Perustus­laki­valiokunnan sote-kokouksessa saatetaan määrittää hallituksen tilin­päätös

Aikaraja häämöttää, mutta kohtaako sote-uudistus kohtalonsa jo sitä ennen?

Jälleen tällä viikolla toimittajat parveilevat eduskunnan käytävällä ja kamerat kuvaavat perustus­laki­valio­kunnan ovea, kun ratkaiseva hetki maakunta- ja sote-uudistuksen kannalta lähestyy.

Perustuslakivaliokunta kokoontui maanantaina kello 12 ylimääräiseen kokoukseensa, jossa on määrä viimeistellä valiokunnan lausunto ja uudistusta koskeviin lakeihin tehtävät muutokset. Aikaa kokoukselle oli maanantaina varattu iltakahdeksaan asti, mutta valmista ei tullut ja työtä jatketaan vielä ainakin tiistainahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005997781.html.

”Tulee kova vääntö”, tuntuu joka tapauksessa olevan henki valiokunnassa. Hermot ja poliittiset intohimot alkavat kiristyä myös yleensä yhteiseen parlamentaariseen tahtoon pyrkivän perustuslakivaliokunnan sisällä, kun aika käy vähiin. Sote-uudistus on hallituksen päähanke, ja sen tulos määrittää koko vaalikautta.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai mietintöluonnoksensa sote-uudistuksen ydinlaeista valmiiksi marraskuun alkupuolella, minkä jälkeen perustuslakivaliokunta on käynyt niitä läpi. Ydinlaeiksi kutsutaan maakuntien perustamista, sote-palveluiden tuottamista sekä sote-palveluiden valinnanvapautta koskevia esityksiä.

Sitovia muutosesityksiä lakiesityksiin perustuslakivaliokunta hyvin todennäköisesti esittää. Eri arvioiden mukaan pykälämuutosesityksiä eli ponsia on tulossa kymmenkunta tai enemmänkin, mutta avoinna on, miten vakavia ne ovat.

Jos ponsia on paljon ja ne ovat luonteeltaan monimutkaisia ja hankalia, käy selväksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan aika ei riitä muutaman viikon aikana niitä ratkomaan tyydyttävällä tavalla. Istuntokautta on jäljellä enää alle viisi viikkoa, jollei sitä jollain kommervenkillä pidennetä.

Ja vaikka viilattavat muutokset olisivatkin pieniä, on riskinä, että uudistus jumahtaa sote-valiokuntaan silti. Viime kevään ja syksyn se kävi kiivaita kokouksia, joista kantautui huutoahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005729071.html ja poistuttiin välillä itkemäänhttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005853104.html. Kykenisikö sote-valiokunta nyt yhteistyöhön?

Ratkottavana eduskunnassa on edelleen samat lakipaketin ongelmat, joita pohdittu jo vuosia. Riittääkö maakuntien rahoitus, toteutuuko kansalaisten yhdenvertaisuus eri puolilla maata, toteutuuko asiakkaan oikeusturva ja vaaditaanko EU:n kanta asioihin?

Ratkaisuiksi on taustakeskusteluissa esitetty rahoituksen kriteerien löysentämistä tai valinnanvapauden lykkäämistä entisestään. Niin tehtiin viimeksi jo viime vuonna, ja myöntyminen siihen uudestaan voisi olla kokoomukselle vaikeaa. Myös maakuntien määrän pienentäminen on ollut esillä, mutta keskustalle se olisi suuri tappio.

Pohjimmiltaan kyse on siitä, millaisen kokonaisuuden palaset yhdessä luovat: takaako julkinen valta vastaisuudessakin kaikille riittävät ja yhtäläiset terveyspalvelut?

Oman sävynsä sote-keskusteluun ovat tuoneet viime viikkoina ilmi käyneet ongelmat ikäihmisten hoidossa ja sen valvonnassa. Eduskuntakäsittelyssä halutaan varmasti nyt kiinnittää erityistä huolta valvonnan toteutumiseen uudistuksessa.

Muun muassa terveydenhuollon valvontatehtävät on uudistuksessa aiottu siirtää vuonna 2021 aloittavalle valtion lupa- ja valvontavirastolle. Virastoa koskevat lakiesitykset jäävät kuitenkin hyvin todennäköisesti tällä vaalikaudella käsittelemättä, mikä aiheuttaa monimutkaisuutta jo nyt käsiteltävien ydinlakien osalta.

Ilmassa on ollut myös ajatus, että vaikka notifikaatio eli oikeusvarmuusilmoitus EU:n kilpailuoikeuden kannalta ongelmallisten osien suhteen tulisikin tehdä, sote-uudistus voisi silti edetä. Tällöin ongelmallisilta osiltaan lait tulisivat voimaan vasta vastauksen saamisen jälkeen.

Joka tapauksessa on selvää, että vain maakunta- ja sote-uudistuksen ydinlait valmistuvat eduskunnasta tänä keväänä, jos nekään.

Maakunnille muita tehtäviä, kuten työvoimapalveluita ja aluesuunnittelua siirtävät lait jäävät tältä eduskunnalta lähes varmasti käsittelemättä. Niiden avaaminen herättää varmasti hallitusneuvotteluissa suuria intohimoja, varsinkin, jos Sdp:stä tulee hallituspuolue.

Se aiheuttaa uudistukselle joka tapauksessa epävarmuutta, sillä kukaan ei tiedä, mitä kaikkea maakunnat lopulta tekevät ja miten tuleva hallitus vaalien jälkeen päättää asian ratkaista.

Silloin myös maakuntavaalit lykkääntyisivät jälleen hamaan tulevaisuuteen. Eri asiantuntija-arvioiden mukaan maakuntavaalien järjestäminen on vaikeaa, jos ei äänestettäessä ole tarkkaan tiedossa, mitä maakunnat tekevät.

Mutta se on vasta kaukaisuudessa. Hallituksen tilinpäätöksen määrittää tämä viikko. Tulee kova vääntö.