Politiikka

Mihin jäivät köyhät ja ilmasto? Näin tutkijat arvostelivat vaikutus­valtaista raporttia Suomen talouden tilasta – ja näin ministeriö vastaa

Valtiovarainministeriön raportti pyrkii antamaan vaalikeväänä perusteellisen kuvan Suomen talouden tilasta. HS pyysi ministeriön johtajaa vastaamaan kritiikkiin, jota tutkijat esittivät raportista.

Suomen julkisia varoja vartioivat valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät maanantaina näkemyksensä Suomen talouden tilasta. Jo perinteeksi muodostuneella raportilla ministeriö pyrkii antamaan tulevalle hallitukselle ajantasaisen ja perusteellisen tilannekuvan siitä, mikä Suomen taloudessa on kunnossa ja mikä ei.

Raportti sisältää myös näkemyksiä toimenpiteistä.

Virkamiesten puheenvuoro keräsi julkaisunsa jälkeen kritiikkiä yhteiskunta- ja taloustutkijoilta.

HS kokosi kolme moitetta valtiovarainministeriön raportista ja pyysi valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Martti Hetemäkeä vastaamaan niihin.

Väite 1: Raportista puuttuu eriarvoisuuden käsittely

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta moitti valtiovarainministeriön virkamiehiä siitä, että 200-sivuisessa raportissa ei käytetä kertaakaan sanaa eriarvoisuus.

”Tulo­eroista, hyvin­voinnista ja syrjäy­tymisestä pari mainintaa. Köyhyyttä ei lainkaan. Suomalaisen yhteis­kunnan tulevaisuus­kuva?” Saari kirjoitti Twitterissä.

Saari johti pääministeri Juha Sipilän (kesk) asettamaa eriarvoisuutta käsittelevää työryhmää, joka jätti raporttinsa viime keväänä. Sen mukaan kaikki suomalaiset eivät ole päässeet mukaan Suomen elintason ja elämänlaadun myönteiseen kehitykseen.

Hetemäki vastaa kritiikkiin:

”Yhteiskunnallisten erojen kärjistyminen on nostettu heti raportin alussa olevassa tiivistelmässä yhdeksi Suomen kuudesta uhkasta. Ehkä siellä ei ole sanaa eriarvoisuus, mutta siellä on yhteiskunnallisten erojen kärjistyminen. Raportin yhteenvedon lukemalla päätyy johtopäätökseen, että kyllä yhdenvertaisuus ja syrjäytyminen ovat suuria huolenaiheitamme.”

Hetemäki korostaa sitä, että raportin työllisyyttä korostavat osiot tähtäävät myös eriarvoisuuden vähentämiseen. Ensinnäkin työssä käyminen ehkäisee yksilön kohdalla syrjäytymistä ja köyhyyden uhkaa. Toiseksi hyvä työllisyysaste tuo rahoituspohjan niille etuuksille ja palveluille, joille heikoimmassa asemassa olevilla on suurin tarve.

”Työllisyys on avainasemassa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta.”

Juho Saari vastaa Hetemäelle:

”Hetemäen vastaus on hänelle tyypillisesti sekä harkittu että yhteensopiva valtionvarainministeriön perinteisen lähestymistavan kanssa. Siinä työllisyyden vahvistaminen on parasta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Molemmat linjaukset ovat perusteltuja. Ne eivät kuitenkaan lämmitä niitä väestöryhmiä, jotka eivät pääse mukaan kasvun ja työllisyyden tuomaan myönteiseen kehitykseen.”

”Yhteiskunnallisten jännitteiden, joista muuten keskeisimmät ovat tutkimusten mukaan rikkaiden ja köyhien välillä, mainitseminen ei vielä nosta niitä tarkastelun ytimeen. Yhdenvertaisuus ja syrjäytyminen ovat tärkeitä teemoja, mutta ne eivät ole eriarvoisuuden ja köyhyyden synonyymeja.”

Väite 2: Raportti esittää veronkorotuksista näkemyksen, jota taloustiede ei tue

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen arvosteli sitä, että valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous pysyy paremmassa kurissa menoja leikkaamalla kuin veroja nostamalla.

”Mikään talou­dellinen tutkimus ei tue näitä näkemyksiä niin voimakkaasti, että ne voisi nähdä neutraaleina virkamiesten suosituksina”, Kosonen kirjoittaa blogissaan.

Kososen mukaan ministeriö vaikuttaa pelkäävän, että korkeammat verot johtavat merkittävään verotettavien tulojen alenemiseen. Ihmiset jättäytyisivät siis pois töistä, jos tuloveroastetta nostettaisiin. Kososen mukaan näin ei kuitenkaan taloustieteellisten tutkimusten mukaan tapahtuisi voimakkaasti. Kososen mukaan tuloveroasteen noston on havaittu johtavan yleensä varsin maltillisiin muutoksiin työmäärissä.

Tämä tarkoittaisi, että veroja voi kasvattaa. Tosin ihmiset eivät aina veronkorotuksista innostu tai edes pidä niitä oikeudenmukaisina. Tässä kohdassa mennään kuitenkin politiikan puolelle.

”Virkamiesnäkemysten ei pitäisi perustua poliittisiin näkemyksiin. Taloustieteellinen empiirinen tutkimus ei puolla näkemystä, että verojen korottaminen aiheuttaisi suurta vääristymää talouteen”, Kosonen sanoo.

Hetemäki vastaa kritiikkiin:

Kansliapäällikkö Hetemäki ei kiistä tutkimuksia, joihin Kosonen viittaa. Itse asiassa myös valtiovarainministeriön raportissa todetaan, että tuloverotuksen muutosten vaikutus tehdyn työn määrään ei ole – ainakaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä – koko väestön tasolla kovin suuri.

Verotuksen vaikutukset työllisyyteen ovat Hetemäen mukaan laajempia kuin se, että ihmisiltä menisi verojen takia yhtäkkiä halu tehdä työtä. Kireä verotus saattaa muun muassa kiihdyttää maastamuuttoa tai tehdä ulkomaisten osaajien houkuttelusta Suomeen vaikeaa.

Erityisesti Hetemäki vetoaa siihen, että kireä verotus vähentää ihmisten kannusteita kehittää osaamistaan ja saada sitä kautta parempaa palkkaa. Tämä ei koske nykyään vain suppeaa huippuosaajien joukkoa vaan lähes kaikkia suomalaisia. Erityisesti pienituloisten kannusteet kehittymiseen ovat nyt Suomessa heikot.

”Meillä on muihin Pohjoismaihin nähden ankarat rajaveroasteet pienituloisilla”, Hetemäki sanoo.

”Osaamisen pitää kannattaa riittävästi, jotta sitä syntyy riittävästi. Kaikkien pitää pysyä osaamisen kelkassa mukana.”

Marginaaliverojen alentaminen voi Hetemäen mukaan myös auttaa tulonmuunto-ongelmaan eli siihen, että ihmiset kanavoivat ansiotuloja pääomatuloiksi.

”Sen takia meillä on Suomessa tilanne, että hyvin varakkaat ihmiset voivat maksaa hyvin vähän veroja, koska he ottavat tulonsa pääomatuloina. Kun ansiotuloveroja alennetaan, se vähentää tulojen kanavoimista pääomatuloiksi. On syytä tarkastella myös pääomatuloverotusta. Nykyinen osinkoverotus antaa vääränlaisia kannustimia ja ohjaa kanavoimaan tuloja pääomatuloiksi ansiotulojen sijaan.”

Kosonen vastaa Hetemäelle:

”Verotettavan tulon joustolla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kaikki verotettava tulo joustaa verojen mukaan. Tutkimuksessa on havaittu jouston olevan melko pieni. Tällöin verojen noston vastaisuutta ei voi perustella suurilla käyttäytymisvaikutuksilla.”

”Hetemäen vastauksessa vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, että hän samaan aikaan myöntää tutkimuksen tuottavan pieniä joustoja ja toisaalta että kireämpi verotus johtaisi osaamisen vähenemiseen tai maastamuuttoon. Jousto ottaa huomioon myös tällaiset käyttäytymiset, eikä niiden siis havaita olevan suuria.”

”Olen Hetemäen kanssa samaa mieltä siitä, että tulonmuuntoa pääomatulon ja ansiotulon välillä tulisi vähentää. Luonnollisin vaihtoehto olisi tarkastella pääomatuloverotusta, esimerkiksi tekemällä siitä progressiivisen. ”

Väite 3: Raportti vähättelee ilmastonmuutosta

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ei pitänyt ilmastonmuutoksen saamaa painoarvoa raportissa riittävänä. Hän huomautti Twitterissä, että ilmastonmuutosta käsitellään raportissa vasta 11:nnessä luvussa.

”Myös talous­politiikassa pitäisi nostaa ilmaston­muutos aktiivisesti suurempaan asemaan”, Kärkkäinen kirjoitti.

Hetemäki vastaa kritiikkiin:

Hetemäki muistuttaa, että ilmastonmuutosta käsitellään heti alun tiivistelmän toisessa kappaleessa, joka kuuluu näin: ”Seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana Suomella on kuitenkin edessään monia vaikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologinen murros ja korkea rakenteellinen työttömyys.”

”Tiivistelmän taulukossa se on mainittu heti toisena Suomen uhkana. Ensimmäinen on ’Maailmantaloudesta tai -politiikasta Suomeen leviävät häiriöt’.”

Ilmastonmuutos myös mainitaan useaan kertaan raportin alkupään yleisissä osioissa. Raportti on rakennettu niin, että siinä käsitellään järjestyksessä Suomen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Sivulta 162 alkavassa uhkat-osiossa ilmastonmuutos käsitellään heti ensimmäisenä.

Kärkkäinen vastaa Hetemäelle:

”Ilmastonmuutoksen huomioimisessa valtiovarainministeriö on edennyt positiiviseen suuntaan. Vuoden 2015 virkamiespuheenvuorossa ilmastonmuutosta ei käsitelty lainkaan. Jos kuitenkin verrataan väestön ikääntymisen vaikutuksia kuvaavien kestävyysvajelaskelmien saamaan huomioon, on ilmastonmuutos edelleen marginaalissa.”

”Itse toivon, että ilmastonmuutos saisi vielä laajemman huomion myös talouspoliittisessa keskustelussa, koska se tulee vaikuttamaan merkittävästi myös suomalaisten kotitalouksien elämään. Tässä vaikutusta on myös median valinnoilla. Julkisuuteen nouseviin teemoihin voi tosin vaikuttaa myös se, että valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron julkaisutilaisuudessa ei ilmastonmuutosta käsittelevää riskiosiota esitelty lainkaan.”

Tästä on kyse

Virkamiesten puheenvuoro


 Valtiovarainministeriön virkamiehet julkistivat maanantaina puheenvuoronsa Suomen talouden tilasta.

 Raportti arvioi tulevan vaalikauden talouspolitiikan lähtökohtia. Virkamiehet esittävät raportissa näkemyksiään keskeisistä politiikkavalinnoista.

 Raporttia on pidetty painavana politiikan ohjaajana, ja raportin vaikutusvallan takia sitä on myös kritisoitu ahkerasti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Sinullahan on lapsi” – Kiinan Xinjiangiin on pystytetty käsittämätön kontrolli­koneisto, ja kuulustelu­kopissa HS:n kirjeen­vaihtaja kohtasi totalitarismin koko voiman

      Tilaajille
    2. 2

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    3. 3

      Liki 200-vuotias huvila rapistui hylättynä vuosia keskellä vanhinta Helsinkiä, pelastus koitti yllättävältä taholta

    4. 4

      Kurdien SDF-joukot: Isisin ”kalifaatti” on nujerrettu lopullisesti

    5. 5

      Mikko Kautto vahtii suomalaisten eläke­miljardeja ja tietää, mikä suku­polvi on eläkkeiden suhteen voitolla

    6. 6

      Laura Lindstedt kirjoitti hyperseksuaalisen naisen tarinan ja nyt hän kertoo, miksi

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on perjantai-ilta Suomen keskeisimmällä taksitolpalla: Autojen ylitarjontaa, kuljettajien luotettavuuden arviointia naaman perusteella ja ”Helsinkiä tuntevan kuskin” etsintää

    8. 8

      Oliko erikoissyyttäjä Robert Muellerin pommi sittenkin suutari?

    9. 9

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    10. 10

      Tommi Korpela ja Jani Volanen kävivät ruotsin­laivalla Joakim ”Jocke” Hackmanin juttusilla, ja muutamaa vuotta myöhemmin syntyi suosikki­sarja M/S Romantic

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      125-metrinen tornitalo nousi Tukholman keskustan porteille onnettomaan aikaan, ja nyt asuntojen hinnoille nauravat niiden rakentajatkin

      Tilaajille
    4. 4

      Kun mikään ei riitä ja kaikki on aina kesken – Lapsuudessa opittu luonteenpiirre voi tuhota parisuhteen, näin siitä selviää

      Tilaajille
    5. 5

      ”Sinullahan on lapsi” – Kiinan Xinjiangiin on pystytetty käsittämätön kontrolli­koneisto, ja kuulustelu­kopissa HS:n kirjeen­vaihtaja kohtasi totalitarismin koko voiman

      Tilaajille
    6. 6

      Trump muutti yhdellä twiitillä Yhdysvaltain linjaa, suututti arabi­maat ja ajoi Turkin mukaan Lähi-idän ”uuden kriisin partaalle”

    7. 7

      Iäkäs mies aiheutti kotonaan ryöstäjälle sairaalahoitoa vaativat vammat Hartolassa

    8. 8

      Maavoimat aikoo perustaa valmiuspataljoonia yllätyshyökkäyksen varalle

    9. 9

      Nokia ei yleensä koskaan kommentoi huhuja, mutta perjantaina yhtiö joutui sen tekemään osakkeen voimakkaan halpenemisen takia

    10. 10

      Kylätien varressa nököttävä pieni ostoskeskus kukoistaa vastoin kaikkia todennäköisyyksiä Espoossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    4. 4

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    5. 5

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    6. 6

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    7. 7

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    9. 9

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    11. Näytä lisää