Politiikka

Yliopistot uhkaavat menettää lukuoikeuden tuhansien tiedelehtien artikkeleihin

Kiista koskee avointa julkaisemista, josta kansainväliset tiedekustantamot pyrkivät perimään korkeita lisämaksuja.

Pääsy lukemaan tuhansien tiedelehtien artikkeleita Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa uhkaa katketa helmikuussa, mikäli neuvottelut uusista sopimuksista kahden merkittävän kansainvälisen tiedekustantajan kanssa eivät etene.

Kiista koskee rahaa: toisaalta tutkijoille halutaan antaa mahdollisuus avoimeen julkaisemiseen, mutta toisaalta kustantamot perivät siitä lisämaksuja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Avoin julkaiseminen tarkoittaa sitä, että tieteellinen tieto saatetaan kaikkien lukijoiden saataville maksutta netin kautta.

Ongelma on se, että kustantamot haluavat avoimesta julkaisemisesta tuntuvia lisämaksuja korvatakseen niillä erikseen perityt lukuoikeusmaksut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vanhat sopimukset umpeutuivat jo viime vuoden lopussa, mutta tammikuu on ollut vielä ”armonaikaa”.

Mikäli tyydyttävään lopputulokseen ei päästä, voivat korkeakoulut ja tutkimuslaitokset menettää pääsyn kustantajien uusiin eli tänä vuonna julkaisemiin artikkeleihin ja osaan vanhemmistakin.

Sopimuksista neuvottelee Finelib-konsortio kahden kustantajan eli Wileyn ja Taylor & Francisin kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Finelib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa sähköisten aineistojen saatavuutta. Sen toimisto on Kansalliskirjastossa.

Wiley ja Taylor & Francis kuuluvat viiden suurimman tiedekustantamon joukkoon. Yhteensä ne julkaisevat noin 3 000:ta tiedelehteä. Muita isoja tiedekustantamoja ovat Elsevier ja Springer.

”Yhteydet on auki, ja olen toiveikas, että neuvotteluissa vielä edistytään. Niitä käydään myös ensi viikolla”, arvioi palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi sunnuntaina. Tuuliniemi on lisensioinnin toimintayksikön vetäjä ja vastaa FinELib-konsortion toiminnasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Konsortion jäsenet maksavat jo nyt vuosittain useita miljoonia euroja päästäkseen lukemaan näiden kustantamoiden lehtiä. Konsortio pyrkii siirtämään lisenssimaksuihin käytettyjä varoja avoimen julkaisemisen edistämiseen.

Kustantajat taas vaativat merkittäviä lisämaksuja siitä, että sopimukset sisältäisivät myös avoimen julkaisemisen mahdollisuuden.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Avoimen julkaisemisen mahdollistavat sopimukset ovat Finelibille vain lyhyen tähtäimen tavoite. Perimmäisenä päämääränä on julkaisujärjestelmä, jossa tilaus- ja hybridilehdistä on tullut täysin avoimia.

Silloin tutkimukselle saadaan laajempi näkyvyys, ja jaettua tietoa voidaan hyödyntää koko yhteiskunnassa sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tuuliniemi huomauttaa, että avoin tiede on ollut Suomessakin agendalla jo noin 20 vuotta, mutta sen edistämisessä on edetty hitaasti.

”Nyt on kyllästytty odottamaan”, Tuuliniemi sanoo ja viittaa myös siihen, että samaan tavoitteeseen pyrkii kasvava joukko muitakin maita, tutkijoita ja yliopistoja. Ne ovat kyseenalaistaneet kustantamoiden koko ajan kallistuneet sopimukset.

Parhaillaan käydään kiivasta keskustelua niin sanotusta Plan S:stä, joka on eurooppalaisten tutkimusrahoittajien aloite. Sen tavoite on, että jo vuoden 2020 alusta julkisella rahoituksella tuotetut julkaisut pitäisi julkaista avoimesti luotettavuudesta tinkimättä.

Aloitetta on käsitelty esimerkiksi Berliinin open access -konferenssissa.

Suomen Akatemiakin on pitänyt seminaareja avoimesta tieteestä. Väitöskirjaa avoimen tieteen ohjauksesta tekevä tutkimuksen kehittämisasiantuntija Erika Lilja Turun yliopistosta valaisi äsken keskustelua blogissaan kirjoituksella ”Vaakakupissa tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus”.

Avointa tiedettä ja julkaisemista tulisi edistää Suomessa myös erillisellä valtionrahoituksella, sanoo Finelibin neuvottelustrategiaryhmän puheenjohtaja, Tampereen yliopiston anatomia professori Seppo Parkkila.

”Tieteellisen julkaisemisen avoimuus on niin tärkeä asia, että sen edistäminen tulisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan”, Parkkila vaatii.

Parkkila huomauttaa, ettei julkaisulähteiden maksuissa ole kyse mistään sadoista, vaan pikemminkin kymmenistä miljoonista euroista, mutta yksittäisille yliopistoille ne ovat suuri lisämeno kustannusten koko ajan kohotessa.

Euroopan mittakaavassa yliopistot maksavat vuodessa jo satoja miljoonia euroja tiedejulkaisujen lukuoikeuksista.

Valtioneuvoston viime torstaina hyväksymässä yliopistojen uudessa rahoitusmallissa vuosille 2021–2024 avoimeen julkaisemiseen kannustetaan jo niin, että avoimesti saatavia vertaisarvioituja julkaisuja painotetaan ykkösen sijaan kertoimella 1,2.

Kaikkiaan julkaisujen osuus uuden rahoitusmallin mittareista on vastedes 14 prosenttia, kun nyt se on 13 prosenttia. Näiden laskennallisten mittareiden mukaan korkeakoulut saavat valtion perusrahoitusta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    4. 4

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    5. 5

      Tänään on tasan 45 vuotta Suomen hiihto­urheilun ehkä iki­muistoisimmasta virhe­arviosta: puusukset veivät Juha Miedolta MM-kullan

    6. 6

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    7. 7

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    8. 8

      Huumejengi ampui viisi ihmistä yökerhossa Cancúnissa – Väkivaltaisuudet leviävät Meksikon lomaparatiisiin

    9. 9

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    10. 10

      Venäjän hakatut naiset on hillitysti toteutettu, mutta sisällöltään järkyttävä dokumentti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS: Lasketteluonnettomuudessa Himoksella kuollut 15-vuotias poika oli rippileirillä – Kuolemaan johtaneet rinnetapaturmat ovat Suomessa harvinaisia

    2. 2

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    3. 3

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    4. 4

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    5. 5

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    6. 6

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    7. 7

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    8. 8

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    9. 9

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    10. 10

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää