Politiikka

HS tuo erimieliset suomalaiset yhteen, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin: Tule mukaan Suomi puhuu -tapahtumaan ja tapaa vastakohtasi

”Politiikan Tinder” on saksalaisen Zeit Online -lehden luoma alusta, jonka välityksellä myös suomalaiset voivat nyt keskustella arvoiltaan vastakkaisen ihmisen kanssa.



Milloin viimeksi tapasit jonkun, jonka ajatukset, mielipiteet, arvot ja asenteet olivat hyvin erilaisia kuin omasi?

Kauppakeskuksessa ohikulkijoille esitetty kysymys yllättää turkulaisen Eeva Torniaisen, joka on käymässä Helsingissä. Hän ei äkkiseltään muista tilannetta, jossa olisi keskustellut oikein erimielisen ihmisen kanssa.

”Nyt kun mietin, niin lähipiirissä on ihmisiä, jotka edustavat pitkälti samoja arvoja.”

Torniainen ei ole varma, olisiko hän edes valmis väittelemään arvoista, jotka ovat hänelle kaikkein tärkeimpiä.

”Kupla on varmaan todellinen.”

Viime vuosina Suomessakin on kasvanut huoli siitä, että erimielisten ihmisten keskustelu on heikentynyt. On puhuttu kuplista: samanmielisten yhteisöistä, joita eivät läpäise vääräksi leimatut mielipiteet tai omia käsityksiä haastavat tiedot.

Internet tekee samanmielisten seuraan hakeutumisen aiempaa helpommaksi. Poliittiset erimielisyydet näkyvät sosiaalisessa mediassa, mutta keskustelu on harvoin hedelmällistä, kun sitä käydään nimimerkkien takaa.

Osa ihmisistä kokee vastakkainasettelun jo niin rajuksi, ettei halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun lainkaan, kertoo kolmen vuoden takainen E2-ajatushautomon kysely. Samaan aikaan valtaosa suomalaisista sanoo, että haluaisi keskustella erimielisten ihmisten kanssa.

Kun HS kysyi ihmisiltä Helsingin Kampissa, milloin he ovat viimeksi keskustelleet erimielisen ihmisen kanssa, vastaus oli selvä: tällaiset keskustelut ovat harvinaisia. Näin Torniainen ja muut suomalaiset kuvasivat omaa elämänpiiriään:



Tänään HS:n verkkosivuilla alkaa Suomi puhuu -hanke, jonka tavoitteena on tuoda yhteen erimielisiä ihmisiä. Tarkoitus on saada suomalaiset puhumaan kansaa jakavista kysymyksistä kasvokkain – suoraan, avoimesti ja toista kunnioittavasti.

Osallistujat tapaavat lauantaina 30. maaliskuuta itse valitsemassaan paikassa. Keskustelut käydään kahden kesken.

Pääset mukaan keskusteluihin vastaamalla Suomi puhuu -kyselyn väitteisiin osoitteessa HS.fi. Kyselyssä sinua pyydetään kertomaan mielipiteesi muutamista arvokysymyksistä. Muista myös jättää yhteystietosi.

Näillä tiedoilla algoritmi etsii sinulle keskustelukumppanin, jonka vastaukset poikkeavat mahdollisimman paljon omistasi ja joka asuu mahdollisimman lähellä sinua.

Suomi puhuu -keskustelujen malli on peräisin Saksasta.

Keväällä 2017 sanomalehti Die Zeitin verkkolehden Zeit Onlinen toimituksessa Berliinissä pohdittiin, mitä lehti voisi tehdä yhteiskunnallisen keskustelun parantamiseksi. Donald Trump oli juuri valittu Yhdysvaltojen presidentiksi, Britannia oli päättänyt erota EU:sta, ja Saksassa valmistauduttiin parlamenttivaaleihin siirtolaiskriisin kuumentamassa ilmapiirissä.

Huoli yhteiskunnan sirpaloitumisesta oli suuri.

”Meistä jokaisesta tuntui, että kaikki länsimaat Saksa mukaan lukien olivat voimakkaasti kahtia jakautuneita. Eri leirejä edustavat ihmiset eivät puhuneet keskenään riittävästi. Ajattelimme, että ehkä olisi aika tulla ulos kuplistamme”, kertoo Zeit Onlinen varapäätoimittaja Sebastian Horn.

Sitten joku keksi ajatuksen sovelluksesta, joka toisi yhteen mahdollisimman erimielisiä ihmisiä. ”Tinder für Politik” eli politiikan Tinder, muistiinpanoihin kirjattiin. Vähän hassu idea, mutta sitä päätettiin kokeilla, Horn kertoo.

Heti ensimmäisenä vuonna Deutschland spricht -keskusteluihin halusi osallistua 12 000 ihmistä.

”Silloin tajusimme, että tästä voisi tulla iso juttu.”

Sittemmin kymmenettuhannet ihmiset eri puolilla Eurooppaa ovat osallistuneet keskusteluihin, kun myös muissa maissa on innostuttu ideasta. Viime vuonna samanaikaisesti Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä järjestettyyn tapahtumaan halusi osallistua yli 30 000 ihmistä.

Italiassa La Repubblica -lehti järjesti viime kesäkuussa Italia puhuu -tapahtuman Bolognassa. Ilmoittautuneita tuli muutamassa tunnissa 700.

”Suljimme rekisteröitymisen, koska varattuun tilaan ei olisi mahtunut enempää”, kertoo La Repubblican sosiaalisen median tuottaja Alessio Sgherza.

La Repubblica kutsui kaikki osallistujat samana päivänä saman katon alle. Saksassa ja Suomessa ajatus on, että ihmiset voivat tavata toisensa ympäri maata missä itse haluavat, esimerkiksi kahvilassa.

Lopulta Bolognaan matkusti kesäkuisena sunnuntaina vajaat sata ihmistä. Kukaan ei huutanut tai huitonut toisiaan erimielisyyksistä huolimatta, Sgherza sanoo.

Tapaamisissa on puhuttu monista kansaa jakavista aiheista, kuten maahanmuutosta, #metoo-ilmiöstä, autoilun rajoittamisesta sekä maaseudun ja kaupunkien jännitteestä.

”Se meteli oli toimivan demokratian ääni.”

Yhteiskunnalliset keskustelut ovat tulleet usein iholle.

Saksassa perinteisen avioliiton puolustaja joutui perustelemaan homoliittojen vastustustaan naiselle, joka eli toisen naisen kanssa.

Italiassa yllättävä keskustelu käytiin homojen adoptio-oikeutta vastustavan homon ja sitä kannattavan heteron välillä, Sgherza kertoo.

Itävallassa vanhempi eläinlääkäri, joka ei uskonut ilmastonmuutokseen, tapasi nuoren maatalousopiskelijan, joka halusi tehdä jotain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo Der Standard -lehden projektituottaja Wilhelm Szolt. Molemmat yllättyivät, että heilläkin oli jotain yhteistä.

Pisimmillään keskustelut ovat kestäneet jopa yli kuusi tuntia. Palaute on ollut Hornin, Sgherzan ja Szoltin mukaan lähes poikkeuksetta myönteistä.

”Ihmiset kertovat, että keskustelut ovat opettaneet heitä ja auttaneet näkemään asioita uudella tavalla”, Horn sanoo.

Yhteisymmärrykseen keskustelut eivät suinkaan aina pääty, mutta se ei ole tarkoituskaan. Horn uskoo, että vastakohtien tapaamiset ovat tehneet hyvää keskusteluilmapiirille.

”Monet keskusteluista ovat hyvin poliittisia, mutta minulle itselleni on hienoa jo se, että ihmiset käyttävät iltapäivän puhuen jollekulle, jota he eivät tunne entuudestaan.”

Szoltin mukaan tärkein havainto on ollut se, että vastapuoli ei välttämättä olekaan edustanut aivan toista ääripäätä. ”Suurin osa ihmisistä on jossain keskellä.”

Sgherzan mielestä kyse on siitä, että vastakkainen mielipide saa kasvot.

”Vastustajaa on liian helppo pitää vihollisena, mutta kun tavataan kasvokkain, mielipiteiden takaa löytyy ihminen.”

Toukokuun EU-vaalien alla Die Zeit haluaa projektistaan Euroopan laajuisen. Silloin lehti aikoo yhdessä monien muiden eurooppalaisten viestinten kanssa järjestää erimieliset ihmiset eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan netin välityksellä sekä kasvokkain Brysselissä. Tapahtuman nimi on Europe Talks, Eurooppa puhuu.

”Ongelma on se, ettemme pidä muita eurooppalaisia perheenjäseninä vaan näemme toisemme kilpailijoina”, Sgherza sanoo.

”Yhdistäviä tekijöitä on aina enemmän kuin erottavia”, Szolt sanoo.

Näin pääset mukaan

1. HS on valinnut kysymykset aiheista, joista on viime aikoina oltu julkisuudessa eri mieltä. Törmäät kyselyyn HS:n artikkeleiden yhteydessä, esimerkiksi tämän jutun alusta.

2. Jätä lomakkeelle yhteystietosi. Tietojen avulla ohjelma löytää sinulle erimielisen keskustelukumppanin mahdollisimman läheltä. Yhteystietojasi ei julkaista, eivätkä ne tule keskustelukumppanisi tietoon ilman lupaasi. Keskustelukumppanisi saa luettavakseen tiedot ennen keskustelua.

3. Kun algoritmi on löytänyt sinulle sopivan keskustelukumppanin, saat ilmoituksen sähköpostiisi, jonka välityksellä sinua pyydetään vahvistamaan osallistumisesi. Jos hylkäät ehdotuksen, ohjelma ei arvo uutta keskustelukumppania. Kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet osallistumisen, saatte tietoonne toistenne sähköpostiosoitteet ja voitte sopia tapaamispaikan ja kellonajan.

4. Keskustelut järjestetään lauantaina 30. maaliskuuta. Tapaaminen kannattaa sopia julkiseen paikkaan, esimerkiksi kahvilaan, eikä yksityisasuntoon.

5. Voitte jakaa kokemuksia ja kuvia keskusteluista sosiaalisessa mediassa tunnisteella #suomipuhuu.

6. Helsingin Sanomat tekee juttuja muutamista tapaamisista, jos se sopii osallistujille.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    5. 5

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    6. 6

      EU:n äänestys uusista digitekijänoikeuksista kuumensi parlamentin: ”Haluaisin lyödä Googlea ja Facebookia”

    7. 7

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    8. 8

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    9. 9

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    10. 10

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    11. Näytä lisää
    1. 1

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      En usko lääkkeiden useinkaan parantavan, sanoo vihreiden julkkisehdokas ja kritiikki puoluetta kohtaan leviää: ”Kannattaisi pitää oma pesä puhtaana puoskareista”

    11. Näytä lisää