Viisi keskeistä asiaa HS-gallupista: Päähallituspuolueet vaikeuksissa, perussuomalaisten kannatus jo 11,4 prosenttia

Eduskuntavaaleihin on aikaa seitsemän viikkoa, ja tuore HS-gallup kertoo päähallituspuolueiden olevan vaikeuksissa. Erityisesti perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan:



HS poimi gallupista viisi keskeistä huomiota.

1. Perussuomalaisten kannatus on kasvanut edellisestä mittauksesta melkein kaksi prosenttiyksikköä.

Jussi Halla-ahon https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahonjohtamien perussuomalaisten kannatus on nyt ensi kertaa puolueen hajoamisen jälkeen noussut HS-gallupissa yli 10 prosentin ja on 11,4 prosenttia. Tässä on 1,7 prosenttiyksikön nousu edellisestä mittauksesta.

Perussuomalaisten tulos on aina aiemmissa eduskuntavaaleissa ollut parempi kuin vaaleja edeltäneissä mielipidekyselyissä. Ennusteet ovat menneet harhaan siksi, että puolueella on piilossa olevaa äänestäjäpotentiaalia, jonka puolue on ratkaisevalla hetkellä onnistunut saamaan liikkeelle.

Perussuomalaisista on vuotoa erityisesti Sdp:hen, ja keskustasta on vuotoa perussuomalaisiin. Tämä tulee esiin kysyttäessä, mitä puoluetta ihmiset viimeksi kuntavaaleissa äänestivät ja mitä puoluetta he äänestäisivät nyt.

2. Kokoomus ja keskusta ovat kumpikin menettäneet kannatustaan. Keskusta uhkaa pudota kärkikahinoista.

Kokoomuksessa HS-gallupia on odotettu huolestuneina, sillä Ylen aiemmassa mittauksessahttps://yle.fi/uutiset/3-10633111 kokoomuksen kannatus notkahti yli kaksi prosenttiyksikköä.

HS-gallupissakin Petteri Orponhttps://www.hs.fi/haku/?query=petteri+orpon luotsaama kokoomus on alamäessä, mutta lasku on loivempi. Kokoomuksen kannatus on nyt 18,6 prosenttia eli vajaan prosentin alempana kuin aiemmassa mittauksessa.

HS-gallupin kyselyt tehtiin 14. tammikuuta – 14. helmikuuta välisenä aikana. Tuolloin keskustelu vanhusten hoivasta kävi kiihkeimmillään, ja kokoomus jäi ainoana puolueena selittelemään, ettei sitovaa hoitajamitoitusta kannata kirjata lakiin.

Myös keskustassa huolen täytyy olla suuri, sillä puolueen ero Sdp:hen ja kokoomukseen vain kasvaa. Kannatus on nyt 14,7 prosenttia. Suosiotaan kasvattaneet vihreät eivät ole enää kaukana takana.

HS-gallupissa on edelleen merkkejä siitä, että osa keskustaa aiemmin kannattaneista ei nyt osaa sanoa, ketä äänestäisi – tai meneekö lainkaan äänestämään.

3. Sdp on yhä suurin puolue 20,8 prosentin kannatuksella.

Sdp:n kannatus ei muuttunut käytännössä lainkaan aiemmasta HS-gallupista. Koko kyselyn ajan puheenjohtaja Antti Rinne https://www.hs.fi/haku/?query=antti+rinneon ollut sairauslomalla, mutta julkisuudesta poissaolo ei näytä puoluetta haitanneen.

Yksi selitys on se, että nyt alkuvuodesta puolueilla on ollut vielä vähän puheenjohtajatenttejä, eivätkä Rinteen tuuraajat ole joutuneet koville. Tenttien tahti alkaa selvästi kiihtyä maaliskuussa, jolloin puheenjohtajan on kerrottu palaavan töihin.

Voi kysyä, pitäisikö johtavan oppositiopuolueen kannatuksen olla tätäkin parempi hallituksen kompuroidessa.

4. Hallituksessa olevien puolueiden kannatus on nyt yhteensä enää 34,3 prosenttia.

Kun Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) hallitus aloitti, siinä olleet puolueet eli keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset olivat saaneet eduskuntavaaleissa 57 prosenttia äänistä. Enemmistö eduskunnasta oli riittävän tukeva.

Kuntavaaleissa 2017 hallituspuolueiden kannatus putosi 47 prosenttiin.

Nyt hallituspuolueiden eli keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteinen kannatus on 34,3 prosenttia, joka on tämän hallituskauden alin kannatuslukema. Keskusta ja kokoomus eivät saa vetoapua sinisiltä, joiden vähäinenkin suosio vain laskee. Nyt sinisten kannatus on yksi prosentti.

5. Äänestyspäätöksestään epätietoisten osuus oli 37 prosenttia eli vähemmän kuin viimeksi mitattaessa.

Niiden osuus, jotka eivät HS-gallupissa halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli nyt 37 prosenttia.

Epätietoisten osuus on hiukan pitkän aikavälin keskiarvoa suurempi. Keskiarvo on 33 prosenttia huhtikuusta 2010 mitattuna.

Edellisessä mittauksessa epätietoisia oli vielä enemmän kuin nyt.

Eri puolueiden välillä siirtyileviä liikkuvia äänestäjiä on paljon. Noin neljäsosan äänestäjäkunnasta tiedetään äänestävän uskollisesti aina samaa puoluetta eduskuntavaaleissa. Kaikkiaan siis 75 prosenttia äänistä on ainakin jossain määrin alttiita kilpailulle. Kaikki eivät vaihda puoluetta, vaan siirtyvät nukkuviin.