Presidentti Niinistön kommentit maahanmuuttajien vastuusta saavat tukea ja kritiikkiä – ”Tällainen jaottelu on vaarallista”, sanoo kansalaisjärjestön johtaja

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto kehotti uudenvuoden puheessaan maahanmuuttajaryhmiä kantamaan vastuuta jäsenistään ”omiaan ohjaamalla”.

Niinistö käsitteli puheessaan maahanmuuttajien tekemiä rikoksia, ihmisryhmien leimaamista ja sitä, millaisiin arvoihin sitoutumista Suomeen tulevilta maahanmuuttajilta on oikeus edellyttää.

Turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat herättäneet viime aikoina keskustelua. Toissa vuonna tapahtuneen Turun puukotukseen syyllistynyt henkilö sekä Oulun seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina.

HS kysyi maahanmuuttajayhteisöihin eri tavoin kytkeytyviltä henkilöiltä, mitä he ajattelevat Niinistön kommenteista.

Irakissa syntynyt suomalainen Hussein al-Taeehttps://www.hs.fi/haku/?query=hussein+al-taee, joka työskentelee konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä, on ollut mukana turvapaikanhakijoiden kotoutumista edistävissä hankkeissa.

Al-Taeen mukaan Niinistön peräänkuuluttamaa ”omien ohjaamista” tehdään maahanmuuttajayhteisöissä jo paljon. Ohjaamista tapahtuu muun järjestötoiminnan lisäksi esimerkiksi moskeijoissa.

Al-Taeelle ”ohjaaminen” tarkoittaa sitä, että tulijalle annetaan mahdollisimman hyvät edellytykset elää Suomessa. Se tarkoittaa neuvojen ja tuen antamista.

”Se auttaa, kun voi rakentaa siltoja oman ja suomalaisen kulttuurin välillä.”

Hyvinä esimerkkeinä maahanmuuttajayhteisöihin kytköksissä olevista järjestöistä, jotka tarjoavat tukea maahanmuuttajille, al-Taee mainitsee Setlementin Radinet-hankkeen ja Kirkon ulkomaanavun Reach Out -hankkeen. Molemmat pyrkivät ehkäisemään ja kitkemään väkivaltaista radikalisaatiota ja ekstremismiä.

Ongelmana on al-Taeen mukaan se, että vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkeen tärkeää yhteisötyötä tekevät järjestöt ovat pahasti aliresursoituja. Se näkyy esimerkiksi siinä, että ne pystyvät tekemään vain vähän proaktiivista työtä, kuten vierailemaan vastaanottokeskuksissa.

”Jos olisin poliittinen päättäjä, lisäisin resursseja näille yhteisöille, koska ne voivat tehdä tehokasta ja nopeaa työtä. Avaisin niille myös hyvät yhteydet viranomaisiin. On kaikkien yhteinen etu, että Suomi pysyy turvallisena ja vakaana.”

Al-Taee huomauttaa, että maahanmuuttajat eivät ole mikään yksi yhtenäinen blokki, vaan joukossa on erilaisen ajatusmaailman omaavia ihmisiä.

Vuoden 2015 jälkeen Suomessa on hänen mukaansa nähty kulttuurishokki sekä kantasuomalaisten, maahanmuuttajataustaisten suomalaisten että turvapaikanhakijoiden kohdalla.

”Tästä niin sanotusta omien ohjaamisesta tuli sitten vuoden 2015 jälkeen todella paljon hankalampaa. Tietyt yhteisöt kokevat, että tänne tulleet henkilöt eivät tunnu omilta ollenkaan.”

Mellunmäen imaami Abbas Bahmanpourhttps://www.hs.fi/haku/?query=abbas+bahmanpour sanoo olevansa presidentti Niinistön kanssa samaa mieltä.

”Jos tulet tänne turvapaikanhakijana, jos haluat turvaa elämääsi, niin ei ole mitenkään yhteensopivaa, että luo itse turvattomuutta. Toisaalta sekään ei ole oikein, että rasistit leimaavat kokonaisia yhteisöjä. Rikollisia löytyy joka paikasta.”

Moskeijoiden yhteydessä tehdään paljon maahanmuuttajien ohjaustyötä. Bahmanpourin mukaan esimerkiksi Mellunmäen moskeija toimii usein islamia harjoittavien turvapaikanhakijoiden ensimmäisenä kontaktipisteenä yhteiskuntaan heti vastaanottokeskuksen jälkeen. Näin on etenkin nuorten kohdalla.

”Meillä on aktiivinen nuorisojärjestö, joka auttaa monia löytämään ystäväpiirin ja niin poispäin”, hän sanoo.

”Luulen, että tämä maahanmuuttajien aalto tulee menemään paljon sujuvammin kuin 1990-luvulla. Täällä on entuudestaan vakiintuneita yhteisöjä, jotka voivat auttaa uusia tulijoita löytämään paikkansa.”

Bahmanpourin mielestä etenkin yksin tulleet alaikäiset kaipaavat ohjaamista ja tukea. Hän valittelee sitä, miten ohuilla resursseilla esimerkiksi moskeijan nuorisotyö on.

”Saamme hieman avustusta, mutta toimimme vapaaehtoispohjalta. Emme voi tarjota palveluja kattavasti.”

Kansalaisjärjestö Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmedhttps://www.hs.fi/haku/?query=ujuni+ahmed suhtautuu presidentti Niinistön kommentteihin kriittisemmin.

Ahmed sanoo ymmärtävänsä ajatuksen siitä, että maahanmuuttajayhteisö ottaa vastuuta jäsenistään. Hänen mielestään on selvää, että samasta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevat henkilöt voivat puhua toisilleen suoremmin. Tämä koskee etenkin yhteisössä auktoriteettiasemassa olevia.

Ahmedin mielestä tasavallan presidentti ei kuitenkaan ole oikea ihminen puhumaan ”omien ohjaamisesta”, koska hänen pitäisi edistää ajatusta yhtenäisestä yhteiskunnasta.

”Tuollaiset puheet ruokkivat mielestäni ajatusta, että teidän porukat tekevät meille pahaa. Ja samaan aikaan vastuutetaan, että nämä teot ovat teidän harteillanne, että pitäkää omanne kurissa. Tällainen jaottelu on vaarallista”, Ahmed sanoo.

”Täytyy ymmärtää, että pahaa tekevät turvapaikanhakijat eivät tee pahaa vain kantaväestölle vaan myös maahanmuuttajayhteisön jäsenille. Esimerkiksi maahanmuuttajanaisiin kohdistuu seksuaalista väkivaltaa moninkertainen määrä kantaväestöön nähden, ja tekijät ovat usein yhteisöön kuuluvia.”

Ahmedin mukaan maahanmuuttajayhteisöjen sisällä saattaa myös vallita sellaisia arvoja ja valtarakenteita, jotka eivät ole sopusoinnussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee naisten huonon aseman, joka näkyy kotoutumisessa, etenkin koulutukseen ja töihin pääsemisessä.

Tästäkään syystä maahanmuuttajayhteisöstä ei pitäisi puhua yhtenäisenä blokkina, Ahmed sanoo.