Politiikka

Kaikki puolueet paitsi perussuomalaiset kiristäisivät kaivosten verotusta – HS selvitti, miten eduskuntapuolueet muuttaisivat arvostelua herättäneen alan sääntelyä

HS kysyi eduskuntapuolueilta, mitä ne ajattelevat kaivosverosta, ympäristövalvonnasta ja ympäristövahinkojen maksamisesta. Suhtautuminen kaivosalaan oli myötämielisintä perussuomalaisissa.

Suomen kaivosteollisuudelle puhaltavat nyt kylmät tuulet.

Kaivospolitiikassa on lähdetty siitä, että Suomen pitää olla erityisen kiinnostava sijoituskohde ulkomaisille kaivosyrityksille. Suomi onkin tuoreen arvion mukaan maailman houkuttelevin alue kaivosinvestoinneille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lue lisää: Karkaako Suomen kansallisomaisuus ulkomaisten kaivosyhtiöiden taskuun? HS:n reportaasi vie kohuttuun kultakaivokseen, jonka pohjalla muhi vuosia salaisuus

Linja on näkynyt esimerkiksi siinä, että kaivosyhtiöiden ei tarvitse maksaa mitään erillistä veroa tai rojaltia valtiolle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat valmiita kiristämään alan verotusta tai ainakin harkitsemaan sitä. HS:n kyselyssä keskusta, Sdp, vihreät, vasemmistoliitto, kristilliset ja siniset näyttivät jonkinlaiselle kaivosverolle tai rojaltille vihreää valoa.

Rkp ja kokoomus olivat verolle avoimia mutta selvittäisivät asiaa lisää. Perussuomalaiset suhtautui kaivosveroon selvästi nihkeimmin.

Veromalleja oli kolmea eri tyyppiä: louhinnan määrään sidottu vero, jalostetun malmin arvoon pohjautuva vero sekä kiinteistöveron yhteydessä perittävä vero. Osa puolueista ohjaisi verot ensisijaisesti kunnalle, jossa kaivos toimii.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puolueiden tarkemmat vastaukset löytyvät tämän kirjoituksen lopusta.

Kaivosteollisuuden sääntely on noussut isoksi poliittiseksi kysymykseksi viime viikkojen aikana.

Keskustelu alkoi Iltalehden jutusta, jonka mukaan australialainen Dragon Mining olisi ”leveillyt” sijoittajilleen tyhjentävänsä Valkeakosken kultakaivoksen ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä yhtiön toimintaa koskevat valitukset.

Dragon Mining on ollut aiemminkin esillä kielteisessä valossa. Viime syksynä Suomen Kuvalehti kertoi, että yhtiön Oriveden kaivoksella on laiton kaatopaikka.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS kertoi lauantaina laajassa erikoisartikkelissa Oriveden kaivoksen tilanteesta ja kaivosteollisuudesta. Lue juttu täältä.

Asiantuntijat ovat esittäneet kaivosalan sääntelyyn muutoksia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin ylijohtaja Anni Huhtala arvioi HS:lle, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön kaivosvero. Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professorin Tapio Määtän mielestä yhtiöiltä tulisi kerätä maksuja mahdollisten ympäristövahinkojen kattamiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aihe on varmasti seuraavan hallituksen työpöydällä. Valtiovarainministeriössä, ympäristöministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään parhaillaan uudistamistarpeita. Ajatus on, että tulevalla hallituksella olisi valmis tietopaketti käsissään.

HS esitti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille kysymyksiä siitä, mitä kaivosalan sääntelylle tulisi tehdä. Keskustan puolesta vastasi elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Sdp:n puolesta kansanedustaja Sanna Marin, joka tuuraa sairauslomalla olevaa Antti Rinnettä.

Kaikki puolueet pitivät kaivosteollisuutta tarpeellisena, kunhan se toimii kestävällä tavalla.

Puolueiden vastauksissa korostuivat maassa olevien mineraalien suuri arvo sekä kaivosteollisuuden tuomat työpaikat. Suomesta löytyviä akkumineraaleja pidettiin isona mahdollisuutena.

Niin sanottu valtausjärjestelmä on noussut isoksi periaatteelliseksi kysymykseksi. Toisin kuin monessa muussa valtiossa, Suomessa mineraaleja ei omista valtio tai maanomistaja. Malmin löytänyt yritys saa oikeuden hyödyntää raaka-ainetta.

Vihreät ja Sdp olisivat puolueista selkeimmin siirtämässä mineraalit yhteiskunnan omistukseen. Moni puolue ei vaikuttanut pitävän omistusta itsessään kovin tärkeänä, kunhan kaivostoimintaa verotetaan kireämmin.

”Järjestelmän yksityiskohtia oleellisempaa on se, että yhteiskunta saa sen korvauksen, joka sille kuuluu”, sanoo valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

HS kysyi puolueilta myös ympäristövalvonnan resursseista. Vaikka julkinen keskustelu pyörii kaivoslain ympärillä, on alan sääntelyssä pitkälti kyse ympäristönsuojelusta.

Ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mukaan ongelma ei ole se, että ympäristölupien ehdot olisivat liian löysät. Aluehallintovirasto ja oikeusistuimet ovat jatkuvasti tiukentaneet linjaansa. Ongelma on pikemminkin siinä, että ympäristölupia valvovat Ely-keskukset on laitettu kovalla säästökuurille, Pokka sanoo.

Ympäristövastuualueella työskentelevien määrä on laskenut vuosina 2009–2017 peräti 48 prosenttia.

”Väki on vähentynyt todella radikaalisti, mikä on aiheuttanut syvän kuopan. Luvut vähenevät vielä entisestään, koska ihmisiä jää eläkkeelle, eikä sote- ja maakuntauudistuksen takia uutta väkeä saa palkata.”

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä on määrä perustaa uusi Luova-virasto, johon myös ympäristövalvonta siirtyy.

Perussuomalaisia ja kokoomusta lukuun ottamatta kaikilla puolueilla oli selkeä näkemys, että ympäristövalvonnan resursseja on lisättävä. Orpon mukaan asiaa on syytä tarkastella seuraavan budjetin yhteydessä.

1. Kaivosvero

Suomessa kaivosyhtiöt joutuvat maksamaan pienet korvaukset maanomistajalle. Mitään erillistä valtion saamaa kaivosveroa tai rojaltia ei ole, toisin kuin esimerkiksi Australiassa, Kanadassa, Venäjällä ja Ruotsissa.

Kun kaivosverosta tehtiin viimeksi selvitys 2012, selvityksen tehnyt konsulttiyhtiö varoitti, että vero voi haitata köyhien mineraaliesiintymien hyödyntämistä. Työ- ja elinkeinoministeriö on suhtautunut nihkeästi kaivosveroon juuri siksi, että se voisi haitata investointeja.

Taloustieteellinen argumentti kaivosveron puolesta taas menee niin, että valtion kannattaa aina vaatia riittävä korvaus uusiutumattomista luonnonvaroistaan. Jos toiminta on niin heikosti kannattavaa, ettei yritys pysty maksamaan korvausta, niin olisi joka tapauksessa parempi odottaa metallin markkinahinnan nousua.

Pitäisikö Suomessa ottaa käyttöön kaivosvero tai rojalti?

Mika Lintilä, keskusta:

”Verotuksessa pitää katsoa koko­naisuutta, mutta olisin ihan valmis veroon, joka perustuisi malmista tulevaan netto­tuottoon. Ohjaisin veron myös alueelle, jossa kaivos on, koska siellä pitää varautua kaivostoiminnan päättymiseen.

Toinen malli olisi kunnan kiinteistöveroon perustuva kaivosvero. En lähtisi verottamaan louhinnan määrää, koska louhitun tavaran arvo vaihtelee.

Veron tulisi olla niin korkea, että sillä olisi kaivosalueelle merkitystä, mutta ei niin korkea, että se vetäisi taloudellisen kannusteen pois yritykseltä.”

Petteri Orpo, kokoomus:

”Kansa­laisilla on oikeutettu huoli siitä, saako yhteis­kunta sille kuuluvan osan uusiu­tumattomista luonnon­varoista. Suomi vaikuttaisi olevan kaivosyhtiöille hiukan edullisempi kuin kilpailijamaat. Näyttäisi siltä, että alan verotuksessa voisi olla kokonaisuutena kiristämisen varaa.

En tyrmää kaivosveroa, se voisi olla yksi keino. Mutta tässä pitää tarkastella alan saamien tukien ja sen maksamien maksujen kokonaisuutta, ei vain yksittäistä palaa.

Tämä täytyy tehdä hyvin huolella ja harkiten, koska kaivostoiminta tuo Suomeen myös työtä ja vaurautta. Samalla se pitää tehdä myös hyvin itsekkäästi, että saamme sen mitä meille kuuluu ja pidämme luonnosta huolta.”

Sanna Marin, Sdp:

”Luonnon­varojen kestävä käyttö on varmistettava kaivan­naisten arvoon perustuvalla kahden prosentin kaivos­rojaltiverolla. Sen tuotoksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa.

Näin Suomi saa kohtuullisen korvauksen kansallisvarallisuuden hyödyntämisestä ja siitä aiheutuvista riskeistä sekä kustannuksista.

Tarvitaan myös toimia kansainvälisen veronkierron torjuntaan. Näin varmistetaan, että täällä harjoitetun kaivostoiminnan voitoista maksetaan verot Suomeen.”

Pekka Haavisto, vihreät:

”Vihreät ovat esittäneet louhinta­veron käyttöön­ottoa. Se perustuisi louhitun kivi­aineksen määrään, jolloin se myös ohjaisi aloittamaan kaivostoiminnan vain, jos mineraaliesiintymä on malmimäärältään riittävän arvokas.

Tällaista veroa ei voisi myöskään kansainvälisellä verosuunnittelulla kiertää.”

Jussi Halla-aho, perussuomalaiset:

”Olennaista on, että kaivos­toiminnan kokonais­maksu- ja vero­rasitusta ei tule korottaa. Suomessa esiintymien alhaiset kaivosmineraalipitoisuudet tekevät niistä erityisen riskialttiita hintojen heilahtelulle.

Jos sitä pidetään poliittisesti tarkoituksenmukaisena, voidaan maanomistajille nykyisin maksettavia maksuja tarvittaessa jakaa osittain uudelleen. Tämä tulisi tehdä ensisijaisesti kunnille ja toissijaisesti valtiolle ’kaivosveron’ muodossa.”

Li Andersson, vasemmistoliitto:

”Olemme kannat­taneet tällaista jo pitkään. Suomi verottaa kaivos­toimintaa hyvin kevyesti. Esitämme rojaltiveroa, joka on pari prosenttia louhitun malmin arvosta.

Osa niistä hyödyistä, jotka syntyvät Suomen maaperässä olevista rikkauksista, pitää kyetä ohjaamaan takaisin yhteiskuntaan.”

Sari Essayah, kristillisdemokraatit:

”Maksut ja korvaukset vaativat kokonais­uudistuksen. Eduskunta­vaaliohjel­maamme on kirjattu verotyyppinen rojalti, jonka valtio saisi mineraalien käytöstä. Se voisi olla esimerkiksi prosenttiosuus tuotantomäärästä laskettuna.

Kaivoksen pelkän kirjanpidollisen tuoton verottaminen on siinä mielessä problemaattista, että sitä olisi helppo kiertää. Tiedämme, että yritykset voivat konsernin sisäisillä siirroilla saada itselleen negatiivisen tuoton.”

Anna-Maja Henriksson, Rkp:

”Tähän on vaikea ottaa kantaa ilman laajempaa selvitystä. Mutta kallistun kyllä siihen, että jonkinlainen vero tai korvaus tulisi olla. Se voisi olla kytketty louhinnasta saatavaan arvoon tai yrityksen tulokseen.”

Sampo Terho, siniset:

”Kansalaisten tulee saada kansallis­omai­suudestaan suurempi hyöty kuin nykyään.

Yksi mahdollisuus on se, että perustetaan valtion­yhtiö, joka hyödyntäisi kotimaista mineraaliomaisuutta. Näin toimitaan Ruotsissa ja monissa muissa maissa. Toinen vaihtoehto on verojen ja rojaltien käyttöönotto.

Tai sitten tehdään molemmat. Olen valmis harkitsemaan kaikenlaista niin, että tasapaino säilyy. Jos laitetaan verotus niin korkeaksi, ettei yksikään yritys ryhdy hyödyntämään mineraaleja, se ei hyödytä.”

2. Ympäristövahingot

Nivalassa valtio joutuu maksamaan yli 20 miljoonaa euroa ympäristövahinkojen korjaamisesta sen jälkeen, kun kanadalainen kaivosyhtiö ajautui konkurssiin.

Ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mukaan kaivosyhtiöiltä vaaditut vakuudet ovat usein mitättömän pieniä.

Ympäristöministeriön ja TEM:n työryhmä esitti vuonna 2014 erillistä ympäristövahinkorahastoa, johon kaivosyhtiöiltä kerättäisiin pakollisia maksuja. Vastaava malli on käytössä öljy-yhtiöiden kohdalla.

Pitäisikö Suomeen perustaa ympäristövahinkorahasto, jonka kaivosyhtiöt rahoittavat?

Mika Lintilä, keskusta:

”Olisi perusteltua, että yrityksiltä kerättäisiin maksuja rahastoon, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys lähestyy konkurssia. Nykyään se ei ole mahdollista.”

Petteri Orpo, kokoomus:

”Ensinnäkin täytyy katsoa, ovatko kaivosyhtiöiden vakuudet oikealla tasolla. Olemme avoimia myös rahastolle. Tässä haetaan parhaillaan keinoja, koska ympäristövahingot eivät saa kaatua yhteiskunnan niskaan.”

Sanna Marin, Sdp:

”Rahaston perustaminen on selvitettävä. Liian monessa tapauksessa kaivosyhtiöillä on ollut ongelmia hoitaa ympäristövastuitaan asianmukaisesti.”

Pekka Haavisto, vihreät:

”Pitäisi. Tämä voitaisiin järjestää perustamalla valtiollinen kaivosrahasto, johon kerättäisiin varoja kaivosteollisuuden liiketoiminnan voitoista tai louhintaveron kautta. Ei saa syntyä tilanteita, joissa yhteiskunta ja kaivoksen naapurusto kantavat ympäristöriskin kaivostoiminnasta.”

Jussi Halla-aho, perussuomalaiset:

”Asia tulee ratkaista huolellisen asiantuntijaryhmän valmistelun ja yhteiskunnallisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella.”

Li Andersson, vasemmistoliitto:

”Kannatamme tätä. Lisäksi pitäisi selvittää, pitääkö lain tasolla tiukentaa jälkihoitovelvoitteita.”

Sari Essayah, kristillisdemokraatit:

”Kyllä, tarvitaan vakuusrahasto, joka kattaisi vahinkojen todelliset kustannukset paremmin. Tässä voisi ottaa mallia ydinvoimaloilla olevasta vakuusrahastosta.”

Anna-Maja Henriksson, Rkp:

”Suhtaudun positiivisesti siihen, että rahastosta tehdään kunnon selvitys. Emme voi sallia sitä, että mahdolliset luonnolle aiheutuneet vauriot jäävät veronmaksajien maksettavaksi.”

Sampo Terho, siniset:

”Tämä on periaatteessa ehdottomasti oikeansuuntainen ajatus. Hyödyntäjällä pitää olla myös vastuu siitä, mitä se tekee. Pahin skenaario on se, että joku ulkomaalainen suuryritys hyödyntää kansallisomaisuuttamme, tärvelee luontoamme ja jättää vastuun veronmaksajille.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    2. 2

      Jussi Halla-aho: Twitter-tilini on lukittu

    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Oulun imaamilla on vahva viesti seksuaalirikoksista epäillyille miehille: ”Te olette leimanneet koko muslimiyhteisön”

    5. 5

      Vierailimme Saariselän luksus­loma­kylässä, jossa yöpyvät Hollywood-tähdet – Omistaja Jussi Eiramo kertoo HS:lle, miksi hän maksoi ”muutaman miljoonan” rakentaakseen nykytaide­gallerian keskelle korpea

      Tilaajille
    6. 6

      Lumimyräkkä sotkee torstaina Etelä-Suomen liikenteen, Finnair peruu yli 40 lentoa – Tieliikennekeskus: Pysykää kotona, jos mahdollista

    7. 7

      ”Se on täysin seko­päistä” – Ruotsalaiset hullaannuttanut huuli­täytetrendi leviää myös Suomessa, eikä toimintaa valvo kukaan

      Tilaajille
    8. 8

      NBA-tähden vaimolta viiltävä kuitti Donald Trumpille, joka tarjosi 2 900 dollarilla pikaruokaa jalkapallomestareille: ”Ei mitään 10 sentin dippiä”

    9. 9

      Netissä leviää viraali teoria, jonka mukaan yksi perhepizza on enemmän kuin kaksi normaalia – Testasimme, voiko järjetön väite pitää paikkansa

    10. 10

      Helsingin liikenne takkuaa torstaina: Junia peruttu, kaikkia katuja ei mitenkään ehditä aurata – ”Vähän realismia toivoisin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    3. 3

      Netissä leviää viraali teoria, jonka mukaan yksi perhepizza on enemmän kuin kaksi normaalia – Testasimme, voiko järjetön väite pitää paikkansa

    4. 4

      ”Se on täysin seko­päistä” – Ruotsalaiset hullaannuttanut huuli­täytetrendi leviää myös Suomessa, eikä toimintaa valvo kukaan

      Tilaajille
    5. 5

      New Yorkin rotat puolustavat reviiriään vimmatusti – Maailman vallannut jyrsijä yllättää yhä tutkijat käytöksellään

    6. 6

      Lumimyräkkä sotkee torstaina Etelä-Suomen liikenteen, Finnair peruu yli 40 lentoa – Tieliikennekeskus: Pysykää kotona, jos mahdollista

    7. 7

      Asukas jonotti edullista kotia hyvällä paikalla 27 vuoden ajan – Vain sinnikkäimmät saivat asumisoikeus­asunnon Kalasataman kupeesta

    8. 8

      Vuosikausia odotettu suomalainen suurelokuva Iron Sky 2 on valtava pettymys – ”Aivan hirveän huono elokuva”, kirjoittaa HS:n elokuvakriitikko yhden tähden arviossaan

    9. 9

      Vierailimme Saariselän luksus­loma­kylässä, jossa yöpyvät Hollywood-tähdet – Omistaja Jussi Eiramo kertoo HS:lle, miksi hän maksoi ”muutaman miljoonan” rakentaakseen nykytaide­gallerian keskelle korpea

      Tilaajille
    10. 10

      Luottohäiriön siemen kylvetään jo lapsena – Fiksuun rahan­käyttöön täytyy kasvattaa, ja näillä viidellä ohjeella se onnistuu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä tanskalainen vodkamainos on nyt paras asia internetissä, koska pääosassa on absurdein suomalainen dialogi koskaan – kysyimme tekijöiltä, mitä heidän päässään liikkuu

    3. 3

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    7. 7

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Kirkon perustuksista kaivettiin kyynärän mittainen kuparikapseli Vantaalla – Sisältä löytyi viesti menneisyydestä

    9. 9

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    10. 10

      Jokin voimakas lähde lähettää arvoituksellisia radiosignaaleja kaukaa avaruudesta, sanovat tähtitieteilijät

    11. Näytä lisää