Politiikka    |   HS-gallup

Vähän lentävät kannattavat lentoveroa, autottomien mielestä ruuhkamaksu on hyvä idea – Suomalaiset vaativat tiukkoja toimia ilmaston hyväksi, mutta niitä pitäisi tehdä jonkun muun

Hallituksen pitäisi ottaa ykköstavoitteekseen ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen. Tätä mieltä on HS-gallupin mukaan selvä enemmistö suomalaisista.

Suomen hallituksen pitäisi ottaa ykköstavoitteekseen ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen. Suomen pitäisi myös olla edelläkävijä ja vähentää päästöjään nopeasti.

Tätä mieltä on HS-gallupin mukaan selvä enemmistö suomalaisista. Mitä tavoitteen saavuttamiseksi sitten käytännössä pitäisi tehdä?

Jonkun muun jotakin jossain muualla, moni näyttäisi ajattelevan.


Vain joka seitsemäs suomalainen olisi valmis sähkön hinnan nostamiseen ilmastosyistä. Lihantuotannon maataloustukien poistamista kannattaa alle neljäsosa kansalaisista, ja autoilun hintaa nostaisi harvempi kuin joka kolmas suomalainen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Noin joka kolmas suomalainen olisi valmis ohjaamaan ihmisiä vähäisempään lihansyöntiin verotuksella tai rajoituksilla. Alle puolet olisi valmiita siihen, että julkisesti järjestetyssä ruokailussa lihaa olisi tarjolla korkeintaan kolmesti viikossa.

Turpeen käytön kieltoonkin olisi valmis vain noin joka toinen suomalainen.


Kansalaisille mieluisin toimenpide on, että päästövähennykset tehdään Suomen ja EU:n ulkopuolella.

Samaan aikaan 65 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että hallituksen pitäisi luultavasti tai ehdottomasti ottaa ilmastonmuutoksen torjunta tärkeimmäksi tavoitteekseen – vaikka se tarkoittaisi puuttumista suomalaisten elämäntapaan.

Lisäksi 63 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että Suomen pitää olla edelläkävijä päästöjen nopeassa vähentämisessä.


Mikä ristiriitaa selittää? Onko tässä edes ristiriitaa?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS kävi läpi suomalaisten ajatuksia ilmastonmuutoksesta ja pyrki ottamaan selvää, mikä näitä äkkiseltään ristiriitaisilta näyttäviä näkemyksiä selittää.

Suomalaisten ilmastotietoisuus on saattanut jopa kasvaa, arvioi Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eva Heiskanen. Esimerkiksi viime vuoden eurobarometrissa neljännes suomalaisista nosti ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi teemaksi, jonka EU kohtaa.

HS-gallupissa paljon suurempi osuus halusi nostaa ilmastonmuutoksen hallituksen tärkeysjärjestyksen kärkeen. Mutta kun siirrytään käytännön päästönvähennystapoihin, suomalaisten päättäväisyys murenee.

Heiskanen ei näe tätä välttämättä kielteisenä: oikeastaan on hyvä, jos nyt on alettu riidellä keinoista.

”Se kuvaa, että ongelma aletaan ottaa vakavasti. Tulokset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat vakavasti siihen mahdollisuuteen, että autoilua, lentomatkailua ja lihansyöntiä alettaisiin rajoittaa. Silloin jokainen näkisi mieluummin rajoitusten kohdistuvan muihin kuin itseen.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi sähköstä maksavat lähes kaikki, joten sen hinnan nostamista vastustaa selvä enemmistö. Maataloustukia taas puolustavat erityisesti maaseudulla asuvat.

”Minusta ilmastonmuutoksesta on tulossa normaali poliittinen kysymys, jossa joudutaan neuvottelemaan siitä, miten hyödyt ja haitat jaetaan oikeudenmukaisesti”, Heiskanen toteaa.

Suosituimmiksi HS:n ilmastogallupissa nousevat keinot, jotka koskevat jotakuta muuta.

Lähes 60 prosenttia suomalaisista olisi valmis rajoittamaan autoilua alueilla, joilla on toimiva julkinen liikenne. Kaikkein voimakkaimmin tätä kannattavat maaseudulla ja taajamissa asuvat ihmiset eli ne, joiden asuinalueilla joukkoliikenne ei toimi kovin hyvin.

Maaseudulla asuvista jopa 70 prosenttia on valmis autoilun rajoituksiin. Vähäisintä kannatus on hyvän joukkoliikenteen pääkaupunkiseudulla, jossa puolet on valmiita rajoituksiin ja alle kolmannes on eri mieltä.


Tässä näkyy pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten tulotaso, arvioi johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta.

”Omasta autosta ei haluta kuitenkaan tinkiä, koska auton omistamiseen liittyy vahva status ja varmuus siitä, että kulkuneuvo on aina saatavilla.”

Pääkaupunkiseudulla asuvat eivät myöskään kannattaneet autoiluun ruuhkamaksuja, sillä yli puolet seudun asukkaista vastustaa niitä. Koko maan mitassa ruuhkamaksun suurimpia ystäviä ovat autottomat, joista noin puolet oli niiden kannalla.

Autoa käyttävistä vain viidesosa oli ruuhkamaksujen kannalla.

”Epäluulot syntyvät usein siitä, ettemme tiedä varmasti, miten oma ajattelu ja tekomme linkittyvät ilmastonmuutokseen, mitkä ovat konkreettiset ja merkittävät toimet joihin tarttua ja onko yksilöllä tähän oikeasti mahdollisuuksia”, Mänty sanoo. Mänty on ollut mukana rakentamassa elämäntapatestiä suomalaisille.

Hän uskoo, että positiivinen asenne ilmastonmuutoksen torjumista kohtaan muuttuu myös toiminnaksi, kunhan suomalaiset näkevät, että muutkin tekevät asialle jotakin.


Suosituimpia keinoja HS:n tarjoamista vaihtoehdoista oli lentomaksu tai -vero. Täysin tai jokseenkin samaa mieltä lentomaksusta on 58 prosenttia suomalaisista.

Suurin kannatus maksulle löytyy maaseudulla asuvista, vähemmän tienaavien joukosta ja iäkkäiden vastaajien parista. Kaikki ovat ryhmiä, jotka oletettavasti lentävät keskimääräistä vähemmän.

Puoluekannatuksen mukaan katsottuna lentoveroon suhtautuvat myönteisimmin keskustan kannattajat, vaikka yleensä ilmastokeinojen kannatus on vahvinta vihreiden parissa.

Myös fossiilisista polttoaineista luopuminen saa kannatusta.

Erityisen kannatettavana tai ainakin tehokkaana suomalaiset pitävät sitä, että Suomi ja EU voisivat tehdä hiilivähennyksensä EU:n ulkopuolella.


”Tässä tuoksahtaa hieman ongelman ulkoistamisen taito. Meidän ei ehkä tarvitse itse muuttua niin paljon, jos hallinto Suomessa ja EU:ssa tekee enemmän puhtaamman energian eteen ja kasvattaa hiilinieluja sinne, missä niitä kaivataan kipeästi”, Mänty arvioi.

Tätä vaihtoehtoa ei toistaiseksi sallita EU:n ilmastotoimissa, mutta erityisesti teollisuus kannattaa päästövähennysten tekemistä siellä, missä se olisi tehokkainta ja halvinta.

Vaihtoehto oli mieluisin etenkin perussuomalaisten kannattajille: heistä 81 prosenttia kannattaa sitä.

Tutkimuksessa tarjottiin yhtenä keinona biopolttoaineiden edistämisestä luopumista.

Biopolttoaineet nähdään usein osana ilmastoratkaisua etenkin liikenteessä. Toisaalta yhä useampi asiantuntija varoittaa, että niiden tuotantoa on vaikea järjestää kestävästi: energiakasvituotanto vaatii paljon maapinta-alaa ja saattaa myös kilpailla ruoantuotannon kanssa tai vaarantaa metsien hiilinieluja.

Yli puolet suomalaisista ei halunnut luopua biopolttoaineiden edistämisestä. Kysymys herätti kuitenkin jonkin verran hämmennystä, sillä lähes kolmannes vastasi ”ei osaa sanoa”.

Oli kyse keinoista tai tavoitteista, vahvimmin ilmastonmuutokseen olisivat puuttumassa kaupungeissa asuvat, korkeammin koulutetut ja naiset.

Iän mukaan jaoteltuna tiukemman ilmasto-otteen kannalla ovat erityisesti nuoret mutta myös yli 70-vuotiaat. Maailmalla puhutaan joskus niin sanotusta isoäiti-ilmiöstä. Toki lämpenevä ilmasto voi olla raskas etenkin iäkkäille, mutta heidän asenteissaan voi näkyä myös huoli lastenlasten tulevaisuudesta.

Esimerkiksi lihansyönnin vähentämiseen päiväkodeissa ja kouluissa suhtautuvat myönteisimmin naiset, alle 40-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat. Eniten vastaan ovat 40–49-vuotiaat.

Männyn mukaan ilmaston huomioiminen omassa elämäntavassa tarkoitti aiemmin luopumista ja jopa uhrautumista, mutta nyt voimme saada ohessa terveellisempää syömistä ja enemmän yhteistä tekemistä sekä säästää rahaa.

”Myös uutuusarvo voi sysäistä liikkeelle hyvän muutoksen kehän.”

Ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeyttä korostavat HS-gallupin mukaan etenkin vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan ja kokoomuksen kannattajat. Sen sijaan kolme neljästä perussuomalaisten kannattajasta ei halua ilmastonmuutoksen pysäyttämistä hallituksen ykköstavoitteeksi.

Toisaalta suomalaiset eivät pidä ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä järin realistisena tavoitteena. Kansalaisista 44 prosenttia ei pidä tätä tavoitetta kovin tai lainkaan realistisena.


Heiskasen mielestä tämä on ymmärrettävää, sillä kysymyksessä siirrytään Suomen omista tekemisistä maailman mittakaavaan eikä Suomi voi vaikuttaa kaikkeen yksin.

”Katowicen ilmastokokouksesta on raportoitu ristiriitaisia uutisia. Maailman tilanteessa epävarmuutta aiheuttavat myös esimerkiksi Donald Trump, Jair Bolsonaro ja Vladimir Putin”, Heiskanen sanoo Yhdysvaltojen, Brasilian ja Venäjän johtajista, jotka ovat ottaneet ilmastoasioissa käyttöön jarrut tai jopa peruutusvaihteen.

Eniten realismia lämpenemisen pysäyttämissä näkevät keskustan kannattajat, vähiten perussuomalaisten kannattajat.

Minkä viestin suomalaiset antavat poliitikoille?

Suomalaiset antoivat maan hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi ilmastonmuutoksen torjumisen. Samalla kansalaiset vastustivat käytännön keinoja, ainakin jos ne osuvat heihin itseensä.

Millaisen viestin tämä antaa poliitikoille?

Tarvitaan suunnitelma, joka on tarpeeksi laaja. Lisäksi tarvitaan keskustelua ja ratkaisuja niille, joiden asema vaikeutuu liikaa. Näin uskoo professori Eva Heiskanen.

Heiskanen kannustaa tekemään niin laajan ilmasto-ohjelman, että päätökset osuvat kaikkiin. Silloin ne ovat hyväksyttävämpiä.

Lisäksi pitäisi teettää kunnon vaikutusarviot ja tunnistaa ne ryhmät, jotka ehkä suhteettomasti kärsisivät ilmastopäätöksistä. Näitä ryhmiä varten tarvitaan ratkaisut ja suunnitelmat, miten muutos tehdään heidän kannaltaan reilusti. Se voi tarkoittaa tukia tai siirtymäaikoja.

Asioita ei voi myöskään päättää jotenkin huomaamatta. Poliitikkojen pitäisi jaksaa käydä keskustelu ja kertoa perustelut, vaikka se olisi kuinka raskasta.

Käytännön esimerkkinä Heiskanen mainitsee bensiini- ja dieselautoilun kallistumisen tai jopa väläytellyn kieltämisen. Poliitikot ja virkamiehet sanovat mielellään, että Teslan rinnalle tulee halvempia malleja ja sähköautojen hinnat laskevat tavallisen auton tasolle.

”Samaan aikaan meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole eläissään ostaneet edes kymmentä vuotta uudempaa autoa, saati uutta autoa.”

Myös maaseudulla on päästävä liikkumaan, etenkin kun hallitus haluaa samaan aikaan lisätä työssä käyvien määrää ja työssäkäyntialueita on laajennettu, Heiskanen muistuttaa.

Heiskasen mielestä on hyvä idea ensin edistää sähköautoja työsuhdeautoina, jotta saadaan syntymään käytettyjen sähköautojen markkinat. Lopulta myös maaseudulla voi osoittautua paremmaksi vaihtoehdoksi kaasuauto, ja sekin lienee monille mahdollinen vain käytettynä.

Asiantuntija Anu Mänty taas kannustaa politiikkoja laajentamaan keinovalikoimaa.

”On muitakin keinoja kuin kitkeminen ja verotus.”

Joskus pelkkä asioiden kertominen uudesta kulmasta voi riittää. Esimerkiksi jo olemassa olevaa kotitalousvähennystä voisi käyttää enemmän kodin energiaremontteihin, jotka vähentäisivät sähkön ja lämmön tarvetta.

”Keinot pitää vain saada ihmisten keittiönpöydille.”

Lisää gallupin teettämisen taustoista

Miksi ilmastogallup teetettiin, ja miksi juuri näitä keinoista kysyttiin?

Voit lukea perusteluja ilmastokirjeenvaihtajan blogista hs.fi/blogi/ilmastokirjeenvaihtaja. Voit myös seurata ilmastokirjeenvaihtajan työtä Facebookissa sivulla Ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen.

Fakta

Näin tutkittiin


 HS tilasi ilmastotutkimuksen Kantar TNS -yhtiöltä.

 Kantar TNS teki tutkimuksen 7.–13. joulukuuta Gallup-kanavalla eli verkkopaneelissa. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla. Haastatteluja tehtiin 1 103.

 Tutkimus edustaa 15–74-vuotiaita suomalaisia lukuun ottamatta Ahvenanmaata.

 Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    2. 2

      Lapset alkoivat ommella kestokasseja korvatakseen muovipussit ja se sai sosiaalisen median tolaltaan – ”Täytyypi alkaa käydä kaupassa naapurikunnissa”

    3. 3

      Oulun seksuaalirikos­vyyhti laajenee yhä – yhteensä tutkinnassa on ollut liki 30 lapsiin kohdistunutta tapausta

    4. 4

      Hätätilasketsistä katkeroitunut Donald Trump uhkaili Twitterissä ”seuraamuksilla”, ja nyt presidenttiä imitoinut näyttelijä Alec Baldwin pelkää perheensä turvallisuuden puolesta

    5. 5

      Seeprakuvion jättihyöty varmistui videolta, kun tutkijat pukivat seeproja ja hevosia valeasuihin

    6. 6

      Kiltteydellään hurmannut kumppani alkoikin vähitellen kontrolloida kaikkea – sadat lukijat kertoivat, millaista on, kun puolison mieli järkkyy

      Tilaajille
    7. 7

      Pohjois-Korean Italian-lähettiläs loikkasi länteen, mutta teini-ikäinen tytär joutui palaamaan diktatuuriin – ”Suuri vaara joutua kidutetuksi”

    8. 8

      Runkovesijohto rikkoutui Itä-Helsingissä – Yli tuhat ihmistä sinnittelee ilman vettä

    9. 9

      Auton kojelautaan teipattuna voi löytyä tietokone, kahvinkeitin tai jopa mikro – poliisi patistaa kuljettajia siivoamaan ohjaamonsa

    10. 10

      Ehkäisypillerit heikentävät naisen kykyä tunnistaa monimutkaisia tunteita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      Seeprakuvion jättihyöty varmistui videolta, kun tutkijat pukivat seeproja ja hevosia valeasuihin

    3. 3

      Perussuomalaisten kannatus nousee, ja kampanja tiivistyy Ouluun: ”Ihan tavalliset keski-ikäiset ihmiset ovat nyt vihaisia”

    4. 4

      Hätätilasketsistä katkeroitunut Donald Trump uhkaili Twitterissä ”seuraamuksilla”, ja nyt presidenttiä imitoinut näyttelijä Alec Baldwin pelkää perheensä turvallisuuden puolesta

    5. 5

      Kiltteydellään hurmannut kumppani alkoikin vähitellen kontrolloida kaikkea – sadat lukijat kertoivat, millaista on, kun puolison mieli järkkyy

      Tilaajille
    6. 6

      Yli 2 300 suomalaista vastasi HS:n peltipoliisi­kyselyyn: Jaetuin tunnetila on raivo, ja jostain syystä se kohdistuu yhteen mieheen

    7. 7

      Voit päätyä elämään jonkun toisen unelmaa, jos et keskity näihin neljään asiaan

    8. 8

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    9. 9

      Malli sai Burberryn vetämään ahdistavan hupparin mallistosta – ”Itsemurha ei ole muotia”

    10. 10

      Samsung esitteli odotetun taittuvan älypuhelimensa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    7. 7

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    8. 8

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    9. 9

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    10. 10

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    11. Näytä lisää