Nopeat Helsingin, Turun ja Tampereen väliset junayhteydet harppasivat eteenpäin

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner https://www.hs.fi/haku/?query=anne+berner(kesk) kertoi perjantaina yhdessä hallituskumppaneiden kanssa, että uusia nopeita junayhteyksiä Helsingin ja Turun ja Tampereen välille kehittämään perustetaan uusi valtionyhtiö Suomen Rata.

Myös VR:n pilkkominen etenee. Siitä irrotettavista kalusto- ja kiinteistöyhtiöistä tulee niin ikään Suomen Radan tytäryhtiöitä.

Suomen Radan alla toimivat Tampereen eteläpuolisen pääradan hankeyhtiö Suomirata, Turun tunnin junan hankeyhtiö, Kalustoyhtiö, Kiinteistöyhtiö sekä Rail Baltica -yhtiö.

Yhtiöiden perustaminen tarkoittaa isoa askelta raideliikenteen kilpailutuksen etenemisessä, jota Berner on voimakkaasti ajanut. VR:lle itselleen jää vuodenvaihteessa perustettu kunnossapitoyhtiö sekä henkilö- ja tavaraliikenteen operointi.

Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupunginjohtajat valmistelevat parhaillaan Suomiradaksi nimettyä hankeyhtiötä. HS kertoi tästä pääradan parannukseen ja Lentorataan tähtäävästä hankeyhtiöstä tammikuussahttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005976903.html.

Yhteisessä tiedotteessaan Helsingin pormestari Jan Vapaavuorihttps://www.hs.fi/haku/?query=jan+vapaavuori, Tampereen pormestari Lauri Lylyhttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+lyly ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ritva+viljanen kertovat perjantaina, että valtiolle jää enemmistöosuus tulevassa hankeyhtiössä.

Valtio sijoittaa yhtiöön 16 miljoonaa euroa ja kunnat 15 miljoonaa euroa. Kaupunkien tavoitteena on kerätä yhteen mahdollisia muita omistajia, jotka voisivat sijoittaa hankeyhtiöön.

Suomiradan hankeyhtiön tavoitteena on parantaa pääradan toimivuutta ja avata kaukojunille suora yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Suomiradan kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden eli Lentoradan sekä Tampereen eteläpuolisen pääradan parannustöiden kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5,5 miljardia euroa. Ennustettu matkustajamäärä on 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa.

”On selvää, että budjettirahoituksella ei kyetä toteuttamaan suuria, välttämättömiä raideinvestointeja ja tämän takia tarvitsemme uusia rahoituskeinoja. Ratkaisua on haettu koko hallituskauden ajan ja on hienoa, että se on nyt löytynyt yhteistyössä kaupunkien kanssa”, Berner sanoo tiedotteessa.

Kaikkien uusia raideyhteyksiä kehittävien yhtiöiden osakkaiksi on tarkoitus ottaa myöhemmin myös muista tahoja, joilla rakennushankkeet rahoitetaan. Alkuvaiheessa yhtiöt pääomittaa valtio yhteensä sadalla miljoonalla eurolla, joka annetaan konsernin emoyhtiölle Suomen Radalle.

Se pääomittaa edelleen raideyhteyksiä kehittäviä hankeyhtiöitä lähes 30 miljoonalla eurolla. Etelä-Suomen taajamaliikenteen kaluston omistavalle yhtiölle annetaan 71 miljoonaa euroa pääomaa.

Helsinki-Turku-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Espoon kaupunkirata, Espoo-Salo -oikorata, Salo-Turku ja Turun ratapihat) kokonaiskustannukset ovat ministeriön alustavien arvioiden mukaan noin kaksi miljardia euroa. Ennustettu matkustajamäärä on 1,6 miljoonaa matkaa vuodessa.

Valtiovarainministeriön vetämä työryhmä esitti https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005941637.htmluusien raidehankkeiden toteuttamista yhtiömallilla joulukuussa.

Junakaluston suhteen tilanne on erilainen pääkaupunkiseudulla ja muualla maassa.

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kalusto on jo yhtiöitetty kaupunkien omistamaan Junakalusto-yhtiöön. Helsingin seudun liikenne kilpailuttaa parhaillaan lähijunaliikennettä.

Kilpailuttamiseen osallistuu VR:n lisäksi kuusi kansainvälistä junaoperaattoria. Kilpailutuksen voittaja aloittaa liikennöinnin Helsingin seudulla vuoden 2021 kesäkuussa.

Muussa Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat siirretään VR:ltä uuteen kalustoyhtiöön. Kalustoyhtiötä pääomitetaan, minkä avulla käynnistetään vanhentuneen kaluston korvaava uuden kaluston hankinta välittömästi.

Etelä-Suomen taajamaliikenne on lähiliikennettä Helsingin ja muiden etelän isojen kaupunkien, Riihimäen, Tampereen, Lahden, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Kotkan välillä.

Ilmalan varikko sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemarakennukset eriytetään osittaisjakautumisella nyt perustettavaan kiinteistöyhtiöön.

Berner julkisti jo elokuussa 2017 suunnitelman, jonka mukaan junien henkilöliikenne avataan kilpailulle asteittain vuoteen 2026 mennessä ja VR pilkotaan neljäksi yhtiöksi. Yhtiöittämisen oli tarkoitus toteutua jo viime vuodenvaihteessa, mutta se lykkääntyi muiden kuin VR:n alaisuudessa toimivan kunnossapitoyhtiön osalta.