Politiikka

Oikeustieteilijät epäilevät, johtaako hallituksen selvitys maahanmuuton sopimuksista mihinkään – ”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole”

Professori Martti Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisiä sopimuksia kyllä voidaan tulkita, mutta sitä ei voi tehdä yksipuolisesti, vaan yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että Suomi ei pysty muuttamaan eikä irtisanoutumaan maahanmuuttoa sääntelevistä kansainvälisistä sopimuksista. Hänen mukaansa Suomi voi vapaasti selvittää mahdollista liikkumavaraa, mutta tulos on ennalta selvä.

”Liikkumavaraa ei ole”, sanoo Scheinin. Hän on Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori ja ihmisoikeusasiantuntija.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hallitus kertoi perjantaina, että se aikoo selvittää, voisiko kansainvälisiä sopimuksia muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin.

Scheininin mukaan Suomi ei pysty muuttamaan esimerkiksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (KP-sopimus) tai irtisanoutumaan siitä. Se on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymä sopimus.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Selvä ehdoton raja tulee myös siinä, että Suomen EU-jäsenyys edellyttää, että Suomi noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. EU:lla on myös hyvin vaativa EU:n perusoikeuskirja, jota valvoo EU:n oma tuomioistuin. Se sääntelee esimerkiksi maasta poistamista”, Scheinin sanoo.

Scheinin huomauttaa, että EU:sta voi erota.

”Mutta tuskin Suomen kansa sitä haluaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Samaa mieltä Scheininin kanssa on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumalla Suomi on samalla sitoutunut siihen, että niiden tulkinnat muotoutuvat sopimuksilla perustettujen kansainvälisten tuomioistuinten tai muiden valvontaelinten käytännön pohjalta, hän sanoo.

Jos kysymys on ihmisoikeustuomioistuimesta tai EU-tuomioistuimesta, niiden ratkaisujen oikeudellisesta sitovuudesta ei ole hänen mukaansa ”kahta sanaa”, vaikka poliitikot sattuisivatkin haluta sanoa, että ne ovat suosituksia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ja vaikka kyse ei olisikaan tuomioistuimista, myös muiden sopimusten valvontaelinten tulkinnoille voidaan ja pitääkin Ojasen mukaan antaa oikeudellista vaikutusta.

”Ne eivät ole suosituksia joita noudatetaan, jos sattuu huvittamaan.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sopimusten muuttamista Ojanenkaan ei pidä realistisena.

”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole.”

Scheininin mukaan seuraavaa kysymys on se, onko Suomi ylitulkinnut sopimuksia.

”Mielestäni ei ole ylitulkinnut. Jotkut valtiot rikkovat sopimuksia ja lähettävät yksittäisissä tapauksissa ihmisiä kuolemanvaaraan, mutta ei ole tietenkään kestävää seurata näitä valtioita”, Scheinin sanoo.

Hänen mukaansa rikolliset pitää tuomita Suomessa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä. Rangaistuksen jälkeen voi harkinta karkotusta.

”Tämä edellyttää, että tilanne kohdemaassa on muuttunut ja kohdemaa on valmis vastaanottamaan näitä henkilöitä”, Scheinin sanoo.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisiä sopimuksia kyllä voidaan tulkita, mutta sitä ei voi tehdä yksipuolisesti, vaan yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Esimerkiksi Suomi ei voi lähteä sopimusten yksipuoliseen tulkintaan vedoten esimerkiksi kansan oikeustajuun. ”Mikäli sellaista edes on olemassa”, Koskenniemi epäilee.

Lain ja globalisaation professori Jaakko Husa sanoo, että Suomi voisi vertailla omaa järjestelmäänsä muiden EU-valtioiden kanssa ja sitten maltillisesti arvioida, olisiko kotouttamiseen ja integrointiin liittyen mahdollista toimia toisin kuin nykyään tehdään.

”Tanskalla on erilaisia käytäntöjä, joita voisi luonnehtia meikäläisiä tiukemmiksi. Mutta niitä pitää tutkia ennen kuin niistä voi tarkemmin sanoa yhtään mitään”, Husa arvioi.

Toisaalta Husan mukaan pitää muistaa, ettei kaikilla mailla ole samanlaista pitkälle kehittynyttä perusoikeusjärjestelmää kuten Suomessa.

”Se asettaa omat rajoitteensa silloinkin, kun kansainvälisoikeudelliset velvoitteet saattaisivat ehkä olla hiukan väljempiä”, Husa sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro pitää ongelmallisena, jos seksuaalirikollisuutta halutaan ehkäistä pyrkimällä muuttamaan kansainvälisiä sopimuksia.

”Se on aika ongelmallinen tilanne”, Laajapuro sanoo.

Laajapuro kirjoitti perjantaina myös blogin otsikolla ”raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys”.

”Keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta, ehdotukset lakimuutoksista, jotka on todellisuudessa jo tehty, ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia. Ne ovat silkkaa populismia ja vievät huomiota ja resursseja pois todellisista ratkaisuista”, Laajapuro totesi blogissaan.

Laajapuron mukaan ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin ei pitäisi tehdä vääriä muutoksia paniikissa tai muussa tunnekuohussa.

Sen sijaan Laajapuro kehottaa päättäjiä tutustumaan tarkemmin Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.

Istanbulin sopimuksen mukaisia lainmuutoksia olisi Laajapuron mukaan syytä tehdä Suomessa lisää.

”On hyvä, että liikkeelle on jo lähdetty”, Laajapuro viittaa siihen, että oikeusministeriö ryhtyy selvittämään raiskauslainsäädännön uudistamista niin, että suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuu.

Laajapuron mukaan lisää huomiota tulisi kiinnittää myös uhrien palveluihin ja seksuaalikasvatukseen, jota tulisi kohdistaa lapsille pienestä pitäen ja myös turvapaikanhakijoille ja pakolaisille: ”Tulisi selvittää taustamuuttujia, jotka altistavat seksuaalirikoksiin.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    2. 2

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    3. 3

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn sisäinen kriisi syvenee: Intian-osastolla kastiin perustuvaa nöyryytystä ja syrjintää

    5. 5

      Yksinäisyyttä voi vähentää keskittymällä itseensä, havaitsivat tutkijat

    6. 6

      Euroopassa on turhauduttu Trumpin politiikkaan – siksi Münchenissä pohditaan nyt kysymyksiä, joista on oltu hiljaa vuosikausia

    7. 7

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    8. 8

      Trump julisti kansallisen hätätilan rahoittaakseen muurin Meksikon rajalle

    9. 9

      Käytä pieniä tukisanoja kehuessasi itseäsi – näistä ilmaisuista muut eivät ärsyynny

      Tilaajille
    10. 10

      Leveät repeämät seinissä kertovat äkkipäätöksellä suljettavan Metropolian kampuksen huonosta kunnosta Espoon Leppävaarassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    2. 2

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    3. 3

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    4. 4

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    5. 5

      Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta lopullisesti kahden viikon päästä – Näin historiallinen liikennemullistus etenee

    6. 6

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    7. 7

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    8. 8

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin hätätila on yritys pelastaa presidentin kasvot, ja se hirvittää jopa monia republikaaneja

    10. 10

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      HS selvitti Matti Nykäsen ja Seiskan oudon symbioosin – Kohujutut Nykäsestä syntyivät kännissä ja mehukkaita tarinoita lavastettiin

      Tilaajille
    6. 6

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    7. 7

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    8. 8

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    9. 9

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää