”Kotouttamis­politiikka ei toimi” – Eduskunta ehdottaa turva­paikan­hakijoille Suomi-koetta ja kaikille oleskelu­luvan saaneille kielikoetta

Eduskunta haluaa, että Suomeen turvapaikanhakijana tulleen täytyisi suorittaa koe, jossa mitattaisiin suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta.

Tämä on yksi osa uusia kotouttamistoimia, joita eduskunnan tarkastusvaliokunta ehdottaa tiistaina julkistamassaan mietinnössä. Mietintö on yksimielinen: siihen ovat valiokunnassa sitoutuneet kaikki puolueet vihreistä perussuomalaisiin.

”Turvapaikanhakijan oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tasapainossa siitä alkaen, kun henkilö hakee turvapaikkaa Suomesta”, mietinnössä sanotaan.

Valiokunta olisi valmis siihen, että turvapaikanhakijan saamaa vastaanottorahaa leikattaisiin, jos hakija ei osallistu vastaanottokeskuksessa järjestettäviin opintoihin. Vastaanottorahan leikkaus on nykyisinkin mahdollista, mutta tätä keinoa ei juuri käytetä.

Tarkastusvaliokunta haluaa lisäksi kiristää kaikkien maahanmuuttajien kielitaitovaatimuksia. Oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen pitäisi sisällyttää kielitaitoa mittaava koe, jotta suomen tai ruotsin kielen opiskelu otettaisiin tosissaan.

Valiokunta pitää nykyisen kielikoulutuksen tuloksia kehnoina. Opetuksessa on nyt asetettu tavoitekielitaso, jolla pitäisi pärjätä arjessa, työssä ja koulutuksessa, mutta vuosina 2013–2016 sen saavutti vain vajaat 35 prosenttia kotoutumiskoulutuksen käyneistä.

Tarkastusvaliokunnan mietintö ei juuri kiittele nykyisiä kotouttamistoimia. Valiokunnan mukaan kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi, ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja.

Nykyisen järjestelmän vikana on muun muassa se, että valiokunnan mielestä kaikki etenee liian hitaasti. Nyt kotouttaminen voi kestää viisikin vuotta sen jälkeen, kun on saanut oleskeluluvan, yksittäistapauksissa pidempäänkin. Tämä aika pitäisi lyhentää yhteen vuoteen, valiokunta vaatii.

Kotouttamisen pohjana on erillinen laki, jota sovelletaan siinä vaiheessa, kun maahanmuuttaja on saanut Suomesta oleskeluluvan. Sitä sovelletaan myös EU-alueelta tulleeseen, joka ei tarvitse oleskelulupaa Suomeen, mutta joka joutuu rekisteröimään oleskeluoikeuden Suomeen yli kolmea kuukautta pidemmässä oleskelussa.

Tarkastusvaliokunta on huolissaan käsittelyaikojen venymisestä joka suhteessa.

Työntekijän oleskelulupaan menee keskimäärin neljä kuukautta. Käsittelyaika pitenee helposti, jos työlupaan liittyy niin sanottu saatavuusharkinta eli TE-toimisto tarkistaa, olisiko kyseiseen tehtävään saatavissa työvoimaa myös Suomesta tai EU-alueelta.

Valiokunnan mielestä työntekijän oleskeluluvan käsittely saisi kestää enintään kaksi kuukautta.

Jos ulkomaalainen hakee Suomesta turvapaikkaa, tavoitteena on käsitellä asia puolessa vuodessa. Vuonna 2017 käsittelyyn meni keskimäärin vuosi.

Valiokunnan mielestä tämäkin prosessi kestää nykyisellään liian kauan, mikä hidastaa kotoutumista. Turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat eivät ole kotouttamistoimien piirissä, mutta heidän pitää osallistua työ- ja opintotoimintaan.

Valiokunta painottaa työllisyyden merkitystä kotoutumisessa. Erityisesti maahanmuuttajanaisten työllistymistä pitäisi edistää, samoin pakolaisina tulleiden.

Valiokunnan mielestä palkkatuettu työ voisi olla hyvä työllistymiseen auttava keino. Tämä tarkoittaa, että yritys tai muu taho saisi tukea silloin, kun se ottaa töihin maahanmuuttajan.

Lisäksi valiokunnassa saa kannatusta se, että maahanmuuttajien työharjoitteluun luotaisiin erilliset pelisäännöt, ja harjoittelun kautta voisi päästä työelämään nykyistä paremmin kiinni.

Tarkastusvaliokunta siirtäisi kaiken vastuun kotouttamisesta kunnille. Nykyisin valtion työvoimahallinto tarjoaa palveluita työmarkkinoille pyrkiville maahanmuuttajille, ja kunnat vastaavat heistä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta vastaa muun muassa valtiontaloutta koskevien kertomusten käsittelystä ja valmistelusta. Lisäksi se voi ottaa omasta aloitteestaan jonkin asian erityiskäsittelyyn ja tehdä siitä mietinnön, kuten se nyt on tehnyt kotouttamisen kanssa.

Kotouttaminen nostettiin Eero Heinäluoman https://www.hs.fi/haku/?query=eero+heinaluoman(sd) johtamassa valiokunnassa erityisaiheeksi jo 2015. Mietintö osuu ajankohtaiseen hetkeen, koska käynnissä on keskustelu maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista ja niiden ehkäisemisestä. Keskustelussa on noussut esiin myös se, että turvapaikanhakijat eivät tunne riittävästi suomalaisen yhteiskunnan käytäntöjä ja arvoja.

Mietinnölle antaa pontta se, että seuraavaksi se menee käsiteltäväksi täysistuntoon, jonka jälkeen se on eduskunnan kannanotto.

Mietinnössä halutaan, että seuraava hallitus tekee laajan toimenpideohjelman kotouttamisen uudistuksista ja antaa sen selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.