Perussuomalaisten kansan­edustaja vertasi EU:ta natsi-Saksaan ja suututti muut puolueet edus­kunnassa – ”Nyt ylitettiin sopivuuden ja totuuden rajat”

Pääministeri Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) mielestä Eurooppa on tarjonnut kahden viime vuoden aikana populismin lyhyen oppimäärän.

”Vaikeisiin ja monimutkaisiin asioihin etsitään vastauksia asioita yksinkertaistamalla. Iso-Britanniassa näin toimittiin, ja lopputulos on kaikkien nähtävillä”, Sipilä sanoi eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa keskiviikkona.

Keskustelu meni oudoille raiteille loppupuolella, kun perussuomalaisten Ville Tavion https://www.hs.fi/haku/?query=ville+tavion (ps) mukaan Suomessa tuntee kuuluvansa vähemmistöön, kun kannattaa itsenäisyyttä ja suomalaista kansallisvaltiota.

Hänen mukaansa liittovaltiokehitystä eli federalismia kannattavat ”luovat uudenlaista Neuvostoliittoa EU:sta, he luovat natsi-Saksaa, fasismia uudessa muodossa.”

Sdp:n Antti Lindtman https://www.hs.fi/haku/?query=antti+lindtman oli ensimmäinen, joka reagoi voimakkaasti.

”Edustaja Tavio ylitti kaikki keskustelun sopivuuden ja totuuden rajat, kun hän vertasi EU:n kehitystä natsi-Saksaan. Hän käytti termiä fasismi EU:n kehityksen yhteydessä. Natsi-Saksassa oli kyse miljoonien ihmisten kansanmurhasta ja toisessa maailmansodassa kymmenien miljoonien ihmisten kuolemasta, ja koko EU on perustettu sen takia, että ei enää koskaan.”

Lindtman sanoi jäävänsä odottamaan perussuomalaisten johdolta toimenpiteitä ja kommenttia siihen, onko tällainen puhe hyväksyttävää.

Pääministeri Sipilä sanoi pitävänsä Tavion puheenvuoroa halventavana ja toivoi perussuomalaisten irtisanoutuvan tällaisesta puheesta.

Myös Pekka Haavisto https://www.hs.fi/haku/?query=pekka+haavisto(vihr) muistutti, että EU on perustettu nimenomaan toisen maailmansodan karmeiden kokemusten pohjalta. Hän kiitti Sipilää siitä, että tämä paheksui Tavion puheenvuoroa vielä keskustelun kuluessa.

Keskustelun lopuksi jäätiin vähän kuin odottamaan perussuomalaisten reagointia asiaan. Sitä ei tullut.

Sdp:n Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinnesanoi keskustelun jälkeen, että Sdp haluaa eduskunnan puhemiesneuvoston käsittelevän Tavion puheet. Rinteen mielestä puhemies Paula Risikonhttps://www.hs.fi/haku/?query=paula+risikon (kok) olisi pitänyt keskeyttää puheenvuoro.

Ajankohtaiskeskustelun aiheena oli EU:n tuleva kehitys. Eduskunnan täysistuntotyötä johtava puhemiesneuvosto nosti asian keskusteluun omalla aloitteellaan.

Pontimena oli muun muassa lähestyvä Suomen heinäkuussa 2019 alkava puheenjohtajuuskausi ja Britannian eteneminen kohti EU:sta eroamista, Brexitiä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahohttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-aho kommentoi Tavion lausuntoa Twitterissä.

Halla-ahon mukaan EU:n vertaaminen natsi-Saksaan ”voi toki olla yliampuvaa”.

”Mutta vähintään yhtä yliampuvaa on nykyaikaisen kansallismielisyyden ja maahanmuuttokriittisyyden vertaaminen natsismiin – tai jopa kutsuminen natsismiksi. Se näyttää kuitenkin olevan ihan ok”, hän jatkaa.
Eduskunnan keskustelussa esiin nousivat myös Ranskan keltaliivien mielenosoitukset ja Italian löyhä budjetti.

Sipilän mukaan Brexitin osalta ratkaisun avaimet ovat Britannialla.

”Sopimus on neuvoteltu ja siinä pysytään. Kaikki toivomme, että Britannia löytää myös sisäisen konsensuksen, jonka avulla hallittu ero toteutuu”, Sipilä sanoi.

Edustajat tarttuivat innokkaasti Sipilän avaamaan populismiteemaan. Antti Lindtman sanoi Britannian poliittisen kriisin osoittavan, että populisti pettää aina.

Lindtmanin mukaan Britanniaa odottaa taloudellinen kriisi.

”Britannia on kuihtumassa talouden ja kaupan kärpässarjaan. Jos iso maa ei pärjää yksin, miten kukaan voi kuvitella, että niin pieni maa kuin Suomi voisi pärjätä.”

Pekka Haaviston mielestä sopimukseton eli kova Brexit on tragedia niin Britannialle kuin Suomelle ja Suomen taloudelle.

”Meidän täytyy auttaa Britannia ulos tästä jollain tavalla, ja on myös mahdollista muuttaa mieltään”, Haavisto sanoi.

Kansanedustajilla oli erilaisia käsityksiä siitä, mikä lietsoo populismia Euroopassa.

Li Anderssonin https://www.hs.fi/haku/?query=li+anderssonin(vas) mukaan perussyy esimerkiksi Ranskan mielenosoituksiin on se, että mielenosoittajille ei ole pystytty antamaan näkymää paremmasta tulevaisuudesta, ja talouskuri on mennyt hyvinvoinnin edelle.

Pertti Salolaisen https://www.hs.fi/haku/?query=pertti+salolaisen(kok) mielestä populismin käyttövoimana on hallitsematon maahanmuutto.

”Tämä on ollut se, jolla äärioikeisto on noussut. Suomen täytyy nyt keksiä keinoja, jolla maahanmuutto saadaan hallintaan.”

Anna Kontulan https://www.hs.fi/haku/?query=anna+kontulan(vas) mukaan analyysi ”hallitsemattomasta maahanmuutosta” populismin syynä menee pieleen. Samaa sanoi Ville Niinistö https://www.hs.fi/haku/?query=ville+niinisto(vihr): hänen mukaansa huoli maahanmuutosta on yleisempää siellä, missä ihmiset eivät omassa arjessaan kohtaa maahanmuuttajia.

Kyse on Niinistön mukaan siis enemmän ennakkoluuloista, joita hänen mielestään lietsotaan myös Suomen eduskunnassa.

Perussuomalaisten Mika Niikon https://www.hs.fi/haku/?query=mika+niikonreseptinä maahanmuuttoon oli sisärajavalvonnan palauttaminen. Erityisesti siniset tarttuivat tähän. Eurooppaministeri Sampo Terhon https://www.hs.fi/haku/?query=sampo+terhon(sin) mukaan suomalaiset tekivät viime vuonna 8,8 miljoonaa rajanylitystä.

Terho ihmetteli, miten perussuomalaiset järjestäisivät sisärajavalvonnan niin, että se ei haittaisi suomalaisia mutta koskisi turvapaikanhakijoita. ”Silmämääräisestikö?”

Terho maanitteli perussuomalaisia sanomaan, haluavatko he erota EU:sta vai eivät. Vastausta ei tullut.

Suomi aloittaa puheenjohtajana eduskuntavaalien jälkeen, jolloin hallituksen koostumus nykyisestä voi muuttua. Sipilän mukaan nykyisen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu.

Sipilän mukaan nykyisen hallituksen valmisteluissa puheenjohtajakauden varalle nousevat esiin kasvu ja turvallisuus.

”Erityisesti suomalainen kädenjälki tulee näkymään kasvun osalta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä, vapaakaupan puolustamisessa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Turvallisuuden osalta haluan nostaa esille EU:n puolustusyhteistyön sekä hybridivaikuttamisen torjunnan.”

Puolustusyhteistyöstä tuli heti soraääniä: vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen https://www.hs.fi/haku/?query=paavo+arhinmaenmukaan Suomessa puhutaan paljon liittovaltiokehityksestä määrittelemättä, mitä se tarkoittaa.

”Jos joku on liittovaltiokehitystä niin EU:n militarisointi”, Arhinmäki sanoi. Hänestä keskusta ja perussuomalaiset ovat siinä kovin innokkaita.

Arhinmäen mielestä EU:n rauhanprojekti­luonteeseen ei sovi se, että EU:n budjettiin ollaan ensimmäistä kertaa varaamassa määrärahoja puolustusrahastoon ja sotilaalliseen liikkuvuuteen.

Keskustelualoitteen pohjalta ei tehdä päätöksiä eikä siitä äänestetä. Se on kansanedustajille varattu keino ehdottaa hieman perusteellisempaa keskustelua jostakin ajankohtaisesta asiasta. Tätä ennen keskusteltiin suomalaisten maanpuolustustahdosta.

Läheskään kaikki aloitteet eivät johda keskusteluun, mutta asiaa auttaa, jos kannattajia on useammasta eduskuntaryhmästä tai jos ehdottajana on puhemiesneuvosto itse.