Politiikka

Oikeustieteilijät epäilevät, johtaako hallituksen selvitys maahanmuuton sopimuksista mihinkään – ”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole”

Professori Martti Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisiä sopimuksia kyllä voidaan tulkita, mutta sitä ei voi tehdä yksipuolisesti, vaan yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että Suomi ei pysty muuttamaan eikä irtisanoutumaan maahanmuuttoa sääntelevistä kansainvälisistä sopimuksista. Hänen mukaansa Suomi voi vapaasti selvittää mahdollista liikkumavaraa, mutta tulos on ennalta selvä.

”Liikkumavaraa ei ole”, sanoo Scheinin. Hän on Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori ja ihmisoikeusasiantuntija.

Hallitus kertoi perjantaina, että se aikoo selvittää, voisiko kansainvälisiä sopimuksia muuttamalla hallita maahanmuuttopolitiikkaa nykyistä paremmin.

Scheininin mukaan Suomi ei pysty muuttamaan esimerkiksi kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (KP-sopimus) tai irtisanoutumaan siitä. Se on Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväksymä sopimus.

”Selvä ehdoton raja tulee myös siinä, että Suomen EU-jäsenyys edellyttää, että Suomi noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. EU:lla on myös hyvin vaativa EU:n perusoikeuskirja, jota valvoo EU:n oma tuomioistuin. Se sääntelee esimerkiksi maasta poistamista”, Scheinin sanoo.

Scheinin huomauttaa, että EU:sta voi erota.

”Mutta tuskin Suomen kansa sitä haluaa.”

Samaa mieltä Scheininin kanssa on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Kansainvälisiin sopimuksiin sitoutumalla Suomi on samalla sitoutunut siihen, että niiden tulkinnat muotoutuvat sopimuksilla perustettujen kansainvälisten tuomioistuinten tai muiden valvontaelinten käytännön pohjalta, hän sanoo.

Jos kysymys on ihmisoikeustuomioistuimesta tai EU-tuomioistuimesta, niiden ratkaisujen oikeudellisesta sitovuudesta ei ole hänen mukaansa ”kahta sanaa”, vaikka poliitikot sattuisivatkin haluta sanoa, että ne ovat suosituksia.

Ja vaikka kyse ei olisikaan tuomioistuimista, myös muiden sopimusten valvontaelinten tulkinnoille voidaan ja pitääkin Ojasen mukaan antaa oikeudellista vaikutusta.

”Ne eivät ole suosituksia joita noudatetaan, jos sattuu huvittamaan.”

Sopimusten muuttamista Ojanenkaan ei pidä realistisena.

”Voihan sitä selvittää, jos ei parempaa tekemistä tähän hätään ole.”

Scheininin mukaan seuraavaa kysymys on se, onko Suomi ylitulkinnut sopimuksia.

”Mielestäni ei ole ylitulkinnut. Jotkut valtiot rikkovat sopimuksia ja lähettävät yksittäisissä tapauksissa ihmisiä kuolemanvaaraan, mutta ei ole tietenkään kestävää seurata näitä valtioita”, Scheinin sanoo.

Hänen mukaansa rikolliset pitää tuomita Suomessa oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä. Rangaistuksen jälkeen voi harkinta karkotusta.

”Tämä edellyttää, että tilanne kohdemaassa on muuttunut ja kohdemaa on valmis vastaanottamaan näitä henkilöitä”, Scheinin sanoo.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi huomauttaa, että kansainvälisiä sopimuksia kyllä voidaan tulkita, mutta sitä ei voi tehdä yksipuolisesti, vaan yhdessä muiden osapuolten kanssa.

Esimerkiksi Suomi ei voi lähteä sopimusten yksipuoliseen tulkintaan vedoten esimerkiksi kansan oikeustajuun. ”Mikäli sellaista edes on olemassa”, Koskenniemi epäilee.

Lain ja globalisaation professori Jaakko Husa sanoo, että Suomi voisi vertailla omaa järjestelmäänsä muiden EU-valtioiden kanssa ja sitten maltillisesti arvioida, olisiko kotouttamiseen ja integrointiin liittyen mahdollista toimia toisin kuin nykyään tehdään.

”Tanskalla on erilaisia käytäntöjä, joita voisi luonnehtia meikäläisiä tiukemmiksi. Mutta niitä pitää tutkia ennen kuin niistä voi tarkemmin sanoa yhtään mitään”, Husa arvioi.

Toisaalta Husan mukaan pitää muistaa, ettei kaikilla mailla ole samanlaista pitkälle kehittynyttä perusoikeusjärjestelmää kuten Suomessa.

”Se asettaa omat rajoitteensa silloinkin, kun kansainvälisoikeudelliset velvoitteet saattaisivat ehkä olla hiukan väljempiä”, Husa sanoo.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro pitää ongelmallisena, jos seksuaalirikollisuutta halutaan ehkäistä pyrkimällä muuttamaan kansainvälisiä sopimuksia.

”Se on aika ongelmallinen tilanne”, Laajapuro sanoo.

Laajapuro kirjoitti perjantaina myös blogin otsikolla ”raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys”.

”Keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta, ehdotukset lakimuutoksista, jotka on todellisuudessa jo tehty, ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia. Ne ovat silkkaa populismia ja vievät huomiota ja resursseja pois todellisista ratkaisuista”, Laajapuro totesi blogissaan.

Laajapuron mukaan ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin ei pitäisi tehdä vääriä muutoksia paniikissa tai muussa tunnekuohussa.

Sen sijaan Laajapuro kehottaa päättäjiä tutustumaan tarkemmin Istanbulin sopimukseen eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta.

Istanbulin sopimuksen mukaisia lainmuutoksia olisi Laajapuron mukaan syytä tehdä Suomessa lisää.

”On hyvä, että liikkeelle on jo lähdetty”, Laajapuro viittaa siihen, että oikeusministeriö ryhtyy selvittämään raiskauslainsäädännön uudistamista niin, että suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuu.

Laajapuron mukaan lisää huomiota tulisi kiinnittää myös uhrien palveluihin ja seksuaalikasvatukseen, jota tulisi kohdistaa lapsille pienestä pitäen ja myös turvapaikanhakijoille ja pakolaisille: ”Tulisi selvittää taustamuuttujia, jotka altistavat seksuaalirikoksiin.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    2. 2

      Erikoissyyttäjä Muellerin raportti: Trumpin kampanja ei tehnyt yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tuloksesta

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Näin brittien vääristynyt historia­käsitys johti brexitiin: Churchillin varoitusta olisi kannattanut kuunnella

    5. 5

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    6. 6

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    7. 7

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    8. 8

      Yhdysvalloissa poliitikot puhuvat aborteista vauvojen tappamisena – osavaltiot uhmaavat joukolla perustuslakia yrittämällä kieltää abortteja

    9. 9

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    2. 2

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    3. 3

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    4. 4

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    5. 5

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    6. 6

      Maaliskuussa 1999 venäläiskone teki u-käännöksen Atlantilla, eikä maailmanpolitiikassa ollut paluuta entiseen

    7. 7

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    8. 8

      Sdp:n vaaliohjelma on ihailtavan radikaali, ja puolueessa pelätään, että äänestäjät tajuavat sen

    9. 9

      Näin brittien vääristynyt historia­käsitys johti brexitiin: Churchillin varoitusta olisi kannattanut kuunnella

    10. 10

      Hassan Blasim kysyi lapsena, kuka on luonut Allahin ja sai tuolista päähän – nyt Blasim on ateisti, asuu Kontulassa ja kirjoittanut uskontoa rienaavan kirjan nimeltä Allah99

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    8. 8

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    9. 9

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    10. 10

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    11. Näytä lisää