Hallitus pääsi nyt sopuun korkeakoulujen tulevasta rahoitusmallista – esitystä rukattiin vielä niin, ettei yhdenkään korkeakoulun rahoitus muutu yhtäkkiä kovin paljon

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiistellyt rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Kyseessä on noin 2,4 miljardin euron vuotuinen potti valtion perusrahoitusta.

Uusissa malleissa korostuvat entisestään tutkinnot, mutta myös jatkuvan eli elinikäisen oppimisen rahoitus kasvaa.

Etenkin pienehköt korkeakoulut, kuten Vaasan yliopisto, ovat olleet huolissaan siitä, että rahoitusmittareiden pienetkin eli muutaman prosenttiyksikön rukkaukset saattaisivat vaikuttaa miljoonien eurojen verran niiden rahoitukseen.

Hallituksessa keskusta ja siniset vaativat muutoksia opetusministeri Sanni Grahn-Laasosenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanni+grahn-laasosen (kok) johdolla valmisteltuun alkuperäiseen esitykseen, joka viikko sitten jäi vielä pöydälle valtioneuvoston istunnossa.

Niinpä malliin lisättiin viime vaiheessa siirtymäsäännös, jonka mukaan uuden sopimuskauden alussa eli vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa yksittäisen korkeakoulun rahasumma voi vähentyä yhteensä enintään kolme prosenttia verrattuna edellisvuoden tasoon.

Tosin siinä ei ole mukana harkinnanvarainen eli niin sanottu strateginen rahoitus.

Tutkintojen osuutta rahoitusmittareissa kasvatetaan 56 prosenttiin nykyisestä 40:stä ammattikorkeakouluissa ja 30 prosenttiin nykyisestä 19:stä yliopistoissa.

Tutkinnoissa otetaan jatkossa huomioon määrien lisäksi esimerkiksi laitteista ja henkilömääristä johtuvat alakohtaiset kalleuserot, valmistumisaika ja korkeakoulupaikkojen tehokkaampi käyttö. Tehokkuus tarkoittaa sitä, että opiskelijan toisen tutkinnon ”hinta” tai tuotto korkeakoululle on vastedes pienempi kuin ensimmäisen.

Työryhmä esitti toisen tutkinnon hinnan puolitusta, mutta nyt päädyttiin siihen, että sen kerroin on 0,7, kun ensimmäisen tutkinnon kerroin on yksi. Näin haluttiin turvata mahdollisuudet alan vaihtamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+lempinen kiitteli tätä viilausta.

”Päätös on tärkeä ammattikorkeakouluille, sillä rakennus-, sosiaali- ja terveysaloilla tutkinnon suorittaminen on edellytys ammatissa toimimiselle. Työvoimapulasta kärsiville aloille kouluttautuu nuorten lisäksi aikuisia ammatinvaihtajia.”

Arenessa ollaan tyytyväisiä myös siihen, että uusi rahoitusmalli ottaa entistä paremmin huomioon ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan.

Alakohtaisissa tutkintojen hintaeroissa otettiin myös huomioon lausuntopalaute niin, että ammattikorkeakouluissa muotoilun ja yliopistoissa biologian, maantieteen ja ympäristötieteen koulutusalat siirrettiin suuremman kustannuskertoimen ryhmään.

Kaikkiaan kalleusryhmiä on kolme, joista ensimmäisessä kerroin on yksi, toisessa 1,75 ja kolmannessa kolme. Ammattikorkeakoulujen tutkinnoista kolmosryhmään kuuluvat esimerkiksi merikapteeni ja musiikkipedagogi, yliopistojen tutkinnoista lääketieteen lisensiaatit ja taiteen maisterit.

Yliopistoissa tutkimuksen kokonaisrahoitusosuus kasvaa yhden ja ammattikorkeakouluissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisrahoitusosuus kahden prosenttiyksikön verran.

Myös työllistymisen ja kansainvälistymistä tukevan kilpaillun rahoituksen sekä yliopistojen julkaisujen kannusteita vahvistetaan hieman.

Jatkuvan oppimisen osuus kasvaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa yhdeksään prosenttiin nykyisestä viidestä ja yliopistojen mallissa viiteen prosenttiin nykyisestä kahdesta.

Jatkuva oppiminen sisältää vastedes avoimien opintojen lisäksi esimerkiksi erikoistumiskoulutukset ja erilliset opinnot. Osa tästä rahoituksesta kohdennetaan korkeakoulujen yhteistyöopintojen perusteella.

Arvostelua esityksessä aiheutti etenkin henkilöstöjärjestöissä se, että harkinnanvaraisen rahoituksen osuutta kasvatetaan.

Yliopistoilla tämän esimerkiksi profiloitumiseen kannustavan rahoituksen osuus kasvaa nyt kritiikistä huolimatta 12 prosentista 15:een, mutta ammatti­korkeakouluilla se pysyy nykyisessä viidessä, vaikka työryhmä esitti kahdeksaa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tähdensi torstain tiedotteessa, että malleja on valmisteltu yhteistyössä.

”Rahoitusmalliesitykset on valmisteltu aiempaa laajapohjaisemmin ja lähes yksimielisen työryhmän esityksen pohjalta. Asiasta on nyt käyty myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu, ja lausuntopalaute on kuultu”, Grahn-Laasonen sanoi.

Eriävän mielipiteensä kansliapäällikkö Anita Lehikoisen https://www.hs.fi/haku/?query=anita+lehikoisenjohtaman työryhmän esityksiin syksyllä jättivät tuoreeltaan akavalaiset Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Järjestöjen mukaan uusista malleista puuttuu vakauden lisäksi yksinkertaisuus. Lisäksi kansainvälisessä vertailussa suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo nyt poikkeuksellisen tulospainotteista, ja uusien mittareiden mukaan se lisääntyy entisestään.

Torstaina hyväksytyissäkin malleissa on OAJ:n mukaan vielä puutteita, sillä puhtaan perusrahoituksen osuus ei ole niissä ”lähimainkaan riittävä”.

”Tutkintojen määrään sidottu rahoitus ole perusrahoitusta, vaan sitä olisi esimerkiksi opiskelijamääriin sidottu rahoitus, jolloin se on hyvin ennakoitavissa.”

Pientä kiitosta opettajien järjestöltä tulee siitä, ettei toisen tutkinnon hintaa on puolitettu ja että siirtymäsäännös estää rahoituksen suuret muutokset edes lyhyellä aikavälillä.

OAJ pitää tärkeänä huolehtia siitä, ettei rahoitusmallista tule korkeakouluverkon supistamisen työkalua.

Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vuoteen 2030 ulottuvan vision toimeenpanoa.

Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa niin, että vähintään puolet nuorten ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta on määrä lisätä niin, että sen suhde kansantuotteeseen on neljä prosenttia, kun se nyt on alle kolme prosenttia.

Kolmas tavoite koskee jatkuvaa oppimista, jotta Suomessa olisi vastedes maailman osaavin työvoima.

Elinikäisen oppimisen ja aikuisten täydennyskoulutuksen tarkempi järjestely ja rahoitus päässevät seuraavan hallituksen koulutusta koskevien asioiden listan kärkeen.