Politiikka

Kohua herättänyt kaivos­laki kaipaa uudistamista, sanoo asian­tuntija – ”Ei ole tietenkään järkevää lahjoittaa arvo­metalleja näille yhtiöille”

Kaivosalan sääntely on herättänyt Suomessa paljon porua. Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Anni Huhtala näkevät Suomen järjestelmässä paljon kehitettävää.

Suomi on ”Euroopan Kongo”, jossa ulkomaiset kaivosyritykset temmeltävät lähes vapaasti ja kallisarvoiset mineraalit annetaan pois pilkkahintaan.

Näin antoi ymmärtää vihreiden konkarivaikuttaja Osmo Soininvaara tällä viikolla. Monet poliitikot vihreistä perussuomalaisiin ja kokoomukseen vaikuttavat olevan samaa mieltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Keskustelu liittyy Iltalehden uutiseen, joka koskee australialaista kaivosyhtiötä Dragon Miningiä. Yhtiöllä on Suomessa kolme kaivoshanketta.

Iltalehden mukaan Dragon Mining ”leveili” sijoittajille tyhjentävänsä Valkeakosken kaivoksen ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä sitä koskevat valitukset.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Dragon Miningin Hong Kongin pörssin listalleottoesitteessä ei kuitenkaan vaikuta olevan mitään kovin poikkeuksellista.

Yhtiö käy läpi eri hankkeiden vaiheita ja kertoo toimivansa jo myönnettyjen ympäristölupien nojalla, kunnes toimintaa koskevat valitukset on ratkaistu. Tämä on normaali käytäntö.

Yhtiö myös toteaa meneillään olevien valitusprosessien jatkuvan niin pitkään, että ennen niiden päättymistä on kaivosten malmit jo pitkälti louhittu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt etenkin vihreät ja perussuomalaiset vaativat vuonna 2011 uudistetun kaivoslain rukkaamista uusiksi.

Keskustelu laista on noussut viime vuosina esiin säännöllisesti kaivosalan ympäristövahinkojen yhteydessä.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä sanoo, että aihetta koskeva keskustelu on usein ka­peaa. Määtän mukaan monet julkisuudessa olleet ongelmat liittyvät ympäristönsuojeluun, eivät niinkään kaivoslakiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kaivoslakia tavallaan syytetään vähän aiheetta ongelmista, jotka pitäisi hoitaa erityisesti ympäristönsuojelulain kautta. Aivan olennaista on keskustella esimerkiksi ympäristöviran­omaisten resursseista, toimivaltuuksista ja lupaprosessien uskottavuudesta.”

Kysymys, onko Suomessa kokonaisuutena katsoen poikkeuksellisen löysä sääntely kaivosyhtiöille, ei ole yksiselitteinen. Määtän mukaan aiheesta ei ole ole tehty kokonaisvaltaista arviota.

Samaa sanovat Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen sekä Lapin yliopiston luonnon­varaoikeuden tutkimusprofessori Jukka Similä.


Kaivostoimintaa koskevan kiistan ytimessä on niin sanottu valtausjärjestelmä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaivoslain mukaan Suomen maaperässä olevia mineraaleja ei omista maanomistaja tai Suomen valtio, vaan niihin saa omistusoikeuden ne löytänyt kaivosyhtiö.

Ajatuksena on, että tämä houkuttelee kaivosyhtiöitä investoimaan malmien etsintään ja prosessointiin. Kaivoshankkeet kestävät usein vuosikymmeniä, ja niihin sisältyy suuria riskejä. Malmien jalostaminen metalleiksi on kallista.

Kaivosyhtiön pitää maksaa kiinteistön omistajalle malminetsintäkorvausta sekä louhintakorvausta, joka on 0,15 prosenttia mineraalin arvosta. Valtio ei saa mitään erillistä korvausta.

Monessa kehittyneessä maassa valtio omistaa mineraalit ja kaivosyhtiö maksaa niiden käytöstä veroa. Näin toimitaan esimerkiksi Australiassa, Kanadassa, Venäjällä, Chilessä ja Perussa. Ruotsissa on eräänlainen sekamalli, mutta sielläkin yhtiöt maksavat valtiolle veroa mineraalien käytöstä.

Kaivosyhtiöiden maksamat korvaukset vaikuttavat olevan muissa kehittyneissä talouksissa merkittävästi suurempia kuin Suomessa. Esimerkiksi Austra­liassa osavaltioiden määrittämät korvaukset ovat noin 2,5–10 prosenttia louhitun malmin arvosta.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ylijohtaja Anni Huhtala pitää Suomen valtausjärjestelmää huonona. Huhtala on erikoistunut ympäristötaloustieteeseen.

Huhtalan mukaan uusiutumattomia luonnonvaroja pitäisi hyödyntää niin, että valtio omistaa mineraalit ja yritykset maksavat niiden käytöstä markkinahintaan sidottua veroa.

Näin valtio saisi omista luonnonvaroistaan kestävän tuoton, joka voitaisiin investoida eteenpäin. Esimerkiksi Norjan öljyrahasto perustuu samalle ajatukselle.

Jos yhtiö saa esimerkiksi suuren nikkelivarannon omistukseensa löytämällä sen ja nikkelin arvo nousee tulevaisuudessa, kärsii valtio suuria tappioita.

”Kun luovutat kaiken, ja arvo kasvaa myöhemmin, niin se harmittaa. Esimerkiksi Yaran Siilinjärven-kaivoksessa valtio voi menettää paljon”, Huhtala sanoo.

”Ei ole tietenkään järkevää lahjoittaa tällä tavalla arvometalleja näille yhtiöille. Ne saavat malmit haltuunsa ja maksavat maanomistajalle aika marginaalista korvausta.”

Huhtalan mukaan valtion kannattaa aina ottaa niukkojen luonnonvarojensa käytöstä korvaus. Hän pitää selvänä, että yritykset eivät jätä kannattavaa investointia tekemättä kaivosveron takia.

”On paljon esimerkkejä valtioista, joissa on käytössä kaivosvero, eivätkä yritykset ole lähteneet sieltä pois.”

Määttä ja Huhtala asettaisivat kaivosyrityksille myös pakollisia rahastoitavia maksuja eli veroja, joita kerättäisiin ympäristövahinkojen kattamiseksi.

Tällä hetkellä sellaisia ei ole. Kun esimerkiksi kanadalainen Belvedere Mining meni pari vuotta sitten konkurssiin, sotku jäi valtion syliin. Veronmaksajat ovat joutuneet maksamaan ympäristövahinkojen korjaamisesta jo yli 20 miljoonan euron laskun.

Tällä viikolla kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen esitti kaivosyhtiöiden vastuiden kasvattamista. Heinosen mukaan yksi vaihtoehto voisi olla öljynsuojelurahaston kaltainen järjestelmä, jossa yhtiöt maksaisivat osan jokaisesta louhimastaan tonnista. Heinonen arvosteli myös Suomen valtausjärjestelmää vanhanaikaiseksi.

Ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä selvitti korvausjärjestelmiä vuonna 2014. Raportissa esitettiin rahastoa, joka kerättäisiin yrityksiltä tulevista maksuista. Elinkeino­elämän etujärjestöt pitivät ajatusta kohtuuttomana.

”Järjestelmässämme on selvä puute. On silmiinpistävää, että nykyinen hallitus on haudannut korvaus- ja vastuujärjestelmien kehittämisen”, sanoo Määttä.

”Mieluummin ympäristövahingot maksavat yritykset eikä veronmaksaja. Hallitus on valinnut, että veronmaksaja maksaa.”

Huhtalan mukaan esimerkiksi Yhdysvaltojen öljyteollisuudessa on otettu käyttöön pieni pakollinen vakuutusmaksu. Tutkimuksen mukaan vaikutus oli se, että vastuuttomat yritykset karsiutuivat pois ja haitat vähenivät.

Huhtalan mielestä voisi olla myös järkevää vaatia yrityksiä tallettamaan tietyn summan rahaa sitä hetkeä varten, kun kaivostoiminta lakkaa kymmenien vuosien päästä. Näin vältettäisiin riski, että yhtiöltä ei vuosien päästä löytyisikään rahaa maisemointiin ja muihin velvoitteisiin.

Yrityksiltä kerättävät pakolliset maksut liittyvät pääasiassa onnettomuuksien ja muihin odottamattomien ympäristöhaittojen kustantamiseen.

Huhtala olisi valmis pohtimaan myös sitä, pitäisikö lisäksi kaivosyritysten jokapäiväisestä toiminnasta aiheutuvia haittoja verottaa.

Hän sanoo, että yrityksellä on usein huomattavasti viranomaista parempi tieto toiminnan ympäristöhaitoista. Myönnetyn ympäristöluvan ehdot voivat tällöin olla liian löperöt, ja asiaan puuttuminen jälkikäteen on vaivalloista.

”Jos käytössä olisi haittavero, yritys maksaisi esimerkiksi kaikista vesistöpäästöistä. Silloin valtio saisi koko ajan korvauksen aiheutuneesta haitasta.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keskellä Helsingin liikenteen jylyä uinuu unohdettu maalaisidylli – Kaupunki haluaa jyrätä 100-vuotiaan pihapiirin

    2. 2

      Kiinan kanadalaiselle langettama kuolemantuomio on viesti, ja se on hyvä tiedostaa Suomessakin

    3. 3

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    4. 4

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    5. 5

      Espoolaisnainen hiihti töihin Helsingin keskustaan – ”Ruttopuistossa matka eteni vauhdilla”

    6. 6

      Mikko Sorjolahti, 43, katseli, kuinka juopot opettivat nuorempiaan juomaan Lasolia Myyrmäen asemalla – Asema saatiin rauhoitettua yllättävällä tavalla

    7. 7

      Demokraattien johtohahmo Pelosi uhmaa Trumpia yhä tiukemmin – ei halua presidenttiä edustajain­huoneeseen pitämään vuoden odotetuinta puhetta

    8. 8

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    9. 9

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    10. 10

      Pelastakaa Lapset ry:n feissari tivasi asukkailta ovikoodia, jotta pääsisi rappuihin Vallilan Konepajalla – Seurauksena potkut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    2. 2

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Lumimyräkkä sotkee torstaina Etelä-Suomen liikenteen, Finnair peruu yli 40 lentoa – Tieliikennekeskus: Pysykää kotona, jos mahdollista

    5. 5

      Mikko Sorjolahti, 43, katseli, kuinka juopot opettivat nuorempiaan juomaan Lasolia Myyrmäen asemalla – Asema saatiin rauhoitettua yllättävällä tavalla

    6. 6

      Oulun imaamilla on vahva viesti seksuaalirikoksista epäillyille miehille: ”Te olette leimanneet koko muslimiyhteisön”

    7. 7

      Netissä leviää viraali teoria, jonka mukaan yksi perhepizza on enemmän kuin kaksi normaalia – Testasimme, voiko järjetön väite pitää paikkansa

    8. 8

      Asukas jonotti edullista kotia hyvällä paikalla 27 vuoden ajan – Vain sinnikkäimmät saivat asumisoikeus­asunnon Kalasataman kupeesta

    9. 9

      Jussi Halla-aho: Twitter-tilini on lukittu

    10. 10

      Sdp:n etumatka kokoomukseen on kaventunut – perussuomalaisten nousu näkyy myös HS-gallupissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    4. 4

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    5. 5

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    6. 6

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Kirkon perustuksista kaivettiin kyynärän mittainen kuparikapseli Vantaalla – Sisältä löytyi viesti menneisyydestä

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    10. 10

      Yksi aikakausi päättyy: Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta ensi kuun jälkeen – lopullisesti

    11. Näytä lisää