Politiikka

Hallitus pääsi nyt sopuun korkeakoulujen tulevasta rahoitusmallista – esitystä rukattiin vielä niin, ettei yhdenkään korkeakoulun rahoitus muutu yhtäkkiä kovin paljon

Kyseessä on noin 2,4 miljardin euron potti perusrahoitusta, jota valtio jakaa korkeakouluille uusin mittarein vuodesta 2021. Närää uudessa mallissa on aiheuttanut etenkin harkinnanvaraisen rahoituksen kasvu.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiistellyt rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024. Kyseessä on noin 2,4 miljardin euron vuotuinen potti valtion perusrahoitusta.

Uusissa malleissa korostuvat entisestään tutkinnot, mutta myös jatkuvan eli elinikäisen oppimisen rahoitus kasvaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Etenkin pienehköt korkeakoulut, kuten Vaasan yliopisto, ovat olleet huolissaan siitä, että rahoitusmittareiden pienetkin eli muutaman prosenttiyksikön rukkaukset saattaisivat vaikuttaa miljoonien eurojen verran niiden rahoitukseen.

Hallituksessa keskusta ja siniset vaativat muutoksia opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) johdolla valmisteltuun alkuperäiseen esitykseen, joka viikko sitten jäi vielä pöydälle valtioneuvoston istunnossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niinpä malliin lisättiin viime vaiheessa siirtymäsäännös, jonka mukaan uuden sopimuskauden alussa eli vuosien 2021 ja 2022 rahoitusta laskettaessa yksittäisen korkeakoulun rahasumma voi vähentyä yhteensä enintään kolme prosenttia verrattuna edellisvuoden tasoon.

Tosin siinä ei ole mukana harkinnanvarainen eli niin sanottu strateginen rahoitus.

Tutkintojen osuutta rahoitusmittareissa kasvatetaan 56 prosenttiin nykyisestä 40:stä ammattikorkeakouluissa ja 30 prosenttiin nykyisestä 19:stä yliopistoissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tutkinnoissa otetaan jatkossa huomioon määrien lisäksi esimerkiksi laitteista ja henkilömääristä johtuvat alakohtaiset kalleuserot, valmistumisaika ja korkeakoulupaikkojen tehokkaampi käyttö. Tehokkuus tarkoittaa sitä, että opiskelijan toisen tutkinnon ”hinta” tai tuotto korkeakoululle on vastedes pienempi kuin ensimmäisen.

Työryhmä esitti toisen tutkinnon hinnan puolitusta, mutta nyt päädyttiin siihen, että sen kerroin on 0,7, kun ensimmäisen tutkinnon kerroin on yksi. Näin haluttiin turvata mahdollisuudet alan vaihtamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen kiitteli tätä viilausta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Päätös on tärkeä ammattikorkeakouluille, sillä rakennus-, sosiaali- ja terveysaloilla tutkinnon suorittaminen on edellytys ammatissa toimimiselle. Työvoimapulasta kärsiville aloille kouluttautuu nuorten lisäksi aikuisia ammatinvaihtajia.”

Arenessa ollaan tyytyväisiä myös siihen, että uusi rahoitusmalli ottaa entistä paremmin huomioon ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Alakohtaisissa tutkintojen hintaeroissa otettiin myös huomioon lausuntopalaute niin, että ammattikorkeakouluissa muotoilun ja yliopistoissa biologian, maantieteen ja ympäristötieteen koulutusalat siirrettiin suuremman kustannuskertoimen ryhmään.

Kaikkiaan kalleusryhmiä on kolme, joista ensimmäisessä kerroin on yksi, toisessa 1,75 ja kolmannessa kolme. Ammattikorkeakoulujen tutkinnoista kolmosryhmään kuuluvat esimerkiksi merikapteeni ja musiikkipedagogi, yliopistojen tutkinnoista lääketieteen lisensiaatit ja taiteen maisterit.

Yliopistoissa tutkimuksen kokonaisrahoitusosuus kasvaa yhden ja ammattikorkeakouluissa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kokonaisrahoitusosuus kahden prosenttiyksikön verran.

Myös työllistymisen ja kansainvälistymistä tukevan kilpaillun rahoituksen sekä yliopistojen julkaisujen kannusteita vahvistetaan hieman.

Jatkuvan oppimisen osuus kasvaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa yhdeksään prosenttiin nykyisestä viidestä ja yliopistojen mallissa viiteen prosenttiin nykyisestä kahdesta.

Jatkuva oppiminen sisältää vastedes avoimien opintojen lisäksi esimerkiksi erikoistumiskoulutukset ja erilliset opinnot. Osa tästä rahoituksesta kohdennetaan korkeakoulujen yhteistyöopintojen perusteella.

Arvostelua esityksessä aiheutti etenkin henkilöstöjärjestöissä se, että harkinnanvaraisen rahoituksen osuutta kasvatetaan.

Yliopistoilla tämän esimerkiksi profiloitumiseen kannustavan rahoituksen osuus kasvaa nyt kritiikistä huolimatta 12 prosentista 15:een, mutta ammatti­korkeakouluilla se pysyy nykyisessä viidessä, vaikka työryhmä esitti kahdeksaa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tähdensi torstain tiedotteessa, että malleja on valmisteltu yhteistyössä.

”Rahoitusmalliesitykset on valmisteltu aiempaa laajapohjaisemmin ja lähes yksimielisen työryhmän esityksen pohjalta. Asiasta on nyt käyty myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu, ja lausuntopalaute on kuultu”, Grahn-Laasonen sanoi.

Eriävän mielipiteensä kansliapäällikkö Anita Lehikoisen johtaman työryhmän esityksiin syksyllä jättivät tuoreeltaan akavalaiset Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Järjestöjen mukaan uusista malleista puuttuu vakauden lisäksi yksinkertaisuus. Lisäksi kansainvälisessä vertailussa suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo nyt poikkeuksellisen tulospainotteista, ja uusien mittareiden mukaan se lisääntyy entisestään.

Torstaina hyväksytyissäkin malleissa on OAJ:n mukaan vielä puutteita, sillä puhtaan perusrahoituksen osuus ei ole niissä ”lähimainkaan riittävä”.

”Tutkintojen määrään sidottu rahoitus ole perusrahoitusta, vaan sitä olisi esimerkiksi opiskelijamääriin sidottu rahoitus, jolloin se on hyvin ennakoitavissa.”

Pientä kiitosta opettajien järjestöltä tulee siitä, ettei toisen tutkinnon hintaa on puolitettu ja että siirtymäsäännös estää rahoituksen suuret muutokset edes lyhyellä aikavälillä.

OAJ pitää tärkeänä huolehtia siitä, ettei rahoitusmallista tule korkeakouluverkon supistamisen työkalua.

Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vuoteen 2030 ulottuvan vision toimeenpanoa.

Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa niin, että vähintään puolet nuorten ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta on määrä lisätä niin, että sen suhde kansantuotteeseen on neljä prosenttia, kun se nyt on alle kolme prosenttia.

Kolmas tavoite koskee jatkuvaa oppimista, jotta Suomessa olisi vastedes maailman osaavin työvoima.

Elinikäisen oppimisen ja aikuisten täydennyskoulutuksen tarkempi järjestely ja rahoitus päässevät seuraavan hallituksen koulutusta koskevien asioiden listan kärkeen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    2. 2

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    3. 3

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Juutalainen akateemikko Alain Finkielkraut joutui rasistien kynsiin Pariisissa, Macron tulistui twitterissä

    6. 6

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    7. 7

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    8. 8

      Pakettiauto töytäisi suojatietä ylittänyttä naista Vantaalla – aviomies yritti vetää vaimoaan turvaan

    9. 9

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    10. 10

      Lehti: Japanin pääministeri esitti Trumpia Nobelin saajaksi Yhdys­valtojen pyynnöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    2. 2

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    3. 3

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    6. 6

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    7. 7

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    8. 8

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    9. 9

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    10. 10

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää