Politiikka

”Pakko se on uskoa”– yliopistoväen edustajat peräävät taas päättäjiltä tieteelle arvostusta ja rahaa

Mallin pienilläkin eli muutaman prosenttiyksikön rukkauksilla on jopa kymmenien miljoonien eurojen vaikutukset yliopistojen taloudenpitoon.

”Rahoitusmalli, ainahan se on mielessä.”

Näinkin ovat korkeakoulupolitiikan aktiivit tavanneet tänä syksynä tavatessaan tokaista – hivenen itseironisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Rahoitusmalli nimittäin kuulostaa ja myös näyttää perin hämärältä häkkyrältä.

Käytännössä se on tuikitärkeä tutkintojen, julkaisujen ja muiden ”tuotosten” mittaristo, jonka perusteella yliopistot saavat yhä valtaosan rahoituksestaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mallin pienilläkin eli muutaman prosenttiyksikön rukkauksilla on jopa kymmenien miljoonien eurojen vaikutukset yliopistojen taloudenpitoon ja siihen, mihin niiden kannattaa keskittyä: luennointiin, perustutkimukseen, kansainvälistymiseen vai kenties aikuisten osaamisen päivitykseen.

Valtion rahaa on määrä jakaa maan 37 korkeakoululle uusin mittarein vuodesta 2021 lähtien. Pelissä on yhteensä yli 2,5 miljardin euron vuotuinen potti.

Mallin uudistusehdotuksista saatiin ennen joulua ristiriitaiset lausunnot, joista osa on perin kriittisiä mutta osa taas hyvinkin hyväksyviä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös haastattelu Professoriliiton puheenjohtajan Jouni Kivistö-Rahnaston, 51, ja Tieteentekijöiden liittoa vuoden 2019 alusta luotsaavan Maija S. Peltolan, 44, kanssa kääntyy väkisinkin rahoitusmalliin, vaikka raha ei ihan kaikkea tieteenteossakaan ratkaise.

Professoreiden ja tieteentekijöiden liitot vaativat yhdessä Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kanssa vakautta, ennustettavuutta ja autonomiaa rahoitukseen eli ylipäänsä työrauhaa.

Uudet mallit tuovat liittojen mukaan päinvastoin yliopistoihin liian yksityiskohtaista poliittista ohjausta ja kiristyvää kilpailua, joka vie aikaa työltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kansainvälisestikin verrattuna Suomessa on poikkeuksellisen korkea tulosrahoituksen osuus, liitot katsovat.

”Rahoitusmalliin tulisi saada tuloksista riippumaton vakaa osio perustoimintoja eli koulutusta ja tutkimusta varten”, Peltola sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä tuloksista riippumaton osuus voisi olla sidottu tutkintojen sijaan esimerkiksi opiskelijamääriin.

Henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet myös niin sanotun strategisen rahoituksen osuuden kasvattamista. Sillä tarkoitetaan harkinnanvaraista, esimerkiksi uudistumiseen ja erikoistumiseen kannustavaa rahoitusta.

”On epäselvää, kuka ja millä perusteella strategiasta päättää, yliopisto vai opetusministeriö”, Kivistö-Rahnasto suomii ja vaatii ainakin läpinäkyvyyttä kiistellyn strategiarahan jakoon.

Samanlaista arvostelua ovat esittäneet myös eduskunnan sivistysvaliokunnan keskustalaiset edustajat, vaikka eduskuntaan asti asetustasoinen rahoitusmalli ei menekään.

Keskustan edustajien mielestä ”keskusjohtoisen, tiskin alta jaettavan” rahoituksen osuutta ei pidä kasvattaa vaan päinvastoin pienentää: ”Esitetty malli lisää haitallista kilpailua korkeakoulujen välillä eikä kannusta yhteistyöhön.”

”Pienessä maassa olisi rakentavampaa kannustaa yliopistoja pikemminkin yhteistyöhön kuin kilpailuun ja poisvalintoihin”, huomauttaa myös Peltola ja muistuttaa, että pieniäkin aloja on hyvä olla.

”Yliopistoilla on laaja-alainen sivistystehtävä, eikä voi vaatia, että kaikkien ihmisten pitää muuttaa etelään tai pääkaupunkiseudulle saadakseen korkeinta, tutkimukseen perustuvaa opetusta”, Peltola sanoo.

”Ei tietenkään olisi järkevää, että Liedon asemalla olisi yliopisto, mutta Rauman vauvanorssi on hyvä esimerkki yliopistollisen eli tässä tapauksessa lastentarhanopettajien koulutuksen merkityksestä alueelle”, Peltola kertoo.

”Myös oma alani on Suomessa hyvin pieni, mutta maailmalla tärkeä”, Peltola kertoo vieraan kielen äänteiden oppimisen tutkimuksesta.

Kivistö-Rahnasto ja Peltola ovat sitä mieltä, että Suomella tulee ehdottomasti olla varaa ylläpitää nykyisen laajuista korkeakouluverkkoa. Myös tutkimusrahoitus pitää saada nousuun, jotta paljon puhuttu aivovuoto saataisiin parempaan balanssiin.

”Pakko se on uskoa”, Peltola vastaa kysymykseen, onko poliitikkojen uusiin koulutus- ja tutkimuslupauksiin varaa uskoa.

”Lupauksia on nyt annettu laajalla rintamalla, ja luotamme siihen, että seuraava hallitus pitää parempaa huolta väestön korkeasta osaamisesta ja tutkimuksesta, sillä eihän meillä muutakaan pääomaa, kuten timantteja tai öljyä ole”, Peltola vertaa.

”Seuraavien parin kuukauden aikana poliitikoilla on näytön paikka kertoa, miten he aikovat koulutusta ja tiedettä edistää”, Kivistö-Rahnasto sanoo.

Liittojohtajat ovat lobanneet päättäjiä hartiavoimin jo kesästä asti ja painottaneet, että myös ilmapiiriä olisi syytä muuttaa tiedemyönteisemmäksi.

”Eihän tämä mitään suomalaisen yliopistomaailman kulta-aikaa ole ollut”, Peltola summaa pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen menoleikkaukset ja vaikutelman korkeakoulupolitiikassa. Eikä kehumista ole edellisen hallituksenkaan aikaansaannoksissa.

Kouluarvosanaksi molemmat antavat Sipilän hallitukselle kuutosen. Yön yli nukuttuaan he haluavat lihottaa numeroa ainakin sanallisella lisäarviolla: pisteitä ansaitsee vuoteen 2030 ulottuvan korkeakouluvision avoin valmistelu.

Lobbaustapaamisten perusteella Kivistö-Rahnasto ja Peltola ovat muutenkin aistineet käännettä ilmapiirissä: tiedemyönteisyys on syrjäyttämässä tiedevastaisuuden ainakin puheissa ja oppositiopuolueiden varjobudjeteissa.

”Tutkimuksen arvostus on selvästi vuodessa noussut, mutta sen pitäisi näkyä myös luottamuksena rahoituksessa”, Peltola toivoo.

Kuka?

Jouni Kivistö-Rahnasto


 Syntynyt Ilmajoella vuonna 1967, asuinpaikka Akaa.

 Koulutukseltaan tekniikan tohtori.

 Turvallisuustekniikan professori Tampereen teknillisessä yliopistossa vuodesta 2004. Sitä ennen erikoistutkija VTT:ssä.

 Hoitanut Professoriliiton puheenjohtajan tehtävää lokakuusta 2017. Valittiin äsken myös kaudelle 2019–2020.

 Naimisissa, kolme lasta.

Maija S. Peltola

 Syntynyt vuonna 1974 Kouvolassa, asuinpaikka Lieto.

 Koulutukseltaan filosofian tohtori.

 Fonetiikan apulaisprofessori luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Turun yliopistossa.

  Johtaa vuonna 2011 perustamaansa oppimistutkimuslaboratoriota

 Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja 2019–2020.

 Naimisissa, kaksi lasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Lehmät tappoivat naisen Itävallan Alpeilla – maanviljelijä tuomittiin maksamaan leskelle lähes puolen miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    5. 5

      Sipilän lausunnot Bernerin siirtymisestä ruotsalaispankin hallitukseen ihmetyttävät: ”Berner sanoi, että Sipilä on tiennyt ehdokkuudesta alusta asti”

    6. 6

      Henna Poikonen ajatteli 2010, että liki purkukuntoisen puutalon ostaminen Korsosta olisi hyvä idea – Tältä talossa näyttää nyt

    7. 7

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    8. 8

      Muumit uudistuivat 30 vuoden jälkeen – Historian kallein suomalaissarja alkaa Ylellä, ja meno Muumilaaksossa on hetkittäin hyytävä

      Tilaajille
    9. 9

      Miten tästä risteyksestä oikein kuuluisi ajaa? Hämähäkin seittiä muistuttavassa rakennelmassa rytisee pelti harva se päivä

    10. 10

      Ankkalammesta alkanut vyyhti laajenee: Helsingistä on löytynyt taas lisää luvattomia päiväkoteja – Jan Vapaavuori on huolissaan valvonnan pettämisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    3. 3

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    4. 4

      Henna Poikonen ajatteli 2010, että liki purkukuntoisen puutalon ostaminen Korsosta olisi hyvä idea – Tältä talossa näyttää nyt

    5. 5

      Muumit uudistuivat 30 vuoden jälkeen – Historian kallein suomalaissarja alkaa Ylellä, ja meno Muumilaaksossa on hetkittäin hyytävä

      Tilaajille
    6. 6

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    7. 7

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    8. 8

      Sipoon murhatutkinta valmistui: Ystävät kuvailivat poliisille henkirikoksen tehneen miehen muuttumista

    9. 9

      ”Mummohypoteesi” sai vahvistuksen – Vaikutus lapsikuolleisuuteen riippui kuitenkin siitä, oliko kyseessä isän vai äidin äiti

    10. 10

      Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    7. 7

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää