Suuryritysten pää kääntyi: Elinkeinoelämän päälobbari vaatii kunnianhimoisia ilmastotavoitteita

Kuka tässä on äänessä?

”Energiaintensiivisen teollisuuden huoli kilpailukyvystä pitää ottaa tosissaan, mutta ilmastonmuutos on niin valtava riski ja haaste meille kaikille, että huolta ei saa käyttää perusteena sille, että emme asettaisi kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.”

”80 prosenttia maailman primäärienergiasta tulee fossiilisista. Maailman energiajärjestön ennusteen mukaan osuus putoaa ehkä kymmenen prosenttiyksikköä vuoteen 2040 mennessä. Eihän se ole ollenkaan riittävän nopea vauhti. Kulmakertoimen muutos pitää saada aikaan mahdollisimman nopeasti.”

”Tässä on niin kiire, että emme voi jäädä odottamaan 10–20 vuodeksi ja ajatella, että teemme kaiken sitten viimeisen kymmenen vuoden aikana.”

Onko se Sitran asiantuntija? Vihreä poliitikko tai ympäristöjärjestön edustaja? Ei, se on yrityskentän ykkösnyrkin, Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmarkhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+lundmark.

Lundmark on energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja, mutta tässä haastattelussa äänessä nimenomaan EK-roolissaan. Niinpä hän puhuu koko jäsenkentän äänellä. Järjestö edustaa laajalti suomalaista yrityskenttää, vaikka Metsäteollisuus riitautuikin järjestön sisällä niin pahasti, että erosi. Jäseniin kuuluu muun muassa terästeollisuuden kaltaista raskasta teollisuutta.

Mistä lähtien Eteläranta 10 on puhunut ilmastopolitiikasta tähän sävyyn?

Lundmark myöntää, että viesti on muuttunut. Hänen mukaansa tähän on kaksi syytä: yrityskenttä on herännyt ilmastomuutoksen vakavuuteen, eikä enää ajattele ilmastonmuutoksen torjuntaa yksinomaan kustannuksena. Lundmarkin mukaan ilmastotoimiin kohdistuva ”torjuntamoodi” on poistumassa.

”Meitä on yhä enemmän sellaisia, jotka näkevät ilmastonmuutoksen paitsi tietysti isona uhkana kaikille, mutta samaan aikaan myös mahdollisuutena Suomelle ja suomalaisille yrityksille.”

Ihan täysin uusi viestintälinja ei vielä pidä. Kuukausi sitten HS:n haastattelussahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000005970862.html Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvolahttps://www.hs.fi/haku/?query=jaakko+hirvola vielä varoitti ilmastotoimista tuttuun sävyyn.

”Olen huolissani, miten käy meidän kansainvälisen kilpailukyvyn, kun nyt olemme ilmastoinnostuksessamme kovasti puhtaan maailman perään”, Hirvola sanoi.

Konkreettinen muutos oli, kun marraskuussa EK liittyi ajatushautomo Climate Leadership Coalitionin (CLC) aloitteeseen, jonka mukaan EU:n ilmastopolitiikkaa pitää kiristää niin, että tavoitteena on pitää lämpeneminen 1,5 asteessa. Se on kova tavoite, ja linjassa ilmastotutkijoiden viestien kanssa.

Lundmark ei EK:ta CLC:n aloitteeseen liittänyt. EK:n hallituksen puheenjohtajaksi hänet valittiin päivä CLC-uutisen jälkeen.

”Tämä aloite on tullut järjestön sisältä ja jäsenliitoista”, Lundmark sanoo.

Kun EK:n pää kääntyy, silloin kääntyy monen muunkin pää. Kuukausi sen jälkeen, kun EK ilmoitti omasta ilmastositoumuksestaan, kahdeksan eduskuntapuoluetta julkaisi oman yhteisen ilmastolinjauksen, jossa puolueet niin ikään sitoutuvat ajamaan EU:ssa 1,5 asteen tavoitetta.

Lundmark kiittelee linjausta.

”Se on poikkeuksellisen vahva signaali.”

Hänen mukaansa linjaus tarjoaa yritysten kaipaamaa ennakoitavuutta.

”Tarvitsemme Suomen ilmastopolitiikalle sellaisen kehyksen, että se on riittävän ennakoitava, jotta yritykset uskaltavat investoida. On lupaava merkki, että ilmastolinjausta lähti nyt tukemaan näin laaja joukko puolueita.”

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on kaunis iskusana, mutta mitä se EK:n tapauksessa tarkoittaa? Millaista ilmastopolitiikkaa järjestö konkreettisesti haluaa?

Tiivistetysti: EU:n pitää tavoitella isoja päästövähennyksiä, mutta se pitää tehdä Euroopan laajuisin, markkinaehtoisin ratkaisuin.

”Tavoitteena pitää olla reilu, mahdollisimman tasapuolinen kilpailuympäristö, jossa esimerkiksi hiilivuotoriski on jollain tavalla hallittavissa”, Lundmark sanoo.

Onko EK valmis siihen, että Suomi etenee ilmastopolitiikan eturintamassa?

”Suomi voi toimia eturintamassa siinä, että vaikutamme komissioon ja muihin EU-instituutioihin, jotta 2050-visio ja vuosien 2030 ja 2040 välitavoitteet ovat kunnianhimoisia. Siinä voimme ilman muuta olla eturintamassa.”

Kansallisissa toimissa pitäisi Lundmarkin mukaan kuitenkin olla varovainen. Jos niitä tehdään, niitä ei pitäisi kohdistaa päästökaupan alaisille sektoreille eli teollisuuteen ja energiantuotantoon, vaan esimerkiksi liikenteeseen ja maatalouteen.

EU:n laajuisen päästökaupan laajentamista EK kannattaa. Mutta voisiko EK kannattaa päästökaupan ilmaisjaon lopettamista? Tällä hetkellä teollisuus saa suurimman osan päästöoikeuksista ilmaiseksihttps://www.hs.fi/talous/art-2000005558693.html.

”Tuo on vaikea kysymys”, Lundmark sanoo.

”Siinä pitää kuunnella herkällä korvalla teollisuuden huolia kilpailukyvystä. Ilmaisjakoa on perusteltu hiilivuotoriskillä. Teollisuuden vaatimus reilusta pelikentästä on oikeutettu.”

Ponnistukset Suomessa pitäisi siis EK:n mielestä laittaa EU-vaikuttamiseen. Siihen tarjoutuu oiva tilaisuus, kun Suomi ottaa kesällä hoitaakseen EU:n puheenjohtajamaan tehtävät.

”Puheenjohtajakausi on ihan keskeistä aikaa, kun vaikutamme seuraavan komission työlistaan.”

EU-tason päätöksiä vaikeuttaa se, että ilmastopolitiikan kiristyksillä on vaikutusvaltaisia vastustajia. Yksi keskeinen niistä on EK:n eurooppalainen kattojärjestö BusinessEurope. Lundmark itse istuu parhaillaan järjestön hallituksessa.

Hän myöntää, että järjestö on jarrulinjalla, ja sanoo yrittävänsä vaikuttaa asiaan.

”Se olisi hyvin tärkeää, että saisimme BusinessEuropen näiden tavoitteiden taakse.”

Viisi kysymystä Pekka Lundmarkille

1. Ketä lobbasit viimeksi?

EU:n ilmastokomissaaria Miguel Arias Cañeteahttps://www.hs.fi/haku/?query=miguel+arias+canetea. Tapasimme hänet yhdessä ruotsalaisen Vattenfallin ja norjalaisen Statkraftin toimitusjohtajien kanssa ja lobbasimme EU:lle kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita vuodelle 2050.

2. Kuka poliitikko ansaitsee kehut?

Osmo Soininvaarahttps://www.hs.fi/haku/?query=osmo+soininvaara. Energia- ja ilmastokeskustelua vaikeuttaa se, että ei ymmärretä eri asioiden välisiä yhteyksiä. Soininvaaran kirjoituksista näkee, että hän selkeästi ymmärtää asian systeemisen luonteen.

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

Eric Riesinhttps://www.hs.fi/haku/?query=eric+riesin The Startup Way. Kirja kuvaa, miten isoihin yrityksiin on rakennettavissa nopealiikkeinen, startup-yritysten tyylinen innovaatiokulttuuri.

4. Mikä saa sinut iloiseksi?

Kun huomaan ihmisten onnistuvan. Oli sitten kyse omien lasten koulusta tai vaikkapa urheiluharrastuksista tai oman organisaation kykyjen läpimurroista.

5. Mitä teet viikonloppuna?

Perjantaina osallistuin vanhimman poikani sotilasvalatilaisuuteen ja kävin katsomassa tyttäreni vanhojentansseja. Viikonloppuna yritän löytää aikaa hiihtämiselle. Murtomaahiihto on ykköstalviharrastukseni.