:lle ja EU:n määräämin kriteerein, koska Euroopan maiden maankäyttöä koskeva Lulucf-asetus velvoittaa jokaista maata laskemaan kyseisen vertailuluvun.

Raportin tekoon osallistunut maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Heikki Granholm sanoo jopa hieman yllättyneensä, kuinka suureksi hiilinielu lopulta osoittautui.

”Etenkin aluksi EU:n asetuksen laskentakriteerit olivat aika epäselvät ja monimutkaiset, mutta niitä selvennettiin useissa keskusteluissa EU:n virkamiesten kanssa. EU:n ohjekirjan mukaan tämä on tehty.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Luku saattaa vielä muuttua, sillä EU:n komissio arvioi laskelmat jäsenmaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Lopulliset vertailutasot komissio vahvistaa vuonna 2020.

Arviota tehtäessä oli keskeistä valita korkotaso, jolla metsien käyttöä arvioidaan. Mitä korkeamman koron metsistä saa, sitä todennäköisemmin hakkuut lisääntyvät.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi 2,5 prosentin korolla vuosina 2021–2025 hakkuut olisivat 70,7 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa ja 4 prosentin korolla jopa 87 miljoonaa kuutiometriä, kun tänä vuonna hakkuut ovat noin 77 miljoonaa kuutiometriä.

Suomen viranomaiset ovat valinneet koroksi 3,5 prosenttia, jonka mukaan laskennalliset hakkuut olisivat 83 miljoonaa kuutiometriä.

Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun sanoo, että maa- ja metsätalousministeriön sekä Luken esittämä vertailuluku on poliittisesti valittu luku. ”Tässä mennään biotalous eikä ilmasto edellä.”

Bruunin mielestä 27 miljoonan tonnin vertailuluku on liian pieni. Jos osoittautuukin, että hiilinielu olisikin 40 miljoonaa tonnia, Suomi saa ylijäämää 13 miljoonaa tonnia, mikä sallisi vaikkapa autojen päästöjen lisäämisen.

”Tässä esitetty luku ei ole tieteellinen luku vaan Suomen tulkinta EU:n laskentasäännöistä, jotta Suomi voisi toteuttaa haluttua metsäpolitiikkaa.”

Hänen mukaansa pyrkimyksenä on saada Suomelle runsaat hakkuumahdollisuudet. Bruun sanoo, että Lukella on ollut neljä eri vaihtoehtoa soveltaa EU:n laskentasääntöjä ja näistä maa- ja metsätalousministeriö on valinnut sen, joka on Suomen ehdotus ja päätös.

”Osa vaihtoehdoista olisi toteuttanut paremmin ja osa huonommin EU:n asetuksen henkeä siitä, ettei metsien käytön haitallisia ilmastovaikutuksia saa piilottaa. Minusta näyttää siltä, että valittu versio toteuttaa ilmastopolitiikan kunnianhimoa vähän heikommin kuin jokin toinen vaihtoehto.”

Bruun sanoo, että Luonnonsuojeluliitto on vaatinut koko ajan eri laskentamallien avaamista kaikkien nähtäväksi.

”Me halusimme käydä julkisesti keskustelua eri vaihtoehtojen välillä, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei tätä halunnut.”

Hän ei väitä, että laskelmat on tehty väärin. ”Nyt kukaan ei voi arvioida, ovatko valinnat perusteltuja.”

Bruunin mukaan prosessi on poliittisesti värittynyt eikä esitettyä vertailutasoa pysty arvioimaan suhteessa tilanteeseen, jossa poliittisia hakkuutavoitteita ei olisi asetettu. ”Nyt kukaan ei voi arvioida, ovatko valinnat perusteltuja ja mikä niiden todellinen ilmastovaikutus on.”

Bruun sanoo, että vaatii selvempää analyysia, paljonko valittu laskentatapa vääristää. ”Selkeästi se kuitenkin niin tekee.”

Hänen mukaansa myös muiden tutkijoiden pitäisi huolellisesti katsoa laskelmien oletukset. Esimerkiksi vertailutason valittu korkotaso on huomattavan alhainen.

Luke ja ministeriö avasivat keskiviikkona tiedotustilaisuudessa jonkin verran esimerkiksi korkotasoa ja muita laskentakriteerejä.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen sanoo, että laskenta menee vertaisarviointiin ja laskentakriteerejä avataan lisää mutta vielä ei ole päätöstä, milloin näin käy. Hän sanoo, että ensin haluttiin saada laskenta valmiiksi ja vasta sitten avata valitut laskentatavat.

”Tämä ei ole poliittinen päätös, eikä tässä ole asetettu mitään hakkuutavoitteita. Olisihan tietysti kiva, jos vertailuluvuksi olisi tullut oikein pieni luku, mutta toteutimme tässä EU:n kriteerejä niin hyvin kuin pystyimme.”

Keskeinen ongelma laskelmissa on myös se, että ne perustuvat EU:n linjauksien mukaisesti monilta osin vuosien 2000–2009 metsänkäyttöön. Tosin hakkuissa määräävä tekijä on korkotaso.

Metsien hiilinielu on ilmastotavoitteissa aivan keskeisessä asemassa, sillä hiilidioksidia ilmakehästä yhteytyksen yhteydessä sitovat metsät ovat luonnollinen hiilinielu. Mitä enemmän metsät imevät hiilidioksidia, sitä parempi ilmastonmuutoksen kannalta.

Metsien hiilinielu myös parantaa Suomen mahdollisuuksia päästä ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiinsa. Maankäyttösektorin nielut vastaavat 30–60:tä prosenttia Suomen päästöistä.

Viime viikkoina hiilinielusta on käyty kiivasta keskustelua.

Luke on julkaissut myös sen uskottavuuden kannalta noloja virheellisiä tietoja. Marraskuussa tuli julkisuuteen ennakkotietoja tammikuussa julkaistavasta Luken laskelmasta, jonka mukaan hiilinielu saattaisi jopa kaksin- tai kolminkertaistua. Esityksessä verrattiin vääriä lukuja, jotka pienentävät esitettyä hiilinieluarviota jonkin verran.

Tämä tutkimus on toinen kuin keskiviikkona julkaistu. Tammikuussa julkaistavan tutkimuksen rahoittaa valtioneuvosto. Se arvioi maatalous- ja maankäyttösektorien päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Keskiviikkona julkaistu tutkimus on EU:n määräämä ja koskee vuosia 2021–2025.

Virheitä sisältäneen tutkimuksen skenaarioluvut olivat ilmeisesti sinänsä oikein, mutta virhe oli, että niissä esitetty vertailuluku vuodelta 2016 ei ollut uusien arvioiden kanssa vertailukelpoinen.

Vertailuun oli käytetty väärää Excel-riviä.

Vuoden 2016 luvuissa oli hiilinielu vain puuntuotannon metsämaan alalle, mutta uuden skenaarion luvut sisälsivät tiedot koko metsä- ja kitumaan alalta. Tämän vuoksi hiilinielujen ero oli noin 5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa suurempi kuin oikeassa yhteismitallisessa vertailussa.

Fakta

Lulucf-asetus


 Keskiviikkona julkaistu hiilinielulaskelma perustuu vuosi sitten sovittuun EU:n Lulucf-asetukseen.

 Suomen pitää laskea EU:lle vertailuluku metsien hiilinielusta. Vuonna 2032 tätä lukua käytetään, kun EU arvioi, kuinka Suomi on toteuttanut ilmastovelvollisuutensa.

 Lulucf:ssä sovittiin, miten hiilinielut sekä metsien ja maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.

 Lulucf on osa EU:n tapaa hoitaa osuutensa maailmanlaajuisesta Pariisin ilmastosopimuksesta.

 Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoite on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 80–95 prosenttia vuosina 1990–2050.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    2. 2

      Yksinäisyyttä voi vähentää keskittymällä itseensä, havaitsivat tutkijat

    3. 3

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    4. 4

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    5. 5

      Euroopassa on turhauduttu Trumpin politiikkaan – siksi Münchenissä pohditaan nyt kysymyksiä, joista on oltu hiljaa vuosikausia

    6. 6

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    7. 7

      Leveät repeämät seinissä kertovat äkkipäätöksellä suljettavan Metropolian kampuksen huonosta kunnosta Espoon Leppävaarassa

    8. 8

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    9. 9

      Sote-uudistusta uhkaa nolo loppu

    10. 10

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    2. 2

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    5. 5

      Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta lopullisesti kahden viikon päästä – Näin historiallinen liikennemullistus etenee

    6. 6

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    7. 7

      Trumpin hätätila on yritys pelastaa presidentin kasvot, ja se hirvittää jopa monia republikaaneja

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    9. 9

      Yhdysvalloissa rakennettiin tekoälyllä toimiva tekstigeneraattori, joka voi olla liian vaarallinen julkaistavaksi, ohjelman kehittäjät sanovat

    10. 10

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      HS selvitti Matti Nykäsen ja Seiskan oudon symbioosin – Kohujutut Nykäsestä syntyivät kännissä ja mehukkaita tarinoita lavastettiin

      Tilaajille
    6. 6

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    7. 7

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää