Takaisku hallitukselle: Maakuntauudistus jäämässä tyngäksi, yritykset eivät ehkä saakaan lisäsiivua työnvälityksestä

Tiistaina alkava eduskunnan kevätistuntokausi tulee olemaan hermostunut kilpajuoksu siitä, saako Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallitus valmiiksi suurimman uudistuksensa eli uudet maakunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon remontin.

Maakunnat ehkä ehditään perustaa, mutta uusi käänne on se, että ne eivät aloita sellaisina kuin piti. Osaa niille tarkoitetuista tehtävistä ei ehditä siirtää niiden hoitoon.

Suurin takaisku hallitukselle liittyy kasvupalvelu-uudistukseenhttps://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_35+2018.pdf, jolla oli tarkoitus siirtää nykyinen työvoimahallinto valtiolta maakuntiin. Uudistus näyttää raukeavan, eli sitä koskevia lakeja ei saada läpi enää tällä hallituskaudella.

Samassa yhteydessä työnvälitykseen on ollut tarkoitus ottaa mukaan yksityisiä yrityksiä hoitamaan nykyisten te-palveluiden tehtäviä maakuntien rinnalla. Hallitus on nimennyt siirtyvät tehtävät kasvupalveluiksi, ja niiden pohjana olevien neljän lain käsittely on täysin levällään.

Maakunnille on ollut tarkoitus siirtää soten ja työnvälityksen lisäksi heti niiden aloittaessa muun muassa maataloushallinto, ympäristöterveydenhuolto, aluesuunnittelu, kala- ja vesitalous, vesiensuojelu ja vesihuolto.

Näistä varsin byrokraattisilta kuulostavista tehtävistä on saatu kasaan noin 2 000-sivuinen lakiesityshttps://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_14+2018.pdf, joka sisältää myös valtion lupa- ja valvontaviraston perustamisen. Tämä maakuntauudistuksen kakkosvaihe on sekin täpärällä, ehtiikö se mennä eduskunnasta läpi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien https://www.hs.fi/haku/?query=annika+lapintien(vas) mukaan on ”mahdollisuuksien rajoissa”, että perustuslakivaliokunta ehtii käsitellä kasvupalveluasiat. Lapintie pitää mahdollisena, että maakuntauudistuksen kakkosvaihe eli muut tehtävät ehditään sekin käsitellä vielä tällä kaudella.

”Vaikka tämä hallitus ja eduskunta ei ehtisi kaikkea käsitellä, niin seuraava ehtii halutessaan”, Lapintie sanoo. ”Aikataulua on venytetty paljon, nyt tehdään mitä ehditään, ja seuraava hallitus tekee mitä tekee.”

HS haastatteli Lapintien lisäksi taustaksi useita maakunta- ja sote-asioita käsitteleviä ja seuraavia poliitikkoja ja virkamiehiä. Koska uudistus on herkässä vaiheessa, he eivät halunneet puhua nimellään.

Kaikki eivät suhtaudu asiaan yhtä tyynesti kuin Lapintie. On esimerkiksi oikeudellisesti epäselvää, onko maakuntavaaleja mahdollista pitää jo ensi syksynä, jos tehtävien siirto maakunnille jää kesken. Maakunnat aloittavat väliaikaishallinnolla, mutta niille pitäisi pikaisesti saada demokraattisesti valitut päättäjät.

Myös itse peruskuvio eli kaikkiaan 18 maakunnan perustaminen ja sote-uudistus ovat kovassa aikataulupaineessa. On edelleen täysin mahdollista, että niitä ei ehditä saada läpi eduskunnasta, varsinkaan kun kaikilla puolueilla ei ole tahtoa saada niitä käsitellyiksi.

Jos aika loppuu kesken, kyseessä olisi hallitukselle täydellinen mahalasku. Se tarkoittaisi myös, että sote- ja maakuntauudistus lykkääntyisi jälleen hamaan tulevaisuuteen. Poliittisesti on paljon pelissä, sillä maakuntiin perustuva aluehallinto, ”monialainen maakunta”, on keskustan ikiaikainen haave.

Maakunnat pitää oikeudellisesti ensin perustaa, ennen kuin niille voidaan siirtää yhtäkään tehtävää. Sen vuoksi kaikki muut maakuntiin liittyvät lait odottavat eduskunnassa sitä, että peruskuvio on varmasti valmis.

Sotessa työtä ja tuskaa on aiheuttanut sote-palveluihin suunniteltu asiakkaan valinnanvapaus, joka on osoittautunut perustuslain kannalta ongelmalliseksi.

Ongelmia on veivattu eduskunnassa edestakaisin. Ensin perustuslakivaliokunta vaati lakitekstiin korjauksia, sitten sosiaali- ja terveysvaliokunta teki vaaditut korjaukset ennen joulua, ja pian perustuslakivaliokunta päättää, onko tuleva sote viimein sellainen, että se on sopusoinnussa Suomen perustuslain kanssa.

Kevään istuntokauden alkaessa perustuslakivaliokunta kuulee vielä kahden viikon ajan asiantuntijoita. Sitten se muotoilee kantansa, mikä viimeksi vaati useita päiviä. Valmista tulee tammikuun loppupuolella tai viimeistään helmikuun alussa.

Sen jälkeen asia siirtyy taas sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka viimeksi riiteli ja kyynelehtihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005853104.html viikkokaupalla, ennen kuin sai työnsä tehtyä.

Eduskunnassa henkisenä takarajana on, että 3. maaliskuuta mennessä kaikkien lakitekstien pitäisi olla valmiina, jotta itse päätöksentekoon täysistunnossa jää riittävästi aikaa. Tämä päivämäärä voi vähän joustaa, mutta ehdoton takaraja on 15. maaliskuuta, jolloin nykyinen eduskunta lopettaa työnsä.

Ruuhkasta huolimatta hallitus tuo tälläkin viikolla eduskuntaan kolme merkittävää soteen liittyvää lakia, jotka kaikki menevät sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi.

Niistä tärkein koskee sotessa perittäviä asiakasmaksuja, jotka ovat jatkossakin merkittävä tapa rahoittaa palveluita.

Sen lisäksi hallitus tuo käsittelyyn sairaaloiden leikkaustoimintaa ja ensihoitoa säätelevät lait. Kumpikin niistä tulee saamaan hyisen vastaanoton oppositiolta, sillä ne avaavat mahdollisuuksia yksityisille terveysyrityksille.

HS kirjoitti leikkaustoimintaan tulevista muutoksista marraskuussa: Kiista nukutusta vaativista leikkauksista kärjistyi: Hus syyttää ministeriötä yksityisten terveysyhtiöiden suosimisestahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005889443.html

Yhden arvion mukaan alkukevät tarjoaa oppositiolle ja myös hallituksen vastarannan kiiskille loputtomia mahdollisuuksia pelata aikaa, jos jotain osaa maakunta- ja soteuudistuksesta ei haluta voimaan.

Suurin osa puolueista on valmis siirtämään sosiaali- ja terveydenhuollon laajemmille alueille pois kuntien vastuulta. Erimielisyyttä on kuitenkin siitä, ovatko alueet nimeltään maakuntia, siirretäänkö niille muita tehtäviä kuin sote ja annetaanko yksityisille yrityksille niin suuri osuus kuin nykyhallitus on halunnut.