Ensin hallitus keskitti nukutusta vaativat leikkaukset suurimpiin sairaaloihin – nyt terveysyrityksille annetaan pääsy mukaan

Yksityisten yritysten rooli terveydenhuollon markkinoilla vahvistuu, mikäli keskiviikkona eduskuntaan tulevat lakiesitykset leikkaustoiminnasta ja ensihoidosta menevät läpi.

Lakiesitykset ovat jo saaneet osakseen kritiikkiä, ja pöllytys jatkunee täysistunnossa ja valiokunnissa. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin https://www.hs.fi/haku/?query=li+anderssoninblogikirjoituksenhttp://liandersson.fi/sipilan-sote-suomalaiset-kaupallisen-terveysbisneksen-pelinappuloina/ mukaan lakiluonnokset on kirjoitettu yksityisten terveyskonsernien ehdoilla ja niiden aseman vahvistamiseksi.

Leikkaustoimintaan tehtävät muutokset ovat täyskäännös tähänastiseen politiikkaan, jonka mukaan nukutusta ja leikkaussaliolosuhteita vaativat leikkaukset pitää keskittää vain suurimpiin sairaaloihin. Tällaisessa sairaalassa pitää olla ympärivuorokautinen monen erikoisalan yhteispäivystys.

Näin linjattiin pari vuotta sitten, ja se tarkoitti, että anestesiaa vaativat leikkaukset loppuivat Suomen lukuisista pienistä aluesairaaloista. Niissä voi edelleen leikata, mutta vain paikallispuudutuksessa tehtäviä operaatioita.

Leikkausten keskittämisellä on haluttu säästöjen lisäksi parantaa potilasturvallisuutta.

Eri puolilla Suomea on kuitenkin voimassa vanhan lainsäädännön mukaisia kuntien ja sairaanhoitopiirien sopimuksia, jossa ne ostavat leikkauksia yksityisiltä yrityksiltä. Nämä sopimukset ovat ristiriidassa lain sisällön kanssa, koska yksityisillä ei ole omasta takaa ympärivuorokautista yhteispäivystystä.

Keskiviikkona esiteltävän lakiesityksen mukaan tavoitteena on nyt ”selkiyttää edellytyksiä”, joilla anestesiaa vaativia leikkauksia voidaan tehdä niin julkisissa kuin yksityisissä sairaaloissa.

Se tarkoittaa, että sairaanhoitopiirit saavat jatkossa ulkoistaa leikkauksia yksityisille yrityksille, kunhan potilas on tarvittaessa siirrettävissä nopeasti jatkohoitoon yhteispäivystykseen. Ehtona on, että siirto onnistuu 30 minuutissa. Aika lasketaan soitosta hätäkeskukseen aina siihen asti, kun potilas on perillä teho-osastolla tai leikkaussalissa.

Tämä pykälä on kuin räätälöity niille yksityisille terveysyrityksille, joilla on leikkaussaleja suurimmissa kaupungeissa. Ne voisivat käyttää näissä kaupungeissa sijaitsevia keskussairaaloita tukisairaaloinaan, jos leikkauksessa meneekin joku mönkään ja potilas on kiidätettävä esimerkiksi tehohoitoon.

Yritykset ovat investoineet tiloihin ja laitteisiin viime vuosina. Esimerkiksi Oulussa yksityiset omistavat nyt kymmenkunta leikkaussalia.

Toistaiseksi sairaanhoitopiirit ostavat anestesiaa vaativia leikkauspalveluita yksityisiltä hyvin vähän. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri osti toissa vuonna 130 leikkausta yksityisiltä. Useimmiten ostetaan paikallispuudutuksessa tehtäviä toimenpiteitä, kuten Hus ostaa kaihi- ja suonikohjuleikkauksia.

Yksittäiset kunnat ovat ulkoistaneet leikkauksia sairaanhoitopiirejä enemmän. Suurimmat toimijat ovat Pihlajalinnalle ulkoistettu Jokilaakson sairaala Jämsässä ja Terveystalolle ulkoistettu Varkauden aluesairaala.

Myös ensihoitoon liittyvä tuore lakiesitys antaa mahdollisuuksia yksityisille yrityksille. Etenkin potilassiirrot esimerkiksi sairaalasta toiseen avautuvat nyt yrityksille ”merkittävästi”, lakiesitys luonnehtii.

Ensihoito tarkoittaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja tarvittaessa kuljetusta jatkohoitoon. Aiemmin kunnat ja kuntayhtymät vastasivat ensihoidosta, kunnes toiminta siirrettiin vuoden 2013 alusta lähtien sairaanhoitopiireille.

Kunnat käyttivät ensihoidossa paljon ostopalveluita eli ostivat ensihoidon yrityksiltä. Lainmuutoksen jälkeen sairaanhoitopiirit ottivat ensihoidon itselleen, jolloin osa yrityksistä joutui lopettamaan toimintansa. Kartalta hävisivät etenkin pienet 1–2 auton yritykset.

Suomen Yrittäjät on pitänyt tästä paljon ääntä lobbaustoiminnassaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon https://www.hs.fi/haku/?query=petteri+orpon (kok) erityisavustaja Anssi Kujala https://www.hs.fi/haku/?query=anssi+kujalateki ensihoidon tilanteesta erillisen selvityksen https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/ensihoito_suomessa_raportti2016.pdfollessaan aiemmassa tehtävässään Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana.

Yrittäjien selvityksessä asetettiin tavoitteeksi, että ensihoidon tuottaminen maakunnissa olisi ensisijaisesti yritysten vastuulla. Aivan näin ei nyt tapahdu, mutta melkein.

Maakunta- ja soteuudistuksessa ensihoito siirtyy sairaanhoitopiireiltä maakuntien vastuulle, ja se on pääosin tarkoitus pitää julkisena toimintana. Maakunta voi kuitenkin hankkia osan siitä yksityisiltä yrityksiltä.

Eniten yritykset tulevat näkymään potilassiirroissa, jotka eivät kuulu ensihoitoon ja jotka on tulkittu taloudelliseksi toiminnaksi eikä viranomaistoiminnaksi. Lakiesityksessä ehdotetaan, että potilassiirrot järjestettäisiin ensisijaisesti niin, että ne hankitaan kilpailuttamalla yksityisiä yrityksiä.

Jos yksityisiä yrityksiä ei ole käytettävissä, maakunnan on tuotettava potilassiirrot itse.