Politiikka    |   Kommentti

Rienausta vai sankarin ansaitsemaa kunniaa? Matti Nykäsen valtiolliset hautajaiset olisivat paluuta menneeseen Suomeen

Ajatus virallisesta Suomesta seuraamassa joukolla Helsingin keskustassa kulkevaa viihdetaiteilijan tai urheilijan arkkua ei kuulosta mahdottomalta – vaikkakin yhä viime vuosikymmenien valossa erikoiselta, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen kommentissaan.

Kun mäkihyppääjä Matti Nykäsen maanantaina kerrottiin kuolleen, Suomi kohahti.

Sosiaalisessa mediassa hyppääjää muistelivat niin poliitikot, urheilijat kuin tavalliset suomalaisetkin. Muistettiin hyppy Oslon sumuisesta mäestä, joka teki Nykäsestä urheilusankarin. Muistettiin Calgaryn voitokkaat olympialaiset, jotka tekivät hänestä supertähden. Muistettiin urheilun jälkeinen sekava elämä, johon mahtui laulu-ura, viihdeuutisten materiaaliksi kaupallistettu elämä, Seiskan kannet, pahoinpitelyjä, kaksi vankilatuomiotakin. Kaikki muistettiin, vaikka osa muistoista tuntui vasta kuolleen kohdalla pahalta.

Nykäsen saattoi nähdä monessa valossa: yhtenä kaikkien aikojen talviurheilijoista, perheväkivallasta tuomittuna rikollisena tai median hyväksikäytön uhrina. Kaikki kulmat olivat totta.

Ei siis ihme, että urheiluministeri Sampo Terhon (sin) ehdotus Nykäsen valtiollisesta hautaamisesta sai ristiriitaisen vastaanoton. Onko Nykänen tarpeeksi valtiollinen hahmo valtiollisiin hautajaisiin? Entä ovatko hänen saavutuksensa tarpeeksi isoja? Ja entä rikostausta, voiko sen saada anteeksi vai tekeekö se tällaisesta korottamisesta kansakunnan kaapin päälle mahdotonta?

Terho ehdotti hautajaisia tiistaina, ja sai vastaansa erityisesti verkossa kritiikkiä. Tukeakin löytyi. Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo pyöritteli MTV3:n haastattelussa ulos epäselvän lausunnon, jonka saattoi tulkita jonkinlaiseksi tueksi valtiollisille hautajaisille.

”Täytyy tarkkaan harkita”, Orpo sanoi.

Yksinkertaisin ja kyynisin tulkinta Terhon ehdotuksesta on, että vaalit ovat lähellä.

Terhon edustamaa Sinistä tulevaisuutta uhkaa vaaleissa gallupien perusteella lähes totaalinen poliittinen tuho. Siksi puolue ottaa nyt kaiken irti ministerinpaikoistaan, ja vetää esiin kaikki mahdolliset oljenkorret, joilla se voi nostaa profiiliaan. Puolue on viime aikoina muun muassa esitellyt maahanmuuttolinjaa, joka voisi edellyttää Suomen eroa tukusta kansainvälisiä sopimuksia, ja vain pari viikkoa sitten Terho lupaili opiskelijoille opintotuen tulorajojen poistoa.

Hallituskumppaneille kuvio on kiusallinen, erityisesti hautajaisten kohdalla. Ehdotuksen torppaaminen näyttäisi Nykäsen vähättelyltä. Sen hyväksyminen taas varmasti ärsyttäisi monia kokoomuksen ja keskustan kannattajia, joiden mielestä valtiolliset hautajaiset kuuluvat kaikkein arvokkaimmille valtiomiehille. Houkutus on varmasti suuri siirtää harkinta sopivalle virkamieskomitealle, joka saa vähin äänin torpata Terhon ehdotuksen.

Jos unohtaa poliittisen pelin, ehdotuksen voi myös yrittää asettaa historialliseen kontekstiin. Voisiko Nykänen ansaita valtiolliset hautajaiset?

Takavuosina Suomessa haudattiin valtion varoilla monenlaisia ihmisiä, myös urheilijoita ja taiteilijoita. Mannerheimin (1951) ja Kekkosen (1986) juhlalliset hautajaiset muistetaan, mutta valtion nimissä hautaan on pantu myös esimerkiksi arkkitehti Eliel Saarinen (1950), säveltäjä Jean Sibelius (1957), näyttelijä Tauno Palo ja olympiavoittaja Ville Ritola (1982), mestaripelimanni Konsta Jylhä (1984) ja rillumarei-tähti Esa Pakarinen (1989).

Lentävästä kalakukosta ja Pekka ja Pätkä -elokuvista tunnetun Pakarisen hautajaiset olivat valtiollisen hautaamisen historiassa jonkinlainen käännekohta. Vuonna 1989 hallitus päätti iltakoulussaan, että valtiollisista hautajaisista tehdään taas todella valtiolliset, ja niitä järjestetään lähinnä presidenteille. Poikkeustapauksissa voidaan haudata esimerkiksi pitkäaikainen pääministeri tai eduskunnan puhemies. Muuten kriteerit asetettiin mahdollisimman korkealle. Hallituksen päätöksessä annetaan kriteeriksi tieteen Nobel-palkinnon saaminen:
Jos Matti Nykänen päätettäisiin haudata valtiollisesti, olisi siis kyse jonkinlaisesta paluusta aikaan ennen vuoden 1989 päätöstä. Tuon vuoden jälkeen valtiollisesti on haudattu esimerkiksi pääministeri Harri Holkeri ja presidentti Mauno Koivisto. Jos päätöstä hautajaisten vähentämisestä ei olisi tehty, samaan sarjaan olisi varmaankin aseteltu esimerkiksi vuonna 2001 kuollutta Pertti ”Spede” Pasasta.

Koska asia ei ole yksiselitteinen, kysyin mielipidettä historian tutkijoilta. Mitä ehdotuksesta haudata Nykänen valtiollisesti pitäisi ajatella?

”Avainsana tässä on valtio”, sanoo puhelimessa professori Laura Kolbe.

Hänen mukaansa hautajaisten yhteydessä pitää kysyä, mitä valtio kulloinkin edustaa. Hautajaisilla viestitään jonkinlaista itsenäisyyden tarinaa ja piirretään sen rajoja. Kolben mukaan viime ajat on ajateltu, että tähän tarinaan kuuluvat lähinnä poliittiset toimijat, jotka ovat olleet keskeisesti tekemisissä itsenäisyyden säilyttämisen kanssa. Presidentit, kenraalit tai pääministeri loksahtavat tähän sarjaan luontevasti.

”Mutta on ajasta kiinni, miten tulkitsemme valtion. Liittyykö tähän tarinaan viihde tai urheilu, minkälainen aura valtiolle annetaan”, Kolbe pohtii.

”Nämä ovat tulkinnanvaraisia asioita ja symbolisia kuvioita.”

Toinen historiantutkija, poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä taas pohtii, miten nykyaikainen koko valtiollisten hautajaisten konsepti on. Paraatit ja suuret eleet ovat tuttuja historiasta, mutta vieraampia länsimaille.

”Se on jonkinlaista valtion oman hännän nostoa, vanhanaikaisen valtiomallin korostamista, joka ei oikein sovi länsimaiseen mentaliteettiin”, Hentilä sanoo.

Jos Suomi haluaa, se voi vaihtaa valtiollisten hautajaisten vaihdetta. Tätä valtiolliset hautajaiset Matti Nykäselle merkitsisivät: vaihdosta, jonka jälkeen olisi vaikea perustella, miksi muita viihteen tai kulttuurin suurnimiä ei haudattaisi vastaavin menoin. Suurten ikäluokkien hiipuessa Suomesta poistuu vaikkapa kulttuurin piiristä monta nimeä, jotka asettuvat vähintään samaan sarjaan.

Jos Orpo, Juha Sipilä ja Terho haluavat, he voivat liittää viihdekulttuurin ja urheilun hautajaisilla osaksi ”itsenäisyyden suurta tarinaa”, mutta päätös on Matti Nykästä suurempi. Kun kerran on siirrytty vain poliitikkojen valtiolliseen hautaamiseen, urheilijan ottaminen mukaan olisi linjanmuutos.

Toisaalta Suomi elää viihdesankarien aikaa, ja jonkinlainen valtiollinen jylhyys ja vakavuus on taas suosiossa. Jos someajan tavan kokea tunteita vahvasti ja aidosti yhdistää tähän, ajatus virallisesta Suomesta seuraamassa joukolla Helsingin keskustassa kulkevaa viihdetaiteilijan tai urheilijan arkkua ei kuulosta mahdottomalta – vaikkakin yhä viime vuosikymmenien valossa erikoiselta.

Sitten on tietysti vielä kysymys siitä, viekö risainen tausta ihmiseltä oikeuden tulla muistetuksi suurimmista saavutuksistaan. Voiko perheväkivaltaan syyllistyneelle ihmiselle antaa suuren valtiollisen kunnianosoituksen? Vai saako synnit kuolemassa anteeksi?

Tähän tuskin löytyy yhtä oikeaa vastausta. Puhelimessa professori Kolbe muistuttaa, että aina kun pohditaan titteleitä tai kunniamerkkejä, arvioidaan myös ihmisen koko elämäntyötä. Toisaalta edes suurimmat sankarit ovat harvoin vain yksioikoisen hienoja ihmisiä – pikemminkin päin vastoin. Kysymykset ovat herkkiä, ja vaikeita vastattaviksi.

Ratkaisu koko ongelmaan tosin saattaa löytyä hallituksen päätöksestä vuodelta 1989. Valtiollisten hautajaisten lisäksi virallisella Suomella on monia muitakin tapoja osoittaa kunniaa kuolleelle: esimerkiksi laskemalla haudalle valtioneuvoston seppele tai lähettämällä hautajaisiin edustajiksi ministeri tai ministereitä. Vapaaehtoinen tällaiseen tehtävään lienee ainakin Sampo Terho.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailman pienin poikavauva pääsee sairaalasta yli puolen vuoden jälkeen kotiin Japanissa

    2. 2

      Opettajaansa seksuaalisesta häirinnästä syyttänyt nuori nainen poltettiin elävältä Bangladeshissa

    3. 3

      Poliisi selvittää: Miten auto on onnistuttu ajamaan kahden aidan ahtaaseen väliin kyljelleen?

    4. 4

      Uudet kansanedustajat häkeltyvät Helsingin asunto­markkinoista: ”Ei sitä yksiötä noin vaan napata”

    5. 5

      Kriisienratkaisu­järjestö CMI Hussein al-Taeen kirjoituksista: ”Epäasiallinen kommentointi ei ole hyväksyttävää rauhanvälityksen ammattilaisille”

    6. 6

      Yhdysvaltalais­mies rakensi kodin tolpan nokkaan avomerelle, ja nyt häntä uhkaa kuoleman­tuomio Thaimaassa

    7. 7

      Nämä ovat Helsingin upeimmat työpaikat

    8. 8

      Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koe­kuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

      Tilaajille
    9. 9

      Mies kuoli hirvikolarissa Lappeenrannassa

    10. 10

      Ensimmäinen muovisiima löytyi merestä Islannissa 1957 – sen jälkeen meret ovat täyttyneet roskasta ja mikromuovia lentää jo ilmavirroissakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi selvittää: Miten auto on onnistuttu ajamaan kahden aidan ahtaaseen väliin kyljelleen?

    2. 2

      Timo Soini erehtyi luullessaan, että äänestäjät noudattaisivat hänen toiveitaan

    3. 3

      Uudet kansanedustajat häkeltyvät Helsingin asunto­markkinoista: ”Ei sitä yksiötä noin vaan napata”

    4. 4

      Miltä kuulostaisi viiden euron neliö­vuokra pää­kaupungin keskustassa? Wien keksi, miten asuminen pysyy halpana

    5. 5

      Yhdysvaltalais­mies rakensi kodin tolpan nokkaan avomerelle, ja nyt häntä uhkaa kuoleman­tuomio Thaimaassa

    6. 6

      Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koe­kuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

      Tilaajille
    7. 7

      Nämä ovat Helsingin upeimmat työpaikat

    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Matti Nykänen varoitti suomalaisia haalimasta omaisuutta, ja suomalaiset uskoivat: osakkeisiin ja rahastoihin sijoitettiin keski­määrin 42 euroa henkeä kohti, raha­peleihin 570 euroa

    10. 10

      Opettajaansa seksuaalisesta häirinnästä syyttänyt nuori nainen poltettiin elävältä Bangladeshissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää