Hallitus selvittää, ovatko Suomen tulkinnat maahanmuuton sopimuksista oikeita – ”Tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta”

Hallitus aikoo selvittää, voisiko kansainvälisiä sopimuksia muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin. Ulkoministeriö käy nämä sopimukset läpi, hallitus päätti perjantaiaamuna.

”Hallitus selvittää, ovatko tulkinnat kansainvälisistä sopimuksista olleet oikeita”, pääministeri Juha Sipilähttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila (kesk) sanoi eduskunnassa perjantaina. Sipilän mukaan hallitus varautuu myös lisäbudjettiin.

Hän totesi, että jos kansainvälisiä sopimuksia pitää muuttaa, ”siihen tarvitaan sitten muitakin”.

Sisäministeri Kai Mykkäsen https://www.hs.fi/haku/?query=kai+mykkasen(kok) mukaan sopimuksia ei voi yhtäkkiä muuttaa.

”Korostan, että tarkoitus ei ole irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista tai ihmisoikeuksien noudattamisesta”, Mykkänen sanoi.

”On kansakunnan etu, että meillä on kansainvälinen sopimusten verkosto. Mutta osassa on syytä katsoa, että silloin kun kansan oikeustaju on ristiriidassa kansainvälisen sopimuksen tulkinnan kanssa, niin voimmeko tulkita tätä asiaa toisin.”

Pyydettäessä tarkentamaan käsitettä ”kansan oikeustaju” Mykkänen sanoi, että viime kädessä sitä tulkitsee eduskunta, ”perustuslakivaliokunta mukaan lukien”.

”Meidän lähtökohta on se, että tässä selvästi oikeustaju sanoisi, että meidän pitäisi puuttua vaarantavaan rikolliseen toimintaan rajummin ja katsomme, miten se oikeusvaltion sääntöjä noudattaen on mahdollista."

Suomea sitovia maahanmuuttoa säänteleviä sopimuksia ovat pakolaissopimuksen lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n kidutuksen vastainen sopimus. Sopimusten lisäksi pakolaispolitiikkaa sääntelevät esimerkiksi EU:n perusoikeuskirja ja EU-direktiivit. Hallituksen tiedotteesta ei käy ilmi, mitä sopimuksia hallitus selvittää.

Tätä ministerit eivät myöskään täsmentäneet. Mykkäsen mukaan kansainvälisten sopimusten verkko on ”hyvin moninainen”. Hänen mukaansa tarkastelussa olevat sopimukset liittyvät esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden oikeuksiin ja toisaalta siihen, miten voidaan ottaa törkeiden rikosten tausta huomioon, kun myönnetään oleskelulupia kansainvälisen suojelun tilanteessa.

”Ja voidaanko tällaisia henkilöitä asettaa erityistarkkailuun”, Mykkänen sanoi.

”On paljon sopimuksia joita jotkut muut maat tulkitsevat paikka paikoin toisin, ja meidän täytyy miettiä osassa näitä asioita omaa asemaamme”, Mykkäsen sanoi.

Mykkäsen mukaan yksi keskeinen kysymys on, millä tulkinnolla esimerkiksi rikollinen tai muu suomalaisten perusarvoja vastaan oleva käyttäytyminen voidaan huomioida oleskeluluvan myöntämisessä, karkotuksessa, kiinniotossa tai kansalaisuuden menettämisessä.

”Ensisijaisesti selvitetään tulkintoja. Nämä ovat pidemmän aikavälin kysymyksiä, jos sopimuksia lähdetään muuttamaan, ne eivät ole näillä lumilla valmiita.”

Keskustelua Suomea sitovista sopimuksista on perännyt aiemmin myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Sopimukset ”lyövät esteen sille, että voimakkaat yhteiskunnan reaktiot olisivat mahdollisia, jos niitä joku haluaisi”, Niinistö totesi maanantaina Pekingissä.

Kai Mykkäsen mukaan sopimukset olivat hallituksen pöydällä ”yhteisen tahtotilan” takia. Ulkoministeri Timo Soinihttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soini (sin) kertoi neuvotteluissa käynnistävänsä selvityksen.

Mykkäsen mukaan presidentin kanta ”oli yksi keskustelunavaus”, jonka hän teki jo vuosia sitten.

Vielä tiistaina esimerkiksi oikeusministeri Antti Häkkänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+hakkanen totesihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005966159.html, että kansainvälisistä sopimuksista irtautumiselle ei eduskunnassa ole kovinkaan paljoa kannatusta.

”Ylipäätään Suomi joutuisi irtautumaan monista ihmisoikeusjärjestelmän keskeisistä sitoumuksista. En pidä sitä mitenkään kannatettava”, Häkkänen sanoi tuolloin.

Mykkänen sanoo Suomen vetoavan Euroopan unioniin, että neuvottelut keskeisten turvapaikanhakumaiden kanssa avattaisiin vastaanottosopimuksista.

”EU on yhdessä miljardien rahoittaja niin Afganistaniin, Somaliaan, Irakiin kuin moneen muuhunkin maahan. Haluamme toki kantaa osamme jälleenrakentamisessa, mutta kumppanuus täytyy olla molemminpuolinen niin, että kansainvälisen oikeuden velvoite ottaa kansalaisensa takaisin myös täyttyvät.”

Hänen mukaansa myös kahdenvälisiä keskusteluita esimerkiksi Irakin kanssa käydään jatkuvasti, mutta Euroopan yhteinen tahtotila on asiassa tärkeämpi. Lähiviikkojen EU-kokousten kanssa asia on Mykkäsen mukaan määrä ottaa esiin.

”Tässä jos jossain asiassa Eurooppa voisi muodostua yhteisen turvallisuusalueen luojaksi. On selvää, että Suomella ei ole samanlaisia muskeleita minnekään ulospäin kuin Euroopalla yhdessä.”

Hallituksen perjantaineuvottelun taustalla ovat laajaa kohua herättäneet rikosepäilythttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005962827.html, joissa ulkomaalaisia epäillään lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.

Hallitus sai kokouksessaan poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=seppo+kolehmaisen tilannekatsauksen lapsiin kohdistuvasta seksuaalirikollisuudesta sekä Oulun ja Helsingin tapauksista.

Perjantaina päätettiin lisäksi, että kolmen kansliapäällikön työryhmä sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä valmistelee ennaltaehkäiseviä toimia koulun, nuorisotyön ja sosiaalitoimen osalta.

Tavoitteena on kokonaisuuden valmistuminen helmikuun puoliväliin mennessä.

Hallitus kävi myös läpi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden tilannetta. Erityisesti Irakin kanssa palautuksia on tehostettava. Tässä Suomi kääntyy EU:n komission puoleen ja käy jatkossa myös neuvotteluja samankaltaisessa tilanteessa olevien maiden kanssa.

Hallituspuolue siniset ehdotti https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005966729.htmltiistaina muun muassa, että YK:n pakolaissopimusta ”arvioidaan uudelleen”. Sinisten ehdotuksessa törkeisiin rikoksiin tuomittuja pitäisi pystyä palauttamaan ”riippumatta kohdemaasta”. Sinisten mielestä törkeitä seksuaalirikoksia tehneiden palauttaminen pitäisi olla mahdollista myös maihin, joissa ei ole turvallista.

Sinisten puheenjohtaja Sampo Terhohttps://www.hs.fi/haku/?query=sampo+terho sanoi sinisten olevan tyytyväinen, että hallituksen kokous pidettiin.

”On hyvä, että on laitettu nyt prosessi käyntiin”, Terho sanoi.

Terhon mukaan hallituksen päätös selvittää kansainvälisten sopimusten tulkintaa on sinisten hallitukseen tuomia ideoita.

Hallituksen ja opposition eduskuntaryhmät pääsivät tiistaina yhteisymmärrykseen https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005966159.htmlsiitä, millä tavoin jäljellä olevan vaalikauden aikana lainsäädäntöä kiristetään seksuaalirikosten torjumiseksi.

Eduskunnan tavoitteena on saattaa mahdollisimman nopeasti läpi kolme lakihanketta, jotka koskevat lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rangaistusten kiristämistä, poliisin henkilötietolakia sekä kansalaisuuden menettämistä. Lakeihin esitettiin myös joitakin tarkennuksia.