Politiikka    |   HS-analyysi

Oulu toi pintaan helpot tarinat: Toiset syyttävät hallitusta sini­silmäiseksi, toiset unohtavat naisia sortavat rakenteet turvapaikan­hakijoiden lähtö­maissa

Joillekin Oulun ja Helsingin tapahtumat kertovat vain turvapaikkapolitiikasta. Toisille ne eivät kerro siitä mitään. Molemmat tulkitsevat todellisuutta valikoiden, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Paavo Teittinen.

Siitä on nyt kolme viikkoa, kun vakavista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä Oulussa ja Helsingissä uutisoitiin.

Ensimmäiset ulkomaalaistaustaisia henkilöitä koskevat rikosepäilyt Oulussa nousivat esiin jo joulukuussa. Kaikkiaan kolmen rikosepäilyn kohdalla on kyse turvapaikanhakijasta tai kiintiöpakolaisesta.

Suurin poliittinen kuohu on ehtinyt laantua, mutta harvoin joukko rikosepäilyjä on saanut aikaan näin ison reaktion.

Hallitus on kertonut selvittävänsä jo Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten tulkintaa. Elettä voi pitää symbolisesti merkittävänä, mutta sisällöllisesti melko tyhjänä, koska liikkumavaraa ei juurikaan ole.

Eduskuntavaalit lähestyvät, ja maahanmuutto on helpompi vaaliteema kuin seksuaalirikollisuus. Keskustelu Oulun ja Helsingin tapahtumien jälkeen onkin keskittynyt paljon turvapaikkapolitiikkaan. Se on ollut myös hyvin jakaantunutta.

Osa puhuu vain turvapaikanhakijoista. Toisten mielestä heistä ei pitäisi oikeastaan edes puhua. Jotkut kehottivat olemaan ryhtymättä mihinkään lisätoimiin, koska rikosepäilyistä ei tiedetä vielä juuri mitään.

Tukea haetaan omia ennakkokäsityksiä vahvistavista tarinoista.

Ne, joiden mielestä Oulun ja Helsingin tapahtumat ovat ensisijaisesti turvapaikkapolitiikkaan liittyvä ongelma, ovat löytäneet jo syyllisen.

Se on ”sinisilmäinen” hallitus, jonka toimettomuudesta kärsivät nyt lapset.

Kun katsoo faktoja, hallitus näyttää kuitenkin tehneen paljonkin. Vuoden 2015 syksyllä Euroopassa liikkui miljoona turvapaikanhakijaa. Suomeen heitä tuli muutamassa kuukaudessa yli 32 000.

Vielä kesäkuussa turvapaikanhakijoita oli satoja. Elokuussa Suomen viranomaiset heräsivät siihen, että Ruotsiin tulijat pyrkivät kohti Haaparantaa. Syyskuusta marraskuuhun turvapaikkaa haki 23 627 ihmistä.

Mitä hallituksen olisi pitänyt tehdä?

Tuntuu siltä, että joidenkin mielestä rajalle tulijat olisi pitänyt työntää takaisin Ruotsiin.

Tämä olisi ollut juridisesti mahdotonta. Kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden nojalla Suomella oli velvollisuus käsitellä turvapaikkahakemukset.

Joulukuuhun mennessä hakemusten määrä oli laskenut pariin tuhanteen. Maaliskuussa 2016 Euroopan unioni ja Turkki solmivat sopimuksen, jolla tulijoiden virta tyrehtyi lähes täysin.

Entä voiko hallitusta syyttää siitä, miten siirtolaistilannetta hoidettiin alkurysäyksen jälkeen?

Toki voi ajatella, että kasvavan seksuaalirikollisuuden riskiin olisi pitänyt reagoida vahvemmin. Tulihan Suomeen kahdesta sodan repimästä valtiosta tuhansia nuoria miehiä, joiden yliedustus seksuaalirikostilastoissa tiedettiin.

Aina olisi voinut panostaa enemmän esimerkiksi poliisin resursseihin, kotouttamiseen, lasten ja nuorten tukipalveluihin sekä tietoisuuden lisäämiseen. Olkoonkin, että toimien vaikutus on jossain määrin epäselvä.

Mutta mahdolliset ongelmat kyllä tiedostettiin, ja paljon myös tehtiin.

Myös turvapaikkapolitiikan kiristys aloitettiin heti. Hallitus julkaisi ohjelman, jossa oli noin 80 kohtaa. Sen valmisteluun osallistui myös perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Lähes koko ohjelma on toteutettu.

Kiristyksiä on tehty niin paljon, että moitteita ovat antaneet oikeuskansleri, professorit, järjestöt ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti.

Sinisilmäiseksi on kutsuttu myös pääministeri Juha Sipilän (kesk) lupausta antaa oma Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoille vuoden 2015 syyskuussa.

Ilmapiiri Euroopassa oli tuolloin kuitenkin hyvin erilainen kuin nyt.

Saksan liittokansleri Angela Merkel oli toivottanut sadat tuhannet turvapaikanhakijat tervetulleiksi. Sanomalehdet ympäri maailmaa julkaisivat kuvan Alan Kurdista, kolmevuotiaasta pojasta, jonka ruumis löydettiin Turkin rannikolta. Kurdin perhe oli yrittänyt päästä Kreikkaan.

Sipilän elettä kiiteltiin tuolloin vuolaasti arvojohtamiseksi, jolla Suomi vältti leimautumisen osaksi EU:n maahanmuuttajavastaista blokkia.

Helppo tarina löytyy myös niiltä, jotka haluavat tarkastella Oulun ja Helsingin tapahtumia täysin irti turvapaikkapolitiikasta. Ajatus menee niin, että turvapaikanhakijoista ei pitäisi puhua lainkaan, koska se vie huomiota seksuaalirikollisuudesta.

Huoli on tavallaan ymmärrettävä. Pelastakaa lapset -järjestö lähetti pari viikkoa sitten tiedotteen, jossa se varoitti siitä, että ”lasten hätä unohtuu ja lasten kokema seksuaaliväkivalta typistyy osaksi maahanmuuttopoliittista vaalikeskustelua”.

Myös HS-gallupissa iso enemmistö kansalaisista oli sitä mieltä, että seksuaalirikosten torjunnassa ei pidä keskittyä vain maahanmuuttajiin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien seksuaalirikollisuudesta ei kannata puhua. Näiden ryhmien yliedustus seksuaalirikoksissa on merkittävä.

Vuonna 2014 Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijat kirjoittivat, että ”sosiodemografisten tekijöiden vakioinnin jälkeen Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olleiden miesten raiskausrikollisuuden taso oli edelleen kymmenkertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden”.

Myös keskusrikospoliisin analyysi vuodelta 2017 kertoo samaa tarinaa.

Viime vuonna lähes joka neljäs seksuaalirikoksista epäilty oli ulkomaalainen, alaikäisiä koskevissa tapauksissa joka viides. Tilastojen kärjessä ovat irakilaiset ja afganistanilaiset. Maat kattavat ylivoimaisesti suurimman osan turvapaikkahakemuksista, joita Suomessa on jätetty vuodesta 2015 alkaen.

Vaikuttaa siltä, että tämä on asia, josta monet vasemmalle kallellaan olevat arvoliberaalit ovat Oulun tapahtumien jälkeen halunneet vaieta.

Sanotaan, että kantasuomalaiset tekevät valtaosan seksuaalirikoksista. Ja että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset sekä lasten houkuttelu netissä eivät ole uusi asia.

Tämä on totta. Mutta tiettyjen maahanmuuttajaryhmien suuri yliedustus seksuaalirikostilastoissa on silti todellista.

On erikoista, että tämä ei herätä keskustelua. Osa seksuaalirikollisuuteen puuttuvista toimista on nimittäin sellaisia, että niitä voi kohdistaa juuri tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin.

Kyse voi olla esimerkiksi mielenterveyspalveluista, valistuksesta, poliisin toiminnasta sekä siitä, millaista tukea maahanmuuttajayhteisöille, etenkin naisille, tarjotaan. Jotta ongelmaan voidaan tehokkaasti puuttua, se pitää ensin tunnistaa.

Tunnistamiseen liittyy kysymys siitä, mistä yliedustus johtuu. Mitään yhtä selittävää tekijää ei tietenkään ole. Esimerkiksi sillä on varmasti vaikutusta, että moni turvapaikanhakija on tullut väkivaltaisesta, sodan vuosia runtelemasta maasta.

Kun puhutaan naisten asemasta länsimaissa, puhutaan usein patriarkaatista ja naisia alistavista rakenteista.

Nämä rakenteet tuntuvat unohtuvan, kun keskustelu siirtyy esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin. Siitä huolimatta, että Suomeen näistä maista tulleet naiset ovat nostaneet asiaa keskusteluun. Ja siitä huolimatta, että molemmissa maissa naisten ja tyttöjen asema on hyvin heikko. Tuoreen YK-selvityksen mukaan Afganistanin miehet vastustavat voimakkaasti naisten oikeuksien lisäämistä.

Kansalaisjärjestö Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed on sanonut, että tietyissä maahanmuuttajayhteisöissä naista ei pidetä tasa-arvoisena miehen kanssa.

Juuri maahanmuuttajanaiset joutuvat seksuaalirikollisuuden uhriksi kantaväestöä enemmän. Ahmedin mukaan kulttuurieroista vaikeneminen edesauttaa sitä, että maahanmuuttajanaisiin kohdistuva seksuaalirikollisuus jää piiloon eikä ongelmiin puututa.

Viime vuosina maahanmuuttovastaiset tahot ovat toistuvasti väittäneet, että maahanmuuton ongelmista ei uskalleta Suomessa puhua. Oulun tapahtumien jälkeen käyty keskustelu tai pikemmin sen puute vahvistavat vaikutelmaa, että väitteessä piilee ainakin osatotuus.

Keskusteluilmapiiri maahanmuuton ja etenkin turvapaikkapolitiikan ympärillä on Oulun ja Helsingin tapahtumien jälkeen kiristynyt.

Sdp:n kansanedustaja Jutta Urpilainen totesi pari viikkoa sitten eduskunnan täysistunnossa, että ”Suomessa lakeja noudatetaan, naisten ja tyttöjen oikeuksia kunnioitetaan eli eletään maassa maan tavalla”.

Se lienee ollut piikki kaikille niille, jotka paheksuivat Urpilaista vuonna 2010. Tuolloin puolueen puheenjohtajana toiminut Urpilainen linjasi Sdp:n maahanmuuttopolitiikkaa vaatimalla kaikkia tulijoita olemaan ”maassa maan tavalla”.

Nyt paheksujia ei ole näkynyt.

Keskustelu epäilemättä jatkuu eduskuntavaaleihin saakka. Samalla kun asenteet kiristyvät, on oppositio saanut uutta puhtia hallituksen päätöksestä selvittää kansainvälisten sopimusten tulkintaa.

Humanitaarista maahanmuuttoa koskevien kansainvälisten sopimusten pohtiminen on asia, josta myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puhunut.

Tietyllä tavalla maailma on kuitenkin mennyt jo ohi Suomessa käytävästä keskustelusta. Suomeen tulee nyt enää vain vähän turvapaikanhakijoita, eikä tähän ole lähitulevaisuudessa nähtävissä muutosta.

Euroopan unionissa kansainvälistä turvapaikanhakujärjestelmää on yritetty viime vuodet muokata uuteen uskoon. Suomi on ajanut aktiivisesti mallia, jossa turvapaikkaa haettaisiin jatkossa unionin ulkorajoille tulevista käsittelykeskuksista.

Tavoite on, ettei vuoden 2015 siirtolaiskriisi Euroopassa enää toistu.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin saksalaiset ratkaisisivat turvapaikan­hakijoiden palautukset

    2. 2

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    3. 3

      Monia suomalaisia odottaa eläkkeellä ikävä yllätys – Katso HS:n laskurista, millainen eläke sinulle on tulossa

      Tilaajille
    4. 4

      Liian palelemisen syy voi löytyä suolistobakteereista, tutkijat arvelevat

    5. 5

      Mies raiskasi 15-vuotiaan tytön Helsingissä ja käytti kahta muuta seksuaalisesti hyväkseen – Käräjäoikeus tuomitsi vajaan neljän vuoden vankeuteen

    6. 6

      Päättäjät väistelevät karua totuutta: Suomen eläke­järjestelmä on kriisissä

    7. 7

      Maailman tunnetuimpiin pop-tähtiin lukeutuva Sam Smith kertoi viimein, ettei ole mies eikä nainen vaan muunsukupuolinen

    8. 8

      Anna-Maja Henrikssonin esiintymisessä Ylen tentissä oli niin vähän konkretiaa, että edes faktoja on vaikea tarkistaa – tässä parhaat palat giffeinä

    9. 9

      Uudet mittaukset kertovat, millä tele­operaattorilla on paras verkko: Kartta näyttää tulokset kunnittain ja posti­numeroittain

      Tilaajille
    10. 10

      HS-analyysi: Uudet arviot antavat yllättävän kuvan Venäjän sotilaallisesta voimasta ja osoittavat, kuinka maan mahtia on paisuteltu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    2. 2

      Uudet mittaukset kertovat, millä tele­operaattorilla on paras verkko: Kartta näyttää tulokset kunnittain ja posti­numeroittain

      Tilaajille
    3. 3

      Suolistosyöpään kuolee vuosittain yli tuhat suomalaista: Sairaus on kavala ja oireet epämääräisiä

    4. 4

      Yhdestä huoneesta tuli sote-kaaoksen julma taistelu­tanner, ja nyt HS kertoo, mitä oven takana tapahtui – ”En ole koskaan nähnyt niin huonoa käytöstä”

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Vessahädän kourissa kipristelevät turistilaumat piinaavat Helsingin kaupungintalolla: Kaupunki sanoo kahdeksalla kielellä ei

    7. 7

      ”Katsoin kuvaa ja ajattelin, että se oli oikeastaan aika hyvä ruutu”, sanoo rippileiriltä vuoden lehtikuvan ottanut Joonas Brandt – katso kaikki vuoden 2018 parhaat lehtikuvat

    8. 8

      Teuvo Hakkarainen teippasi auton kylkeen ”Matu, mistä tulet? Sinne menet” ja selitteli tarkoittaneensa maaseudun tulevaisuutta ja muitakin asioita – soitimme

    9. 9

      Toimittaja Jorma Elovaara on kuollut

    10. 10

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Moni käyttää astian­pesu­konetta väärin, ja välin­pitämättömyys voi aiheuttaa isot kulut: toimi näin, niin vältyt ikäviltä yllätyksiltä

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    4. 4

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    5. 5

      Kenellä on vastuu, jos joku perheen­jäsenistämme sairastuu takkat­ulien polton takia Espoossa?

    6. 6

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    7. 7

      Nuoret miehet eivät sitoudu, kun tinderöitynyt seurustelu­kulttuuri tarjoaa aina uuden vaihto­ehdon – Jaakko kertoo, miksi erosi, kun tyttöystävä alkoi vaatia lapsia

      Tilaajille
    8. 8

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    9. 9

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    10. 10

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    11. Näytä lisää