Politiikka

Sote-uudistuksen kaatuminen näyttää yhä toden­näköisemmältä – HS käy läpi, mitä tapahtuu, jos uudistusta ei taaskaan saada valmiiksi

”Sote kaatuu eteenpäin”, sanoivat poliitikot vuonna 2015. Niin he sanovat nytkin. HS kävi viiden kysymyksen avulla läpi, mitä se tarkoittaa.

Hallituksen koko vaalikauden ajama sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on vaikeuksissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee uudistusta parhaillaan, mutta aika on käymässä vähiin: istuntokautta on jäljellä vain neljä viikkoa.

Näyttää yhä todennäköisemmältä, että sote-uudistusta ei saada tälläkään vaalikaudella valmiiksi. Poliitikot ja virkamiehet puhuvatkin jo siitä, kuinka ”sote kaatuu eteenpäin” eli, että maakunnissa valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistelleet prosessit jatkuvat aluetasolla edelleen ilman lainsäädännön kokonaisuudistustakin.

”Jos tämä johonkin kaatuu, niin eteenpäin”, sanoi sote-uudistuksesta perustuslakivaliokunnan nykyinen varapuheenjohtaja, keskustan veteraanikansanedustaja Tapani Tölli – neljä vuotta sitten, keväällä 2015, kun hän oli valiokunnan jäsen.

Myös silloin puhuttiin laajalti soten eteenpäin kaatumisesta, kun sote-esitys kaatui jälleen kerran hallinnon ja rahoituksen järjestämiseen liittyneisiin perustuslaillisiin ongelmiin.

Nyt tilanne vaikuttaa samanlaiselta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on eri tavoin yritetty toteuttaa nyt jo yli puolitoista vuosikymmentä.

Mitä siis tapahtuu, jos sote – taas – kaatuu? HS kokosi vastaukset viiteen kysymykseen.

Mitä sosiaali- ja terveyspalveluille tapahtuu?

Ei kaatumisesta mitään kaaosta synny eivätkä palvelut kuihdu. Sitähän ”eteenpäin kaatuminen” sote-kielessä tarkoittaa.

Lyhyellä aikajänteellä kuntien järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät joka tapauksessa ennallaan. Kuntien välinen yhteistyö tulisi kuitenkin tiivistymään, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

”Osissa alueita se johtaa hallinnollisiin ratkaisuihin, joka voi olla vaikkapa kuntayhtymä, tai muuhun sopimukselliseen yhteistyörakennelmaan.”

Hallituksen suunnitelmassa maakunta- ja sote-uudistusta on rakennettu 18 maakunnan pohjalle. Jokainen alue on edennyt asiassa jokseenkin omaan tahtiin – osa alueista vauhdikkaammin, osa hitaammin.

Esimerkiksi Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa on jo valmiiksi integroitu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelut yhden johdon ja yhden budjetin alle.

Näissä maakunnissa on jo paljon valmista. Palveluiden trimmaamista jatketaan edelleen, jos nyt eduskunnassa olevat esitykset kaatuvat, Myllärinen sanoo.

Talous on silti joka kuntayhtymässä tiukilla väestön ikääntyessä. Uudenmaan muutosjohtaja Markus Sovalan arvion mukaan se aiheuttaa vaikeuksia: päätöksenteko on vaikeaa kun rahat loppuvat. Isot kaupungit selviävät, mutta kuntayhtymiin nojaava kasvu-Suomen ulkopuolinen maa on kovilla.

”Miten kunnat hyväksyvät, että niiden rahoitusosuuksia nostetaan?”

Sovalan mukaan uusia kuntayhtymiä alkaa pulpahdella esiin heti, jos tulee vahvistettu tieto, että sote kaatuu eduskunnassa. Toisaalta myös ennestään riitaisissa kuntayhtymissä voi nousta painetta irtautua yhteistyöstä.

Joka maakunnassa on joka tapauksessa keskusteltu vaihtoehdoista, Myllärinen sanoo.

”Suunnitelmia julkisuuteen ei vain ole ehkä tuotu, eikä ole ollut syytä tuoda. Ei varmaan kukaan housut kinttuun jää tässä.”

Sovala muotoilee asian toisella tavalla. Hän näkee sote-sekavuuden hallinnollisena sekavuutena, mistä ei seuraa kansalaiselle sen suuremmin näkyviä asioita.

”Ei tämä mikään Napoli ole, missä roskat voidaan jättää puoli vuotta keräämättä.”

Jatkuvatko palveluiden ulkoistukset?

Jatkuvat, ainakin jossakin määrin – ehkä isomminkin.

Hallitus jatkoi viime vuoden lopulla kuntien ulkoistuksia rajoittavaa lakia vuoden 2022 loppuun asti. Lain mukaan sote-palvelujen ulkoistussopimuksiin on lisättävä irtisanomisehto, jos sopimuksen vuotuinen arvo on yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vuotuisista sote-menoista. Lakia kiristettiin, kun Meri-Lapin kunnat ulkoistivat osia alueen keskussairaalan toiminnasta ja perusterveydenhuollosta.

Lisäksi voimassa on laki, joka velvoittaa kunnat järjestämään sote-palvelut vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjalla. Aluehallintovirastot on ohjeistettu tarkkailemaan alueillaan, että ulkoistukset pysyvät lain määrittämissä puitteissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan ulkoistaja joutuu hyvin tarkkaan pohtimaan, mitä ulkoistetaan ja miten.

”Siinä ei pysty koko terveydenhuoltoa tai sosiaalitointa ulkoistamaan, vaan joudutaan miettimään, mikä on tähdellinen osuus, joka halutaan ulkoistaa.”

Osaulkoistuksia tullaan kuitenkin näkemään, vaikka kokonaisulkoistukset on lailla pyritty sulkemaan pois mahdollisuuksien kirjosta.

”Ulkoistuksia pystytään tekemään ja on järkevääkin tehdä, ilman muuta”, Varhila sanoo.

Mahdollisuus myös kokonaisulkoistuksille on kuitenkin olemassa, sanoo Sovalan kollega, Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Nykylaki edellyttää isoihin ulkoistuksiin irtisanomisehtoa, jota voidaan käyttää, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.

Jos lait eivät kuitenkaan mene läpi, kunnat voivat Aronkydön mukaan ulkoistaa palvelujaan vapaasti, koska pelkoa irtisanomisperusteen soveltamisesta ei ole.

”En tiedä, ovatko kunnat tämän huomanneet. Yksityiset palveluntuottavat tulevat lähestymään kuntia, kun soten kohtalo on selvillä.”

Onko maakuntien valmistelutyö valunut hukkaan?

Ympäri Suomen sote- ja maakuntauudistus on vaatinut satamäärin virkamiehiä suunnittelemaan muutosta. Työ on pitkälti käyttökelpoista, vaikka uudistus ei nyt toteutuisikaan, sanoo Uudenmaan Sovala.

Hän puhuu siltamallista, jossa maakuntaa suunnitelleet virkamiehet suunnittelevat samalla asioita, joita voidaan toteuttaa jo ennen maakunnan perustamista. Nyt tämä työ tulisi käyttöön. Itse Sovala sanoo todenneensa jo viime vuonna, ettei hallituksen uudistuksen läpimeno ole todennäköistä.

”Ei voi jäädä odottamaan, että seuraava hallitus uudistuksen tekee. Kyllä tässä pitää nyt kerätä kasaan se, mitä on tehtävissä, ennen kuin uudistus tulee”, Sovala sanoo.

Sekä Myllärinen että Sovala toivovat, että hallitus osoittaisi maakunnissa käynnissä olevalle jatkovalmistelulle rahaa. Asia nousi esiin muun muassa Kuntaliiton puolueille järjestämässä paneelissa tällä viikolla.

”Jos tulossa on lähes puolen vuoden katkos, tarvitaan jokin näkymä siitä, miten kunkin yksittäisen maakunnan sote-valmistelua voi jatkaa. Valmisteluorganisaatioissa on satoja määräaikaisella työsuhteella olevia valmistelijoita, joita ilman uudistus ei etene”, Myllärinen sanoo.

Sovalan mukaan ei olisi reilua, jos nykyhallitus jättäisi sote-sopan hellalle ja nostaisi kädet pystyyn, jos uudistus kaatuu.

”Heidän pitää sanoa, että valmistelua pitää jatkaa, ja varmistaa valmistelulle rahoitus.”

Varhilan mukaan ministeriössä ei ole keskustelua asiasta tai rahoituksesta virallisesti käyty, mutta sanoo kuulleensa toiveista.

Sinänsä varasuunnitelmia ministeriössä kaatumiselle on.

”Jokaisella johtavalla virkamiehellä täytyy olla vaihtoehdot A, B ja C pöytälaatikossa, mutta emme ole virallisesti saati epävirallisesti talon sisällä niitä käsitelleet.”

Keskittyvätkö palvelut entisestään?

Riippuu palveluista, sanoo Varhila. Keskittymistä niiden osalta on tapahtunut jo tällä vaalikaudella muutenkin, hän huomauttaa.

Näin on käynyt erikoissairaanhoidon kohdalla, jolloin puhutaan esimerkiksi syöpähoidoista tai kirurgiasta.

”Ihmiset pääsevät yhä laadukkaampien palveluiden piiriin, olkoonkin, että ne voivat olla etäämpänä.”

Vaativan sosiaalihuollon osalta Varhilan mukaan palvelut eivät lähtökohtaisesti keskity tiettyihin keskuksiin, mutta erityisen vaativa osaaminen kylläkin.

Myllärisen mukaan kunnissa joudutaan kyllä palveluverkkoa tarkastelemaan, jos talous on tiukilla.

”Siellä haetaan myös muita säästökeinoja, kuten kiinteistöistä tai jossain määrin myös henkilöstöstä.”

Tuleeko sote-uudistusta koskaan?

Ministeriöiden virkamiehet painottavat, etteivät he halua perustuslakivaliokunnan käsitellessä uudistusta ottaa osaa entä jos -spekulointiin. Siitä syystä esimerkiksi valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg ei suostunut haastateltavaksi juttuun. Varhila sanoo olevansa optimistinen kokonaisuudistuksen läpimenon suhteen.

Sovalan mukaan uudistus tulee kyllä jossain vaiheessa. Hän pitää puolueiden malleja suhteellisen samanlaisina ja katsoo niiden eroavan vain pieniltä osin toisistaan.

Uudistus pohjautuu Sovalan mukaan joka tapauksessa itsehallintoalueisiin ja jonkinlaiseen valinnanvapauteen. Nykymallin valinnanvapautta hän kutsuu ”äärimmäiseksi”. Gallup-johdossa olevan Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on sanonut, että sote pitäisi viedä parlamentaariseen valmisteluun ensi vaalikaudella. Tätä Sovala ei kannattaisi, sillä se lykkäisi uudistusta vähintään vuodella.

Sote-uudistuksen tarkat askelmerkit tulisi hänen mukaansa määrittää jo hallitusohjelmassa, muuten työstä tulee vaikeaa. Siksi parlamentaarinen yhteistyö pitäisi hakea jo ennen hallitusohjelman hyväksymistä.

”Olen itse uskossa, että uudistus seuraavalla hallituskaudella tulee. Tässä pitää mahdollisimman pienillä vaurioilla pystyä elämään.”

Oikaisu 15.2. klo 14.48: Kirjoituksen aiemmassa versiossa oli lause: ”Mahdollisuus myös kokonaisuudistuksille on kuitenkin olemassa, sanoo Sovalan kollega, Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkytö.” Todellisuudessa Aronkytö sanoi, että mahdollisuus kokonaisulkoistuksille on olemassa.

Tästä on kyse

Kaatuuko sote?


 Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen jättihanketta eli sote- ja maakuntauudistusta. Valiokunta kokoontuu jälleen perjantaina.

 Jos perustuslakivaliokunnan näkemys uudistuksesta on kriittinen ja se vaatii paljon muutoksia lakiesityksiin, on todennäköistä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehdi muutoksia tehdä vaalikauden loppuun mennessä. Se tarkoittaisi sote-uudistuksen kaatumista.

 Eduskunnan istuntokausi loppuu 15. maaliskuuta eli kuukauden päästä. Puhemies Paula Risikko (kok) sanoi keskiviikkona, että hän tarkastelee helmikuun lopussa, tarvitseeko istuntokautta venyttää muutamalla päivällä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    6. 6

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    7. 7

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    8. 8

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    9. 9

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    10. 10

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää