Politiikka

Mihin jäivät köyhät ja ilmasto? Näin tutkijat arvostelivat vaikutus­valtaista raporttia Suomen talouden tilasta – ja näin ministeriö vastaa

Valtiovarainministeriön raportti pyrkii antamaan vaalikeväänä perusteellisen kuvan Suomen talouden tilasta. HS pyysi ministeriön johtajaa vastaamaan kritiikkiin, jota tutkijat esittivät raportista.

Suomen julkisia varoja vartioivat valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät maanantaina näkemyksensä Suomen talouden tilasta. Jo perinteeksi muodostuneella raportilla ministeriö pyrkii antamaan tulevalle hallitukselle ajantasaisen ja perusteellisen tilannekuvan siitä, mikä Suomen taloudessa on kunnossa ja mikä ei.

Raportti sisältää myös näkemyksiä toimenpiteistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Virkamiesten puheenvuoro keräsi julkaisunsa jälkeen kritiikkiä yhteiskunta- ja taloustutkijoilta.

HS kokosi kolme moitetta valtiovarainministeriön raportista ja pyysi valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Martti Hetemäkeä vastaamaan niihin.

Väite 1: Raportista puuttuu eriarvoisuuden käsittely

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta moitti valtiovarainministeriön virkamiehiä siitä, että 200-sivuisessa raportissa ei käytetä kertaakaan sanaa eriarvoisuus.

”Tulo­eroista, hyvin­voinnista ja syrjäy­tymisestä pari mainintaa. Köyhyyttä ei lainkaan. Suomalaisen yhteis­kunnan tulevaisuus­kuva?” Saari kirjoitti Twitterissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saari johti pääministeri Juha Sipilän (kesk) asettamaa eriarvoisuutta käsittelevää työryhmää, joka jätti raporttinsa viime keväänä. Sen mukaan kaikki suomalaiset eivät ole päässeet mukaan Suomen elintason ja elämänlaadun myönteiseen kehitykseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hetemäki vastaa kritiikkiin:

”Yhteiskunnallisten erojen kärjistyminen on nostettu heti raportin alussa olevassa tiivistelmässä yhdeksi Suomen kuudesta uhkasta. Ehkä siellä ei ole sanaa eriarvoisuus, mutta siellä on yhteiskunnallisten erojen kärjistyminen. Raportin yhteenvedon lukemalla päätyy johtopäätökseen, että kyllä yhdenvertaisuus ja syrjäytyminen ovat suuria huolenaiheitamme.”

Hetemäki korostaa sitä, että raportin työllisyyttä korostavat osiot tähtäävät myös eriarvoisuuden vähentämiseen. Ensinnäkin työssä käyminen ehkäisee yksilön kohdalla syrjäytymistä ja köyhyyden uhkaa. Toiseksi hyvä työllisyysaste tuo rahoituspohjan niille etuuksille ja palveluille, joille heikoimmassa asemassa olevilla on suurin tarve.

”Työllisyys on avainasemassa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta.”

Juho Saari vastaa Hetemäelle:

”Hetemäen vastaus on hänelle tyypillisesti sekä harkittu että yhteensopiva valtionvarainministeriön perinteisen lähestymistavan kanssa. Siinä työllisyyden vahvistaminen on parasta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistä ja vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Molemmat linjaukset ovat perusteltuja. Ne eivät kuitenkaan lämmitä niitä väestöryhmiä, jotka eivät pääse mukaan kasvun ja työllisyyden tuomaan myönteiseen kehitykseen.”

”Yhteiskunnallisten jännitteiden, joista muuten keskeisimmät ovat tutkimusten mukaan rikkaiden ja köyhien välillä, mainitseminen ei vielä nosta niitä tarkastelun ytimeen. Yhdenvertaisuus ja syrjäytyminen ovat tärkeitä teemoja, mutta ne eivät ole eriarvoisuuden ja köyhyyden synonyymeja.”

Väite 2: Raportti esittää veronkorotuksista näkemyksen, jota taloustiede ei tue

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen arvosteli sitä, että valtiovarainministeriön mukaan julkinen talous pysyy paremmassa kurissa menoja leikkaamalla kuin veroja nostamalla.

”Mikään talou­dellinen tutkimus ei tue näitä näkemyksiä niin voimakkaasti, että ne voisi nähdä neutraaleina virkamiesten suosituksina”, Kosonen kirjoittaa blogissaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kososen mukaan ministeriö vaikuttaa pelkäävän, että korkeammat verot johtavat merkittävään verotettavien tulojen alenemiseen. Ihmiset jättäytyisivät siis pois töistä, jos tuloveroastetta nostettaisiin. Kososen mukaan näin ei kuitenkaan taloustieteellisten tutkimusten mukaan tapahtuisi voimakkaasti. Kososen mukaan tuloveroasteen noston on havaittu johtavan yleensä varsin maltillisiin muutoksiin työmäärissä.

Tämä tarkoittaisi, että veroja voi kasvattaa. Tosin ihmiset eivät aina veronkorotuksista innostu tai edes pidä niitä oikeudenmukaisina. Tässä kohdassa mennään kuitenkin politiikan puolelle.

”Virkamiesnäkemysten ei pitäisi perustua poliittisiin näkemyksiin. Taloustieteellinen empiirinen tutkimus ei puolla näkemystä, että verojen korottaminen aiheuttaisi suurta vääristymää talouteen”, Kosonen sanoo.

Hetemäki vastaa kritiikkiin:

Kansliapäällikkö Hetemäki ei kiistä tutkimuksia, joihin Kosonen viittaa. Itse asiassa myös valtiovarainministeriön raportissa todetaan, että tuloverotuksen muutosten vaikutus tehdyn työn määrään ei ole – ainakaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä – koko väestön tasolla kovin suuri.

Verotuksen vaikutukset työllisyyteen ovat Hetemäen mukaan laajempia kuin se, että ihmisiltä menisi verojen takia yhtäkkiä halu tehdä työtä. Kireä verotus saattaa muun muassa kiihdyttää maastamuuttoa tai tehdä ulkomaisten osaajien houkuttelusta Suomeen vaikeaa.

Erityisesti Hetemäki vetoaa siihen, että kireä verotus vähentää ihmisten kannusteita kehittää osaamistaan ja saada sitä kautta parempaa palkkaa. Tämä ei koske nykyään vain suppeaa huippuosaajien joukkoa vaan lähes kaikkia suomalaisia. Erityisesti pienituloisten kannusteet kehittymiseen ovat nyt Suomessa heikot.

”Meillä on muihin Pohjoismaihin nähden ankarat rajaveroasteet pienituloisilla”, Hetemäki sanoo.

”Osaamisen pitää kannattaa riittävästi, jotta sitä syntyy riittävästi. Kaikkien pitää pysyä osaamisen kelkassa mukana.”

Marginaaliverojen alentaminen voi Hetemäen mukaan myös auttaa tulonmuunto-ongelmaan eli siihen, että ihmiset kanavoivat ansiotuloja pääomatuloiksi.

”Sen takia meillä on Suomessa tilanne, että hyvin varakkaat ihmiset voivat maksaa hyvin vähän veroja, koska he ottavat tulonsa pääomatuloina. Kun ansiotuloveroja alennetaan, se vähentää tulojen kanavoimista pääomatuloiksi. On syytä tarkastella myös pääomatuloverotusta. Nykyinen osinkoverotus antaa vääränlaisia kannustimia ja ohjaa kanavoimaan tuloja pääomatuloiksi ansiotulojen sijaan.”

Kosonen vastaa Hetemäelle:

”Verotettavan tulon joustolla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kaikki verotettava tulo joustaa verojen mukaan. Tutkimuksessa on havaittu jouston olevan melko pieni. Tällöin verojen noston vastaisuutta ei voi perustella suurilla käyttäytymisvaikutuksilla.”

”Hetemäen vastauksessa vaikuttaa vähän ristiriitaiselta, että hän samaan aikaan myöntää tutkimuksen tuottavan pieniä joustoja ja toisaalta että kireämpi verotus johtaisi osaamisen vähenemiseen tai maastamuuttoon. Jousto ottaa huomioon myös tällaiset käyttäytymiset, eikä niiden siis havaita olevan suuria.”

”Olen Hetemäen kanssa samaa mieltä siitä, että tulonmuuntoa pääomatulon ja ansiotulon välillä tulisi vähentää. Luonnollisin vaihtoehto olisi tarkastella pääomatuloverotusta, esimerkiksi tekemällä siitä progressiivisen. ”

Väite 3: Raportti vähättelee ilmastonmuutosta

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen ei pitänyt ilmastonmuutoksen saamaa painoarvoa raportissa riittävänä. Hän huomautti Twitterissä, että ilmastonmuutosta käsitellään raportissa vasta 11:nnessä luvussa.

”Myös talous­politiikassa pitäisi nostaa ilmaston­muutos aktiivisesti suurempaan asemaan”, Kärkkäinen kirjoitti.

Hetemäki vastaa kritiikkiin:

Hetemäki muistuttaa, että ilmastonmuutosta käsitellään heti alun tiivistelmän toisessa kappaleessa, joka kuuluu näin: ”Seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana Suomella on kuitenkin edessään monia vaikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologinen murros ja korkea rakenteellinen työttömyys.”

”Tiivistelmän taulukossa se on mainittu heti toisena Suomen uhkana. Ensimmäinen on ’Maailmantaloudesta tai -politiikasta Suomeen leviävät häiriöt’.”

Ilmastonmuutos myös mainitaan useaan kertaan raportin alkupään yleisissä osioissa. Raportti on rakennettu niin, että siinä käsitellään järjestyksessä Suomen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat. Sivulta 162 alkavassa uhkat-osiossa ilmastonmuutos käsitellään heti ensimmäisenä.

Kärkkäinen vastaa Hetemäelle:

”Ilmastonmuutoksen huomioimisessa valtiovarainministeriö on edennyt positiiviseen suuntaan. Vuoden 2015 virkamiespuheenvuorossa ilmastonmuutosta ei käsitelty lainkaan. Jos kuitenkin verrataan väestön ikääntymisen vaikutuksia kuvaavien kestävyysvajelaskelmien saamaan huomioon, on ilmastonmuutos edelleen marginaalissa.”

”Itse toivon, että ilmastonmuutos saisi vielä laajemman huomion myös talouspoliittisessa keskustelussa, koska se tulee vaikuttamaan merkittävästi myös suomalaisten kotitalouksien elämään. Tässä vaikutusta on myös median valinnoilla. Julkisuuteen nouseviin teemoihin voi tosin vaikuttaa myös se, että valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron julkaisutilaisuudessa ei ilmastonmuutosta käsittelevää riskiosiota esitelty lainkaan.”

Tästä on kyse

Virkamiesten puheenvuoro


 Valtiovarainministeriön virkamiehet julkistivat maanantaina puheenvuoronsa Suomen talouden tilasta.

 Raportti arvioi tulevan vaalikauden talouspolitiikan lähtökohtia. Virkamiehet esittävät raportissa näkemyksiään keskeisistä politiikkavalinnoista.

 Raporttia on pidetty painavana politiikan ohjaajana, ja raportin vaikutusvallan takia sitä on myös kritisoitu ahkerasti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    3. 3

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    5. 5

      Iivo Niskanen kaatui mutta pinnisti takaisin kärkiryhmään – HS seuraa hetki hetkeltä yhdistelmäkilpailua

    6. 6

      Donald Trump palkittiin huonoimpien elokuvien Razzie-palkinnoilla – huomiota sai myös Trumpin ”loputon pikkumaisuus”

    7. 7

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    8. 8

      Tiede tarjoaa valoisan tulevaisuuden: Syöpä pysäytetään, lihaa saadaan ilman tappamista ja hiilidioksidi otetaan hyötykäyttöön

      Tilaajille
    9. 9

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä –”Nyt on tilanne se, että 150 metriä kävelen helposti”

    10. 10

      Udo Kier on näytellyt maailman arvostetuimmissa elokuvissa ja satoja miljoonia tuottaneissa kassamagneeteissa, ja nyt hän on tykästynyt suomalaiseen Timoon

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    4. 4

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    5. 5

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    6. 6

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    7. 7

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    8. 8

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    9. 9

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    10. 10

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    6. 6

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    7. 7

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää