Politiikka

Suomi lyhensi velkaansa ensimmäistä kertaa 10 vuoteen valtio­varain­ministeriön ”erehdyksen” takia – Mikä hallituksen yllättäneen uutisen merkitys on?

Suomella on yhä velkaa lähes ennätysmäärä, mutta korkomenot ovat historiallisen pienet.

Viime viikon perjantaina valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) kuuli talouspoliittiselta avustajaltaan iloisen uutisen.

Valtion kassassa onkin niin paljon rahaa, ettei valtion tarvitse nostaa enää vuoden viimeistä, 2,2 miljardin euron suuruista lainaerää, kuten virkamiehet olivat suunnitelleet.

Vielä lokakuussa valtiovarainministeriö (vm) laski valtion velkaantuvan 1,4 miljardia euroa tänä vuonna. Näin ei tapahdu, vaan Suomi on ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen tilanteessa, jossa valtio jopa lyhentää velkaansa. Velkaa on nyt 0,9 miljardia euroa vähemmän kuin oli viime vuoden lopussa.


Lainaa on edelleen ihan riittämiin, kaikkiaan noin 105 miljardia euroa. Se vastaa valtion parin vuoden menoja. Jokaista suomalaista kohti velkaa on noin 19  000 euroa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vielä ei täysin tiedetä, miten ihmeessä valtion kirstuun on tullut ennustettua enemmän rahaa. Perussyy on se, että taloudella on mennyt hyvin ja työllisyys on kasvanut, mikä vähentää menoja ja lisää verotuloja.

Osa tälle vuodelle budjetoiduista menoista on saattanut myös siirtyä tuleville vuosille. Mukana voi olla myös kertaluonteisia tuloja. Varmoja syitä ei saada tietää ennen kuin helmikuussa, jolloin vm saa valtion tilinpäätöksen valmiiksi.

Erehdys on mittava. Vielä noin vuosi sitten vm arvioi, että velkaa pitää ottaa kolme miljardia euroa tänä vuonna eli virhe on lähes neljä miljardia euroa.

Voivatko suomalaiset nyt huokaista helpotuksesta ja alkaa odottaa seuraavalta hallitukselta lisää rahaa koulutukseen ja sosiaalitukiin? HS käy läpi keskeisiä kysymyksiä, mitä valtionvelka merkitsee kansalaisille.

Millainen velka valtionvelka on?

Valtionvelka on erilainen käsite kuin vaikkapa kansalaisen asuntovelka, koska velanottajat lähtevät siitä, että valtio on ikuinen. Näin ollen valtion tarvitsee usein vain uusia, mutta ei välttämättä maksaa takaisin lainojaan. Valtionlainoilla ei ole myöskään vakuuksia. On vain valtion maine.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keskeistä on, ettei valtionvelka kasva kovin pitkään nopeampaa tahtia kuin valtion verotulot.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lähtökohtaisesti sijoittajat luottavat valtioihin, koska toisin kuin kansalaisilla, valtioilla on verotusoikeus. Tämän oikeuden katsotaan takaavan sen, että valtio pystyy maksamaan vähintään lainojensa korot.

Miksi velka on tärkeää?

Kansalaisten kannattaa tulevaisuutensa takia seurata, millaisella rahalla poliitikot rahoittavat valtion tarjoamat palvelut.

Velka voi olla hyvinkin järkevä tapa rahoittaa, jos velkarahalla tehdään vaikkapa investointeja, joiden takia tulevaisuudessa velkaa ei enää tarvitse ottaa. Suomi muun muassa rakensi rautatieverkostoa lainarahalla 1800-luvulla, mikä mahdollisti 1900-luvun teollisuuden kasvun ja elintason nousun.

Suomi ja moni muu maa on ottanut lainaa taantuman aikana, jotta valtion ei tarvitsisi leikata kansalaisten saamia etuja dramaattisesti ja näin sekä syventää talouden ongelmia että ihmisten ahdinkoa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Normaaleja valtion tarjoamia palveluja kuten koulutusta ja terveydenhoitoa ei kuitenkaan pysty ikuisuutta rahoittamaan velalla. Etenkin vireän talouskasvun aikaan, kuten juuri nyt, valtion ei lähtökohtaisesti kannattaisi ottaa velkaa.

Kansalaisen on hyvä seurata, milloin lainanotto menee liiallisuuksiin ja uhkaa pitemmän päälle valtion tarjoamia palveluja.

Lainanoton keskeinen riski valtiolle on sijoittajien luottamuksen menettäminen. Se menee, jos näyttää siltä, ettei valtio enää selviydy lainoistaan ilman radikaaleja leikkauksia kansalaisten saamissa palveluissa.

Yleensä valtio joutuu velkakriisiin juuri silloin, kun se tarvitsisi eniten rahaa taantuman tai laman takia. Hyvinä aikoina otettu velka muuttuu pahoina aikoina painajaiseksi, jos korot nousevat.

”Veronmaksajan kannattaa alkaa huolestua velasta, jos velanhoitokulut äkkinäisesti lähtevät nousuun ja valtio joutuu samaan aikaan leikkaamaan kansalaisten palveluja ja etuuksia sekä nostamaan veroja”, sanoo Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Kansalaisten kannattaa olla huolissaan velasta erityisesti jälkipolvien takia, sillä jos velkataso nostetaan kriittiselle tasolle, jälkipolville ei välttämättä jää enää pelivaraa, jos todella vaikeat ajat koittavat.

Heikentävätkö lainamenot kansalaisten palveluja?

Eivät suoranaisesti. Suomi on rahoittanut valtion menoista noin 5–11 prosenttia velalla vuosina 2010–2017. Nykyiset 1,2 miljardin euron korkomenot vuodessa on varsin halpa hinta näistä palveluista.


Toisaaltaan valtiolla olisi mahdollisesti käytettävissään 1,2 miljardia euroa vuosittain enemmän rahaa, jos lainaa ei olisi. Se on enemmän kuin nykyinen hallitus on leikannut koulutuksesta.

Suomella on ollut onnea, että se on velkaantunut erityisen paljon vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana maailman keskuspankit ovat yrittäneet piristää talouksia pitämällä korkotason alhaisena lainaamalla pankeille halpaa rahaa edelleen lainattavaksi.

”Suomen lainamäärä on huipuissaan, mutta korkomenot suhteessa verotuloihin ovat alhaisimmillaan”, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Valtio maksaa keskimäärin noin prosentin korkoa koko lainakannastaan. Jos koko lainapotin korko nousisi esimerkiksi neljään prosenttiin, lainamenot olisivat jo noin neljä miljardia euroa nykyisen noin 1,2 miljardin euron sijaan.

Kirkko-Jaakkola muistuttaa, ettei todellisuudessa näin kävisi, vaan korko muuttuu sitä mukaan kuin lainoja uusitaan. Koko lainapotin uusimiseen menisi reilusti yli kymmenen vuotta, ja jotkut lainat erääntyvät vasta 30 vuoden kuluttua. Yhden prosenttiyksikön nousu nostaisi korkomenoja heti ensimmäisenä vuonna 200–300 miljoonaa euroa.

Onko Suomi hyvin velkaantunut maa?

Ei.

Suomen julkisyhteisöjen velka on hieman alla 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun EU-maiden keskimääräinen luku on noin 80 prosenttia. Ruotsin suhdeluku on noin 40, kun Kreikalla se on noin 180 ja Italialla noin 130 prosenttia.

”Ei Suomen velkataso ole mikään ongelma ainakaan nyt. Korkotasokin on lähellä Saksaa. Kansainvälisesti Suomeen luotetaan eikä kriisiä ole”, sanoo tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Itse asiassa Italian velka voi olla Suomelle vaarallisempi kuin Suomen oma velka, koska Italian velka yhdistettynä mahdolliseen holtittomaan taloudenpitoon voi aiheuttaa Eurooppaan talousvaikeuksia, jotka muun muassa hidastavat suomalaisten tuotteiden vientiä.

Onko Suomen velkataso liian korkea?

Se tiedetään vasta tulevaisuudessa.

Velkakriisi voi alkaa hyvin äkkinäisesti. Kreikkakin otti onnellisesti lisää velkaa ennen kuin vuonna 2009 kävi ilmi, että maa oli vääristellyt tilastojaan. Lainoittajat kiristivät lainahanoja ja Kreikan kymmenen vuoden korko nousi lähes 20 prosenttiin samaan aikaan kuin Suomi maksoi alle prosentin suuruista korkoa.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tutkimuslaitokset ennustavat vaikeita aikoja Suomelle.

Syynä ovat syntyvyyden lasku, kansakunnan ikääntyminen sekä se, että suomalaisten koulutustaso suhteessa muihin maihin on heikentynyt jo pitkään. Kun Suomi oli 1990-luvulla maailman kärjessä koulutustasossa, nykyään Suomessa on vähemmän 25–34-vuotiaita korkea-asteen koulutuksen saaneita kuin esimerkiksi Kreikassa, Virossa tai Puolassa.

Vm:n mukaan nykyisellä kokonaisveroasteella ei pystytä rahoittamaan väestön vanhentumisesta johtuvaa eläke-, terveys- ja hoivamenojen kasvua.

Lisäksi rahoittaja eli työikäinen väestö supistuu, mikä heikentää talouskasvua. Jos näin käy, Suomessa pitää joko pienentää radikaalisti valtion menoja tai ottaa pitkään ja paljon uutta velkaa.

Vm:n uuden ennusteen mukaan velkojen korkomenot olisivat vuonna 2070 jo 8,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteesta (bkt) eli suuremmat kuin terveysmenot, jotka olisivat 7,8 prosenttia suhteessa bkt:stä. Nyt korkomenot ovat vain noin prosentin ja terveysmenot kuusi prosenttia suhteessa bkt:stä.

Onko tärkeää, että Suomi lyhensi velkaansa?

On ja ei.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi HS:n haastattelussa lauantaina, että velan lyhentäminen ”on psykologisesti ja symbolisesti merkittävä asia”. Se on konkreettinen merkki lainanantajille, että Suomi kykenee selviytymään lainoistaan.

Kyse on kuitenkin todennäköisesti vain hetkellisestä ilmiöstä.

Ennusteiden mukaan valtio jatkaa velkaantumista ensi vuonna, joskin vähemmän kuin vielä jokunen vuosi sitten.

Keväällä on eduskuntavaalit. Vaaleissa poliitikoilla on tapana lupailla kansalaisille uutta kivaa. Toteutuneet lupaukset lisäävät helposti valtion menoja. Toisaaltaan puolueet ovat varsin hyvin sisäistäneet sen, että nyt otetut velat voivat olla iso riski tulevaisuudessa.

Oikaisu 19.12. kello 16.38: Kirjoituksen eri maiden velkaantuneisuudesta kertovassa kappaleessa sanottiin, että euroalueen keskimääräinen velka on noin 80 prosenttia. Kyse on EU-maiden keskimääräisestä velasta. Euromaiden velkaantuneisuus on keskimäärin noin 85 prosenttia.   Kirjoituksessa mainittiin myös, paljonko terveys- ja korkomenot ovat bruttokansantuotteesta eri aikoina. Kyse on menoista suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Fakta

Suomi on karttanut velkaa


 Suomen hallitukset ovat pääasiassa pyrkineet siihen, ettei seuraaville sukupolville jätetä suuria velkoja.

 Ensimmäisillä lainoillaan Suomi investoi tulevaisuuteen rakentamalla muun muassa Saimaan kanavan ja rautatieverkostoa 1800-luvulla.

 Suomella on nyt nimellisesti enemmän velkaa kuin koskaan. Suhteessa bruttokansantuotteeseen velkataso on kolmanneksi korkein. Vain toisen maailmansodan ja 1990-luvun laman aikana velka oli tällä mittarilla suurempi.

 Esimerkiksi 1960–1980-lukujen suurten sosiaalipoliittisten uudistusten aikana Suomi pysyi käytännössä velattomana.

 Nykyinen velkaantuminen lähti liikkeelle Yhdysvaltojen pankkikriisistä alkaneesta kansainvälisestä taantumasta.

 Suomeen taantuma iski poikkeuksellisen kovaan, sillä Suomi vie paljon investoinneissa tarvittavia koneita ja etenkin Euroopassa investoinnit hiipuivat taantuman aikana.

 Samaan aikaan Nokia puhelinsektorin menestys loppui ja metsäteollisuus ajautui vaikeuksiin. Valtion tulot romahtivat kun työttömyys lähti nousuun.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    4. 4

      Suomen valtiolta huijattu mahdollisesti yli neljä miljoonaa euroa Yhdysvalloissa

    5. 5

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus pani pisteen erikoiselle riidalle

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin osakkeen hinta rajussa laskussa – Velkainen yhtiö yrittää saada lisää rahaa omistajiltaan

    7. 7

      Monet pojat harrastavat huonoa seksiä, koska eivät kuuntele tyttöjä, sanoo kehutun seksioppaan tehnyt kirjailija

    8. 8

      Suomi lähettää 1 500 sotilasta ja sata panssarivaunua sotaharjoitukseen Ruotsiin

    9. 9

      Suomalaisten suosima Škoda sähköistää automallistonsa – ja vaikuttaa tekevän autojen tyylissä täyskäännöksen

    10. 10

      Yhdysvallat valmis toimittamaan Suomelle huippumodernin elektronisen sodankäynnin hävittäjän – aiemmin myyty vain Australialle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudulla

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    6. 6

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    7. 7

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus pani pisteen erikoiselle riidalle

    8. 8

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    9. 9

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    10. 10

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    8. 8

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Venezuela esti neljän europarlamentaarikon maahantulon – Oppositiojohtaja aikoo koota miljoona vapaaehtoista rajalle kuljettamaan avustustarvikkeita
    3. Terrori-iskusta alkanut nokittelu uhkaa suistaa ydinasevallat Intian ja Pakistanin uuteen konfliktiin – kiistan keskiössä on taas Kashmir, josta ne ovat käyneet kolme sotaa
    4. Yksinpurjehtija Tapio Lehtisen vene ajelehti, kun kippari nukkui pommiin – ”En herännyt edes rouva Asterian hienovaraisiin vihjeisiin”
    5. Yhdysvallat valmis toimittamaan Suomelle huippumodernin elektronisen sodankäynnin hävittäjän – aiemmin myyty vain Australialle
    6. Tutkijoiden kehittämä älykangas osaa lämmittää tai viilentää kehoa tarpeen mukaan
    7. Se oli enemmän kuin suklaarasia ja vaaleanpunaiset neilikat – Valentinen päivän kohtaaminen teki Jazzkeittiön onnelliseksi
    8. Laskettelukeskukset yrittävät lisätä valistusta ja rinnepartioita estääkseen Himoksen kaltaiset onnettomuudet – rinnekäyttäytyminen on silti laskijan vastuulla
    9. Tunti sitten
    10. NBA haluaa luoda liigan Afrikkaan ja hankkeeseen on lähdössä mukaan Barack Obama – ”Tämä voi olla paljon suurempaa kuin se, mitä tapahtuu kentällä”
    11. Lentoyhtiö Norwegianin osakkeen hinta rajussa laskussa – Velkainen yhtiö yrittää saada lisää rahaa omistajiltaan
    12. Suomi lähettää 1 500 sotilasta ja sata panssarivaunua sotaharjoitukseen Ruotsiin
    13. Näytä lisää